Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11398

Projektin nimi: OPPIVA MATKAILU I-vaihe

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.4.2010 ja päättyy 31.8.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Rovaniemen koulutuskuntayhtymä, Rovaniemen ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0973110-9

Osoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 5460

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ramk.fi

Projektin kotisivun osoite: matkailu.luc.fi/Suomeksi/Hankkeet/Oppiva_matkailu.iw3

Vastuuhenkilön nimi: Johan Edelheim

Asema: toimialajohtaja

Sähköposti: johan.edelheim(at)ramk.fi

Puhelinnumero: 0404844499

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Lappi

Seutukunnat: Rovaniemen

Kunnat: Rovaniemi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen toiminta kohdistuu koko Lappiin.
Pääpaino on hankkeen korkeakoululaitosten toiminta-alueeseen Rovaniemen alueella.
- Opettajuutta ja oppimisympäristöjen kehittämistä koskevissa toimenpiteissä kohderyhmänä ovat alan toimijat eli matkailualan opettajat, tutkihat ja kehittäjät Lapin yliopistosta, Rovaniemen ammattikorkeakoulusta ja Lapin ammattiopistosta (Levi-instituutti, Rovaniemen ammattiopisto, Sodankylä-instituutti) sekä Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu ja Ammttiopisto Lappia.
- Välillisesti kohderyhmänä myös matkailualan opiskelijat Lapin yliopistosta ja Rovaniemen ammattikorkeakoulusta.

Välillisesti toiminta kohdistuu kaikkiin MTI eri matkailukoulutusta tarjoaviin yhteistyöosapuoliin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti hanke vaikuttaaoppilaitosten matkailualan ja siihen sidoksissa olevien alojen opiskeljoihin, samoin toiminta vaikuttaa matkailun työelämän toimijoihin syntyvien yhteis-
työmallien ja toimenpiteiden kautta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 130, joista naisia 102

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korkeakoulujen matkailuopintojen kehittämiselle on tarvetta opettajuuden ja opiskelijan näkökulmasta tehostaen sekä oppimista että vuorovaikutusta elinkeinoelämän kanssa. Täten MTI on käynnistämässä opetuksen kehittämiseen tähtäävää ns. toimintamalliprojektia. Tavoite on eri koulutusasteiden yhteistyölähtöinen matkailuopetuksen ja -oppimisen toimintamalli. Toimintaan sisältyy yhteisöllinen,ongelmaperustainen oppiminen, joka tukee opiskelijoiden valmiuksia kohdata matkailualan työelämäkäytännöt.

Hankkeessa kehitetään mm. yhteistä korkeakoulujen matkailuopintojen opintosuunnitteluprosessia yhteistyössä muiden yhteistyöoppilaitosten ja-alojen kanssa, vahvistetaan työelälähtöisten oppimisympäristöjen hyödyntämistä opetuksessa, kehitetään toimintatapoja sitoa työelämän asiantuntijoiden osaamista osaksi opetusta. Toiminta edellyttää pysyviä toimintatapoja eri oppilaitosten matkailuopetusta antavien henkilöiden kesken. Toimenpiteiden kautta tavoitellaan oppivan matkailun pedagogisen mallin kehittämistä niin, että MTI profiloituu tulevaisuudessa oppivan matkailun ja pedagogisten mallien kehittäjänä ja osaamisyksikkönä. Toimintaan sisältyy yhteisöllinen oppiminen, joka tukee opiskelijoiden valmiuksia kohdata matkailualan työelämäkäytännöt.

Opiskelijan ja oppimisen näkökulmasta hanke edesauttaa uudenlaista toimintatapaa. Hankkeessa pilotoidaan mallia, jolla tarjotaan opiskelijoille eri koulutustasoilla entistä laajemmat mahdollisuudet rakentaa tutkintonsa sisältö henkilökohtaisten tai työelämälähtöisten tarpeiden pohjalta. Tässä työssä huomiodaan opetuksen monialaisuus eri tasojen kesken etsien ratkaisuja lisätä valinnan mahdollisuuksia eri koulutusaloilta.

