Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11395

Projektin nimi: Cleantech-insinöörit

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2010 ja päättyy 30.6.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni-kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Teinintie 4

Puhelinnumero: 03 - 828 18

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.lamk.fi/Cleantech

Vastuuhenkilön nimi: Silja Kostia

Asema: Yliopettaja

Sähköposti: silja.kostia(at)lamk.fi

Puhelinnumero: 050 - 387 1901

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Nastola, Hollola, Hämeenkoski, Asikkala, Kärkölä, Sysmä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisen kohderyhmän muodostavat alueen cleantech-pk-yritykset ja niiden henkilöstö, alueen veturiyritykset ja niiden henkilöstö, alueen klusteritoimijat sekä alueen 2. asteen oppilaitosten ja (ammatti)korkeakoulujen opetus- ja muu henkilöstö sekä muut työelämän edustajat (esim. yritysten ympäristöasioista vastaava henkilöstö ja viranomaiset). Hankkeen lopputuotteena olevat työelämälähtöinen uusi koulutuksen toimintamalli ja täydennyskoulutuspaketit tarjoavat työelämässä toimiville asiantuntijoille uusia lisä-, täydennys- ja jatkokoulutusmahdollisuuksia.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat opiskelijat, jotka osallistuvat hankkeessa materiaalin tuottamiseen, hankkeissa oppimiseen, testauksiin, kokeiluihin, pilotteihin ja opetusmenetelmien kehittämiseen. Projektissa sovellettava opetus kohdistetaan (ammatti)korkeakoulujen opiskelijoille, jotka hyötyvät opetusmenetelmien kehittymisestä ja kurssitarjonnan monipuolistumisesta.
Cleantech -yritysten asiakkaat ovat myös välillinen kohderyhmä, joka hyötyy yritysten uudenlaisesta ja kilpailukykyä edistävästä cleantech-osaamisesta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 104, joista naisia 41

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Käytännönläheinen, yrityksen tarpeista lähtevä tuotekehitys ja innovaatioiden tekeminen vaativat tuekseen uudentyyppisen koulutuksen toimintamallin, joka luo aitoja edellytyksiä innovaatioiden syntymiselle ja niiden jatkojalostamiselle uusiksi palveluiksi, tuotteiksi ja ympäristöliiketoiminnaksi. Cleantech-insinöörit -hankkeessa kehitetään koulutuksen toimintamalli, joka sisältää monialaisia työpajoja yritysten kanssa, projektioppimista, kokeiluja sekä pilotteja. Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyy yritysten tuotekehitystä, innovaatiotoimintaa ja liiketoiminnan kehittämistä palvelevia täydennyskoulutuspaketteja ja koulutusmateriaalia.

Lahden alueen ympäristöliiketoiminnan painopiste on säästävissä, ympäristötehokkaissa ratkaisuissa ja kierrätysliiketoiminnassa. Erityisesti mekatroniikka on nostettu esille tärkeänä ympäristöteknologiaa hyödyntävänä toimialana. Puhtaat teknologiat eli cleantech tarkoittaa kaikkia tuotteita, palveluita, prosesseja ja järjestelmiä, joiden käytöstä on vähemmän haittaa ympäristölle kuin niiden vaihtoehdoista. Puhtaat teknologiat tuovat asiakkaalle lisäarvoa ja samalla vähentävät haitallisia ympäristövaikutuksia joko suoraan tai arvoketjun kautta.

Hanke tuottaa uudenlaisen koulutuksen toimintamallin, ja luo aitoja edellytyksiä cleantech-innovaatioiden syntymiselle sekä uusille tuotteille ja palveluille ympäristöliiketoiminnan alueella.
Toimintamallin kehittäminen sisältää työpajatyöskentelyä yritysten kanssa ja yhteisiä kehittämisprojekteja sekä niihin liittyvää mentorointia. Kehittämisprojektien aihiot kerätään työpajoissa tai suorilla yrityskontakteilla, ja ne toteutetaan opiskelijaprojekteina. Kehittämisprojektien tuloksena syntyy yritysten kilpailukykyä parantavia innovaatioita, yritysideoita ja hankehakemuksia esimerkiksi energia- ja materiaalitehokkuuteen, puhdistusteknologioihin ja hybriditeknologioihin liittyen. Toimintamalli sovittaa saumattomasti yhteen perinteisen insinööriosaamisen ja cleantech-osaamisen.

