Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11396

Projektin nimi: OSKU, Kohti hyvinvointialan osuuskuntaa - yrittäjämäisesti toimivat tulevaisuuden ammattilaiset

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 31.1.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu, Sosiaali- ja terveysala

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Hoitajankatu 3

Puhelinnumero: (03) 828 19

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lamk.fi/sosiaalijaterveys

Projektin kotisivun osoite: www.lamk.fi/osku

Vastuuhenkilön nimi: Jukka Oresto

Asema: koulutuspäällikkö

Sähköposti: jukka.oresto(at)lamk.fi

Puhelinnumero: 050 3051036

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Nastola, Hollola, Hämeenkoski, Asikkala, Kärkölä, Sysmä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat ja opettajat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat päijäthämäläiset sosiaali- ja terveysalan julkinen, yksityinen ja kolmas sektori sekä hyvinvointipalveluiden asiakkaat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 102, joista naisia 92

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 25, joista naisten työpaikkoja 20

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 23, joista naisten työpaikkoja 17

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten perustamia 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2, joista naisten perustamia 2

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on yrittäjyyden ja yritteliäisyyden oppiminen tiimioppimisen avulla ja yrittämisen sekä yrittäjyyden kehittäminen sosiaali- ja terveysalalla. Lisäksi tavoitteena on luoda Sosiaali- ja terveysalan yksikköön sellainen opiskelijaosuuskunta, jossa opiskelijat voivat kehittää omaa ammatillista osaamistaan suorittamalla erilaisia opintoja osuuskuntaympäristössä. Osuuskuntatoimintaan osallistuu kaikkien koulutusohjelmien (sosiaaliala, fysioterapia, hoitotyö) opiskelijoita ja opettajia. Tavoitteena on luoda uusia työpaikkoja siten, että ne opiskelijat jotka toimivat opiskeluaikana osuuskuntayrittäjinä työllistävät itse itsensä valmistumisen jälkeen. Yrittäjinä nämä opiskelijat työllistävät mahdollisesti myös muita.

Projektin varsinaisena kohderyhmänä ovat sosiaali- ja terveysalan ammattikorkeakouluopiskelijat ja opettajat. Osuuskunnassa toimiville opiskelijoille tarjotaan osuuskunnassa toteutettavia sekä ammatillisia että yrittäjyysopintoja. Osa Lamkin sosiaali- ja terveysalan opettajista on jo aiemmin osallistunut erilaisiin yrittäjyyttä edistäviin hankkeisiin ja kouluttautunut yrittäjyyteen ja yrittäjämäiseen toimintaan. Nämä opettajat osallistuvat OSKu-projektiin.

Projektin välillisenä kohderyhmänä ovat päijäthämäläiset sosiaali- ja terveysalan julkisen, yksityinen ja kolmas sektori sekä hyvinvointipalveluiden asiakkaat. Näiden toimijoiden kanssa kehitetään yhteistyöverkostoja OSKu-projektin aikana.

Henkilöstön ja opiskelijoiden positiivisen yrittäjyysasenteita edistetään ja vahvistetaan. Tiimimestarikoulutuksen avulla (6 hlö) opettajilla on valmius toimia opiskelijaosuuskunnan valmentajina. Projektia toteuttavassa työyhteisössä yritteliäisyys ja yrittäjämäinen työ ja toimintakulttuuri sulautetaan tiimioppimisen menetelmien avulla osaksi arkea.

Projektissa syntyy ainakin yksi toimiva opiskelijaosuuskunta. Opiskelijoiden opetussuunnitelmaa muokataan tiimioppimista mahdollistavaksi ja osuuskuntaa oppimisympäristönä suosivaksi. Projektin aikana syntyykoulutuksen ja työelämän yhteistyöverkosto, portaali. Se toimii osuuskunnan, opiskelijoiden ja opettajien sekä työelämäedustajien yhteisenä kehittämis-, dialogi- ja innovaatioverkostona. Portaalin tavoitteena on edistää mm. koulutuksen ja työelämän yhteistyötä.