Hankkeessa pääteemoina ovat: 1) työelämäyhteydet; luodaan pysyvät toimintamallit, tiiviit yrityskumppanit, 2) matkailun eri koulutusasteiden ja eri alojen yhteistyö ja yhteisöllisyys, 3) oppimisympäristöt
Toimenpiteet:
1: Yhteiset opintojaksot ja opintosuunnitteluprosessit, sekä niiden kehittäminen ja arviointi
2: Oppimista tukevien autenttisten oppimisympäristöjen käyttöönotto
3: Opettajuuden jatkuva yhteistyön ja vertaisoppimisen toimintakulttuuri
4: Arviointiprosessi ja matkailupedagogiikan osaamisen kehittäminen

Kohderyhmänä ovat opettajuutta ja oppimisympäristöjen kehittämistä koskevissa toimenpiteissä toimijat Lapin yliopistosta, Rovaniemen ja Kemi-Tornion ammattikorkeakouluista, Lapin ammattiopistosta, Sodankylän ammatti-instituutista, Levi-instituutista ja Ammattiopisto Lappiasta sekä mahdollisista muista MTIn yhteistyöorganisaatioista. Opiskelijoiden osalta toimenpiteet koskettavat erityisesti matkailualan opiskelijat Lapin yliopistosta ja Rovaniemen ammattikorkeakoulusta. Välillisesti hanke vaikuttaa myös matkailun työelämän toimijoihin syntyvien yhteistyömallien ja toimenpiteiden kautta. Hankkeen aikana etsitään yritysyhteistyökumppaneita, joiden kanssa pilotoidaan toimivia ratkaisuja niin, että jatkavat toimintaansa hankkeen aikana.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen toiminnasta tiedotetaan säännöllisesti kohderyhmiä ja tärkeitä sidosryhmiä (matkailukeskusten alueorganisaatiot, rahoittajat, kunnat, yhteistyöoppilaitokset). Lisäksi ulkoista tiedotusta tehdään tiedotteita ja www-sivustoa käyttäen. Tiedotuksessa huomioidaan olemassa olevat EU-säännökset ja ohjeet.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2010:
- Syntyneistä hyvistä käytänteistä tiedotetaan hankkeen kohderyhmiä ja eri sidosryhmiä tapaamisissa ja sähköisiä kanavia käyttäen. Hyvä käytänteitä julkistetaan myös väliraportoinnin yhteydessä sekä artikkeleiden muodossa.
2011:
Syntyneistä hyvistä käytänteistä tiedotetaan hankkeen kohderyhmiä ja eri sidosryhmiä tapaamisissa ja sähköisiä kanavia käyttäen. Hankkeen toimijoiden yhteisissä foorumeissa nostetaan esille syntyneet hyvät käytänteet ja toimintatavat.
2012:
Hyvistä käytänteistä ja kokemuksista tiedotetaan siodsryhmiä, julkisia tiedotusvälineitä mm. lehtiartikkeleiden muodossa. Artikkeleissa ja julkaisuissa sekä toimijoiden yhteisissä foorumeissa nostetaan esille syntyneet hyvät käytänteet.
2013:
Hyvistä käytänteistä ja kokemuksista tiedotetaan siodsryhmiä, julkisia tiedotusvälineitä mm. lehtiartikkeleiden muodossa sekä raportoidaan loppuraportoinnin yhteydessä. Artikkeleissa ja julkaisuissa sekä toimijoiden yhteisissä foorumeissa nostetaan esille syntyneet hyvät käytänteet.
Loppuraportoinnin yhteydessä tiedotetaan sekä sisäisesti että ulkoisesti syntyneistä hyvistä käytänteistä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 228 720

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 227 493

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 290 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 286 350

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteita ja jatkuvuutta arvioitaessa on todettava useamman toimenpiteen jatkuvan ja kehittyvän edelleen hankkeen päättymisen jälkeen. Syntyneet käytänteet jatkuvat osana MTI:n toimintaa.Tämä tukee ajatusta, että hanke ja hankerahoitus ovat mahdollistaneet MTI:n koulutuksellisen yhteistyön kehittymisen alkuvaiheessa, jolloin olemme voineet toteuttaa pilotteja sekä oppilaitoksen sisällä että ulkona, ja tämä työ jatkuu nyt hankkeen jälkeen.

Hankkeen aikana toteutuneet koulutuksen yhteistyömuodot (mm. yhteistoteutukset, projektitoiminta, harjoittelut) ja ristiinvalittavat opinnot jatkuvat edelleen, ja niiden laadulliseen kehittämiseen MTI:n toimijat tulevat kiinnittämään huomioita tulevina vuosina. Nämä yhteiset MTI opinnot ovat se väylä opiskelijoille laajentaa tutkintojensa sisältöä eri koulutusasteilla. Koulutuksellisen yhteistyön vahvistumisen myötä toimenpiteet väistämättä kohdistuvat myös matkailupedagogiikan kehittämiseen niin, että erilaiset yhteistyömuodot mahdollistavat ja tarjoavat opetushenkilöstölle aivan uudenlaisen areenan opetus- ja ohjaustyössä. Näitä kokemuksia peilataan hankkeen aikana tuotetussa julkaisussa.