Hankkeessa tuotetaan koulutusmateriaalia prosessimaisesti. Prosessin ensimmäisessä vaiheessa arvioidaan olemassa olevan oppimateriaalin soveltuvuus ja kartoitetaan uuden osaamisen tarve yritysyhteistyöpajoissa. Toisessa vaiheessa luodaan työelämälähtöistä koulutusmateriaalia tekniikan alan koulutukseen. Kolmas vaihe sisältää koulutusmateriaalin pilotoinnin tekniikan alalla. Hankkeessa luotava koulutusmateriaali - joka muodostuu lisä- ja täydennyskoulutuspaketeista - soveltuu erityisesti yritysten henkilöstön ja opetushenkilöstön koulutukseen. Osa koulutusmateriaalista tulee olemaan englanninkielistä, ja prosessissa syntyneitä hyviä käytänteitä levitetään myös kansainvälisesti. Prosessin neljäntenä vaiheena toteutetaan benchmarking partnerikouluissa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Kevät 2010:
Projektista ja projektin kulusta tiedotetaan projektin sidosryhmiä seuraavasti:
- projektin esittely Lahden ammattikorkeakoulun www-sivuilla (http://www.lamk.fi)
- projektin esittely Päijät-Hämeen koulutuskonsernin projektori-ohjelmassa (http://projektori.phkk.fi)
- projektiesite A 4 laaditaan projektin käynnistyttyä; jaetaan sidosryhmille ja erilaisten tapahtumien yhteydessä
- projektille laaditaan omat www-sivut/kehittämisalusta Moodleen (http://salkku.lamk.fi) tai wikiin (http://wiki.lamk.fi), johon kootaan keskeistä tietoa projektista (mm. ohjausryhmän kokousmuistiot, työryhmien työskentelyt, kehittämisistuntojen / -työpajojen toimintaa, koulutukset ja infotilaisuudet, projektin esitteet)

Vuosina 2011 - 2013
- projektiesitteitä ja www-sivuja ym. esittelymateriaalia (esim. Power Point -esitykset) päivitetään tarpeen vaatiessa projektin edetessä
- projektista pyritään lisäksi laatimaan 1-2 yleistajuista artikkelia alan ammattilehtiin
- koulutus-, info- yms. tilaisuuksista ja tapahtumista pyritään saamaan haastatteluja, artikkeleja ja/tai juttuja mediaan (sanomalehdet, radio, TV)
- projektista ja hyviksi todetuista käytännöistä laaditaan 1 - 3 julkaisua LAMK:n julkaisusarjaan (esim. kokemuksista PBL-oppimisessa, mentoroinneissa ja opettajien työelämäjaksoilta, koulutusorganisaatioiden ja yritysten kehittämistyön kokemuksista OPSien uudistamisessa ja koulutusmallin luonnissa)
- osallistuminen erilaisiin tapahtumiin, mm. messut, Lahti Science Day

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittämiseksi projekti järjestää / osallistuu 1-2 seminaarin järjestämiseen projektin aikana. Lisäksi koulutus- ja infotilaisuuksien yhteydessä sekä yritysten ja korkeakoulujen kehittämisistunnoissa ja -työpajoissa kerrotaan projektissa hyviksi koetuista käytänteistä.

Projektin hyviä käytänteitä tuodaan esille myös v. 2011-2013 julkaistavissa raporteissa / julkaisuissa, johon kerätään tietoa ja kokemuksia osallistumisesta projektin toteutukseen. Raporteissa ja julkaisuissa analysoidaan esim. CDIO- / PBL:ään perustuvia yritysprojekteja / oppimisprosessia koulutusmallin kehittämisessä, opetussuunnitelmien kehittämistyötä sekä opetus- ja muun projektihenkilöstön kokemuksia osallistumisesta projektin toteutukseen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 323 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 317 164

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 426 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 416 775

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Cleantechillä eli puhtailla teknologioilla tarkoitetaan teknologioita, jotka edistävät luonnonvarojen kestävää käyttöä sekä materiaali- ja energiatehokkuutta ja pienentävät haitallisia ympäristövaikutuksia.

Cleantech-insinöörit -projektin tavoitteena oli parantaa Päijät-Hämeen cleantech-osaamista sekä insinöörikoulutuksen työelämävastaavuutta. Projektin tavoitteena oli tuottaa uudenlainen koulutuksen toimintamalli, joka luo aitoja edellytyksiä cleantech-innovaatoiden syntymiselle sekä uusille tuotteille ja palveluille ympäristöliiketoiminnan alueella.

Uuden yhteistyö- ja toimintamallin kehittäminen tekniikan alan koulutukseen perustui yhteistyöhön yrityselämän ja muiden toimijoiden kanssa. Yhteistyötä toteutettiin erilaisissa opiskelija- ja T&K-projekteissa, opinnäytetöissä, koulutuksissa, työpajoissa, seminaareissa, opintomatkoilla ja benchmarkkaamalla erilaisia käytäntöjä koti- ja ulkomailla. Uusi yhteistyö- ja toimintamalli käsitti lisäksi CDIO-/PBL-pedagogiikkaan (CDIO = Conceive - Design - Implement - Operate- / PBL = Problem Based Learning) perustuvan oppimismallin tuomisen tekniikan alan koulutukseen perinteisten insinööritietojen ja -taitojen ohella sekä cleantech-osaamisen sisällyttämisen opintosuunnitelmiin. Myös työelämältä saadut tiedot työelämäosaamisen osaamis- ja muista tarpeista sisällytettiin opintosuunnitelmiin.