Projekti tukee alueellista yrittäjyyttä, verkostoitumista ja yhteistyötä rakennettavan portaalin avulla. Projektin aikana opiskelijoiden yrittäjyysosaaminen ja yritteliäisyys vahvistuvat ja siten edesauttavat uusien yrityksien syntymistä. Sosiaali- ja terveysalan opetus- ja oppimisympäristöä kehitetään vastaamaan erilaisiin osaamistarpeisiin. Opetusmenetelminä kokeillaan mm. tiimioppimista monialaisuuden ja innovatiivisuuden lisäämiseksi. Myös osuuskunta toimii yhtenä uudenlaisena oppimisympäristönä. Opetussuunnitelman rakenteita muokataan yrittäjämäistä oppimista ja yritteliäisyyttä tukeviksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottamisen säännöllisyyden ja pitkäjänteisyyden turvaavat sosiaali- ja terveysalan yksikön sisäiset tiedotusjärjestelmät kuten henkilöstökokoukset, sisäiset tiimipalaverit ja opiskelijoiden viestintäkanavana toimiva reppu.

Tiedottamisessa noudatetaan rahoittajan ohjeita ja käytetään toisiaan tukevia viestintäkanavia. Projektin tiedottamisessa käytetään erilaisia keinoja, kuten sosiaalista mediaa, ja ensisijassa hyödynnetään sähköisiä viestintäkanavia. Niiden käyttö tukee kestävää kehitystä ja niiden avulla on mahdollista tavoittaa erittäin laaja yleisö.

Verkostoitumistapaamiset, projektin aloitus- ja lopetustilaisuudet ja ohjausryhmän kokoukset toimivat myös tiedottamisen kanavina. Projektissa toteutettava kirjallinen työskentely, kuten esimerkiksi opinnäytetyöt, on myös merkittävä tapa tiedottaa projektista ja sen toimista ja toiminnasta. Projektista tuotetaan loppuraportti, joka toimii oppaana kaikille muutostyötä ammattikorkeakouluissa tekeville ja työelämätoimijoille.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projekti tuottaa toiminnastaan ainakin yhden julkaisun ja kaksi opinnäytetyötä tammikuuhun 2013 mennessä. Projektin päättöseminaari ja tiedotustilaisuus järjestetään kaikille sidosryhmille, opiskelijoille ja opettajille syksyllä 2012.

Projektin aikana luotu tiimioppimisen toimintamalli muodostuu osaksi sosiaali- ja terveysalan jokapäiväistä arkea ja mahdollistaa monipuolisen ja joustavan opetussuunnitelman toteuttamisen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 382 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 381 088

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 450 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 448 339

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tässä loppuraportissa on tuotu esiin projektin toteutuminen hallinnollisesta näkökulmasta. Projektin sisällölliset tulokset on luettavissa laajemmin loppujulkaisusta mm. osoitteessa www.lamk.fi/osku.

Projektin päätavoitteina oli tukea opettajien roolin muutosta kohti valmentajuutta ja tiimioppimista mm. tiimimestarikoulutuksen avulla ja tukea opiskelijaosuuskuntien ja tiimien syntymistä ja niissä toimimista osana ammatillisia opintoja. Merkittävä havainto projektin alkuvaiheessa oli todeta, ettei projektin varsinainen tavoite ole rakentaa itse osuuskuntaympäristöä vaan mahdollistaa sellaisessa toimiminen muuttamalla tapoja toimia. Yrittäjyysmyönteisellä asennekasvatuksella tavoiteltiin muun muassa sisäisen yrittäjyyden ymmärtämistä ja proaktiivista toimintatapaa sekä kokonaiskuvan hahmottamista.

Jälkiviisaana voidaan todeta, että projektipäälliköllä pitäisi olla suora toimintayhteys opiskelijoihin toteutusten ja opintopisteiden ja mahdollisuus vaikuttaa organisaation toimintaan kehittävästi suoraan. Projektipäällikkyys kannattaisi jakaa vähintään kahden toteuttajan kanssa, tai jopa määrittää resursseja tiimityön mukaisesti useammalle jäsenelle, ketkä vuorotellen toimisivat projektipäällikön tehtävissä ja jakaisivat tiedon, vastuun ja osallistumisen eri tilaisuuksiin.