Hankkeen toimenpiteitä ja vaikuttavuutta on selkeästi edesauttanut se, että Oppiva Matkailu hankkeen projektisuunnitelman toimenpiteet ovat linjassa matkailuinstituutin koulutustoiminnan toiminta- ja kehittämissuunnitelman kanssa. Tämän toiminta- ja kehittämissuunnitelman toteumaa arvioitiin vuoden 2012 jälkeen, ja asiaan liittyen Mikko Vehkaperä laati erillisen arviointiraportin. Vuoden 2013 keväällä MTI:n yhteiseen koulutustoimintaan laadittiin uusi toimintasuunnitelma MTI:n koulutustiimi voimin. Koulutustiimin työskentelyn tavoitteena on MTI:n matkailukoulutuksen yhteistyön kehittäminen ja vahvistaminen. Hankkeen aikana luotiin pysyviä käytänteitä koulutustiimin suunnitelmalliseen työhön vahvistamaan MTI:n yhteistä koulutustoimintaa.

MTI:n koulutuksellisen yhteistyön tarkastelussa on huomioitava myös hankkeen aikana tehdyt avaukset työelämän suuntaan. Hankkeen aikana MTI:n opetushenkilöstö on käynnistänyt uusia avauksia työelämän suuntaan, jossa yhteistyötä tehdään alueellisesti jonkin teeman puitteissa (tapahtumaosaaminen). Yhteistyö perustuu nyt yhä enemmän kummialue / alueyhteistyöhän, jossa yhteistyökumppaneina ovat eri osapuolet alueelta. Tätä käytännettä on pilotoitu sekä alueellisessa että kansainvälisessä yhteistyössä (Saksa Kempten). Hankkeen aikana MTI käynnisti myös alumnitoiminnan, ja se jatkuu nyt hankkeen päätyttyä osana MTI:n työelämäyhteistyötä. MTI:n työelämäyhteistyöhön rakennettiin työvälineeksi asiakashallinjärjestelmä tavoitteena vahvistaa MTI:n henkilöstön keskuudessa tietoisuutta siitä, mitä, miten ja kenen kanssa työelämäyhteistyötä MTI:ssa tehdään.

Hankkeen toiminta ja toimenpiteet ovat edellyttäneet pysyviä toimintatapoja eri oppilaitosten matkailuopetusta antavien henkilöiden kesken. Näistä mainittakoon mm. yhteinen opetussuunnittelu ja yhteiset koulutukselliset tilaisuudet, joita jatketaan jatkossakin. MTI:n yhteisöllisyyttä tukevat hankkeen aikana synnytetyt säännölliset tapahtumat henkilöstölle, kuten Campus Cafe ja vuoden MTI avajaiset -tilaisuudet. Erilaiset henkilöstöä koskevat yhteiset tapaamiset ovat vahvistaneet MTI:n yhteisöllisyyttä konkreettisen yhdessä tekemisen kautta. Samassa yhteydessä on todettava opiskelijayhteistyön tiivistyneen, joka konkretisoituu myös opiskelijarekrytointitoimenpiteissä (yhteiset messutilaisuudet, markkinointitilaisuudet kouluissa). Tätä työtä jatketaan MTI:ssa.

MTI:n oppilaitokset järjestivät Rovaniemellä valtakunnalisen matkailukoulutuksen verkostopäivät 21.-23.11.2012. Rovaniemen tilaisuuden jälkeen päädyttiin valtakunnalliseen ratkaisuun, että vastaavat tilaisuudet järjestetään samaan tapaan kuin Rovaniemellä, eli korkeakoulun ja ammattiopiston matkailukoulutuksen opettajat ja kehittäjät tapaavat samassa tapaamisessa vuosittain. Vastaava tilaisuus pidettiin vuonna 2013 Savonlinnassa.

Hankkeen toimenpiteiden kautta MTI:n toivotaan profiloituvan yhä enemmän pedagogisten käytänteiden kehittäjänä ja osaamisyksikkönä. Oppiva Matkailu I-vaihe projektin aikana saatuja kokemuksia peilataan hankkeen aikana tuotetussa julkaisussa Oppiva matkailu – Puheenvuoroja matkailun koulutuksen kehittämisestä. Näistä kokemuksista toivotaan saavan eväitä jatkaa koulutuksellista yhteistyötä sekä MTI:n sisällä että eri sidosryhmien kanssa yhteistyössä.

Lopuksi voidaan todeta, että hankkeen aikana toteutetuista pilottitoimenpiteistä on tullut pysyviä käytänteitä MTI:n toiminnassa. Jatkossa työn painopiste tulee kohdistumaan koulutus- ja työelämäyhteistyön määrällisen kehittämisen sijaan ennen kaikkea laadullisen toiminnan varmistamiseen ja vahvistamiseen.