Käytännönläheinen, yrityksen tarpeista lähtevä tuotekehitys ja innovaatioiden tekeminen vaativat tuekseen uudentyyppisen koulutuksen toimintamallin, joka luo aitoja edellytyksiä innovaatioiden syntymiselle ja niiden jatkojalostamiselle uusiksi palveluiksi, tuotteiksi ja ympäristöliiketoiminnaksi. Cleantech-insinöörit hankkeessa kehitettiin koulutuksen toimintamalli, joka sisälsi monialaisia työpajoja yritysten kanssa, projektioppimista, kokeiluja sekä pilotteja. Työpajatyöskentelyn tuloksena syntyi yritysten tuotekehitystä, innovaatiotoimintaa ja liiketoiminnan kehittämistä palvelevia täydennyskoulutuspaketteja ja koulutusmateriaalia.

Projektissa tunnistettiin puhtaan teknologian suunnittelemisessa ja hyödyntämisessä tarvittavia tietoja ja taitoja ja integroitiin niitä insinöörien koulutukseen. Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan alalla on viisi koulutusohjelmaa, joista jokaisen cleantech -tarpeita projektissa tarkasteltiin. Lisäksi projektissa selvitettiin olemassa olevan tiedon avulla cleantech-sektorin tarpeita. Cleantech-osaamisen koulutustarvekartoitus tehtiin syksyllä 2011, josta tarkempi koulutussuunnitelma cleantech-osaamisen parantamiseksi Päijät-Hämeessä valmistui joulukuussa 2011. Kartoituksen ja yritysten haastattelujen pohjalta projektissa toteutettiin cleantech-osaamisen parantamiseksi koulutuksia vuosina 2012 -2013.

Projektin toteutukseen osallistui ja toimenpiteiden kohteena oli noin 40 yritystä ja 15 muuta organisaatioita. Projektissa järjestettiin 17 cleantech-osaamisen seminaaria, koulutusta ja työpajaa, joiden teemoina olivat mm.: Vihreä / Green ICT, lämpöpumppujen hyödyntäminen teollisuudessa, energiatehokas alueidenkäyttö ja kaavoitus, materiaalitehokkuudella parempaa tulosta rakennusteollisuudessa, kestävät hankinnat, uudistuva ympäristölainsäädäntö, energiatehokas konesali & kuitutekniikka sekä energia- ja materiaalitehokkuuteen painottuva projektin päätösseminaari. Projektin seminaareihin, koulutuksiin, työpajoihin ja muihin tapahtumiiin osallistui noin 640 osallistujaa ja asiantuntijoita näissä oli 67.

Lisätietoja projektista, projektin toimenpiteistä ja cleantech-osaamisen seminaareista, koulutuksista, työpajoista ja muista tapahtumista löytyy osoitteesta http://www.lamk.fi/Cleantech.

Projektista laadittu julkaisu "Cleantech insinöörikoulutuksessa" löytyy sähköisenä osoitteesta http://www.lamk.fi/palvelut/tutkimuspalvelut/julkaisutoiminta/sivut/tuote.aspx?pid=2976.
Julkaisun artikkelikokoelmassa kerrotaan Lahden ammattikorkeakoulun Tekniikan alan koulutusohjelmien toimenpiteistä, joilla alueen ja insinöörikoulutuksen cleantech-osaamista ja työelämävastaavuutta on parannettu. Julkaisun suomenkielisessä osassa on tarkastelu cleantech-liiketoiminnan globaaleja markkinoita ja tulevaisuuden näkymiä sekä Suomen ja Lahden seudun cleantech-osaamista ja osaamistarpeita. Materiaalitekniikan koulutusohjelman artikkeleissa on käsitelty opintosuunnitelman muutostyötä, joka käsittää myös cleantech-näkökulman ja CDIO- / PBL-pedagogiikan sisällyttämisen opintosuunnitelmaan. Mekatroniikan koulutusohjelman artikkelissa on käsitelty CDIO- / PBL -pedagogiikan lähestymistapaa ja toteutumista kone- ja tuotantotekniikan koulutusohjelmassa. Julkaisun englanninkielinen osuus käsittelee ympäristöteknologian koulutusohjelman opintosuunnitelman muutosta, joka sisältää myös englanninkielisen ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon sekä tietotekniikan koulutusohjelman cleantech-näkökulmaa Green ICT- moduuleissa.