Projektin henkilöstön resursseja jaettiin useammalle henkilölle kuin oli aluksi suunniteltu, jotta tulokset jalkautuisivat ja leviäisivät tehokkaammin. Tämä suunnitelma toteutui hyvin, mutta osa ei silti sisäistänyt omaa rooliaan osana kokonaisuutta. Tähän olisi vaadittu heti aluksi tiimiytymistapahtuma ja alkuun myös paljon resursseja kokonaiskuvan hahmottamiseksi kaikille. Käytännön syistä työaikasuunnitelmaan ei voitu alkuvaiheessa enää mahduttaa työtunteja projektin hyväksi, joten alkupanostus oli suhteellisen kevyt.

Projektin yhtenä alkuperäisenä tavoitteena oli koota kehittämisrenkaita, joihin yrityksiä olisi pyydetty mukaan osallistujiksi. Kun tehtiin sisällöllinen muutospäätös kehittämisrengas-konseptin hylkäämisestä sen vanhanaikaisuuden myötä, niin osallistuvat yrityksetkin muuttuivat vaikeammin seurattaviksi. Opettajat ja opiskelijat sopivat tekemisen myötä näitä yhteistyösopimuksia suoraan yritysten kanssa, jolloin osallistuvat organisaatiot eivät olleet enää suoraan projektin ”hallinnon” alla. Näin ollen välillisiä osallistujia projektiin oli useita kymmeniä, mutta ei siinä muodossa, että niitä olisi voitu lisätä seurantaraportteihin.

Projektiin osallistujia oli myös käytännössä vaikea haarukoida siinä mielessä, että kuka on lopulta osallistuja, ja kuka osallistuessaan mm. tapahtumiin on kohderyhmän osallistuja, mutta lasketaan raportoinnissa vain tiedotustilaisuuteen osallistuneeksi. Suuri määrä opiskelijoita oli osana suunnittelua ja toimintaa mm. harjoittelun tai projektiopintojensa puitteissa, mutta heitä ei voinut suoraan laskea osallistujiksi vaikka käytännössä saivat vastaavanlaista informaatiota kuin varsinaiset osallistujatkin. Osallistujiksi laskettiin opiskelijat, ketkä lähtivät perustettaviin osuuskuntiin mukaan jäseniksi. Näiden opiskelijoiden lisäksi oli paljon esimerkiksi samalla luokalla opiskelevia, ketkä saivat tietoa projektista ja osallistuivat työntekijöinä osuuskunnan pyörittämiin projekteihin, eli he olivat ns. toisen käden kautta osallistujia, mutta heistä ei myöskään saatu seurantatietoja hallinnollisista syistä johtuen. Tavoitteena oli saada monialaisesti osallistujia eri aloilta ja siinä kuitenkin onnistuttiin kaikilla edellä mainituilla tavoilla.

Kansainvälistä yhteistyötä tapahtui Lamkin ja Fuasin verkoston välityksellä, vaikkei sitä projektisuunnitelmassa erikseen oltukaan tavoiteltu. Projektia esiteltiin mm. FinPin-verkoston seminaarissa Saksassa ja projektin tuloksista kerrottiin vieraileville yhteistyökumppaneille ja muiden projektien verkostoille. Lisäksi vieraileville kansainvälisille opiskelijaryhmille tiedotettiin projektista.

Opettajien tiimimestarikoulutus onnistui suunniteltua paremmin, sillä koulutuksen tutkinto-osuus jätettiin suorittamatta, jolloin resursseja vapautui useammalle valmentajalle ja saatiin taattua monialainen valmentajatiimi. Muulle henkilökunnalle tiedottaminen ja osallistaminen onnistui mm. kehittämispäivien ja tiimipalaverien yhteydessä.

Osuuskuntatoiminnan ja tiimioppimisen sisäänkirjoittaminen fysioterapian koulutusohjelmaan (alk. s.2012). Koko sosiaali- ja terveysalalle vaikutukset jalkautuvat fysioterapiatiimin esimerkin myötä. Projektin tulokset johtavat mahdollisesti nuori-yrittäjyysmalliin tms. missä jo ensimmäisenä vuonna opiskelija pääsee tiimioppimisen makuun ja osuuskuntapolulle jatkaminen ja erikoistuminen on toisena vuonna jo luontevampaa.

Verkostofoorumi on projektin päättyessäkin kehitteillä ja syntyneitä verkostoja tullaan projektin päättymisen jälkeen lähestymään mm. yhteisösivujen välityksellä. Projektin tutkinnallinen osuus on toteutunut selkeimmin seminaariesiintymisten ja loppujulkaisun artikkelien myötä.