Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11412

Projektin nimi: STARA

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2010 ja päättyy 30.6.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Länsi-Uudenmaan ammattikoulutuskuntayhtymä, Luksia aikuisopisto

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0203167-9

Osoite: Toivonkatu 4

Puhelinnumero: 09-222 011

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.luksia.fi

Projektin kotisivun osoite: www.luksia.fi

Vastuuhenkilön nimi: Eero Hillman

Asema: Rehtori

Sähköposti: eero.hillman(at)luksia.fi

Puhelinnumero: 050-366 7814

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Raaseporin

Kunnat: Hanko, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Vihti, Karjalohja, Inkoo, Siuntio, Raasepori

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Stara-projektin toimenpiteet kohdistuvat ensisijaisesti
1) kaikkiin alle 25-vuotiaisiin Lohjan, Vihdin ja karkkilan alueen TE-toimistojen nuoriin työttömiin asiakkaisiin. Erityisesti puutteellisen pohjakoulutuksen, keskeytyneen ammatillisen koulutuksen omaaviin ja ammatillisesta koulutuksesta valmistuneisiin, ilman työpaikkaa oleviin nuoriin työttömiin. TE-toimistot valitsevat nuoret projektiin. Tämä kohderyhmä on haastava, koska ihmiset eivät vielä välttämättä ole saaneet työkokemusta eivätkä työelämätaitojen ja työelämässä tarvittavien sosiaalisten taitojen osaamista. Koulutustiedustelun mukaan (Palkataan koulutettu osaaja, EK 2007) viidesosa nuorista ikäluokista jää peruskoulun jälkeen vaille ammatillista koulutusta ja tutkintoa. Hajanainen oppilaitosverkko uhkaa kattavien koulutuspalvelujen alueellista saatavuutta ja että aikuiskoulutus ei ole riittävästi kyennyt vastaamaan työmarkkinoiden kysynnän muutoksiin.
2) oppimisvaikeuksia omaaviin nuoriin. Luksia aikuisopisto on ollut mukana Lukineuvola-hankkeen ohjausryhmässä
ja pitää edelleen toimivia yhteyksiä Erilaisten oppijoiden liittoon. Meillä on realistinen näkemys erilaisten
oppijoiden haluttomuudesta käyttää hyväkseen erilaisia koulutuspalveluita.
3) maahanmuuttaja nuoriin

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välilisenä kohderyhmänä ovat 1) projektiin osallistuvien nuorten perheet2) alueen koulutusorganisaatiot; mm. LUKK, Kanneljärven opisto, Kisakallion urheiluopisto, Lohjan aikuislukio, TTS, Hiiden opisto jne. 3) järjestöjen ja yhteisöjen edustajat sekä 4) Luksia aikuisopiston ESR-projektit; OpinOvi ja 5)Luksia aikuisopiston ammatillinen koulutus hyötyy, kun saadaan nuoria projektin kautta ammatilliseen koulutukseen. 6) Elinkeinoelämä ja alueen yrittäjät hyötyvät tulevaisuudessa siitä, että nuoret saadaan mukaan aktiiviseen työelämään. 7) pk-yritykset ja niiden henkilöstö, erityisesti HR-osastot.Projektista on myös suurta yhteiskunnallista hyötyä, mikäli sen avulla saadaa luotua tehokas malli nuorten työttömien työllistämiseen, joten kaikki talousalueella elävät perheet ovat välillisenä kohderyhmänä. Mittareina ovat TE-toimiston vaikuttavuus mittarit, webropolilla tehtävät kyselyt ja positiivisesti kehittyvät hakijamäärät ammatilliseen koulutukseen projektin aikana 01/ 2010- 12/ 2013.7) työvoimahallinnon työntekijät. Yhteiskunta hyötyy saamalla nuoria tehokkaammin työelämään ja työuria pidemmiksi.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 270, joista naisia 160

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 290, joista naisia 124

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektissa luodaan malli nuorten työllistämiseksi perinteisille työllistäville aloille, uusille luoville toiminta-aloille sekä itsenäiseen yrittäjyyteen. Toimintamalli toteutetaan yhteistyössä alueella toimivien yrittäjien ja yritysten, yrittäjäjärjestöjen, osuuskuntien, alueen TE-toimistojen ja alueen järjestöjen, OPOjen, Vihdin ja Lohjan nuorisotoimien ja muiden nuorten kanssa toimivien tahojen kanssa. Nuoria osallistuu projektiin sata vuosittain ja tavoitteena on, että 75 % työllistyy tai pääsee opiskelemaan yhteisvalinnan tuloksena tai löytää jonkun muun vaihtoehdon. Projektissa nuori on yhteisen lähijakson jälkeen hlökohtaisen suunnitelmansa mukaan osan ajastaan tutustumassa työelämään ja osan ajastaan työstää projektissa valitsemaansa produktiota ja osallistyy lyhytkoulutuksiin ja kursseille. Yrityksissä tehtävä työelämätaitoihin tutustuminen tukee nuoren työllistymistä ja työelämätaitoja. Projektissa tehtävä produktio tukee nuoren itsetuntoa ja siellä selvitetään työelämässä esiin tulevia vaikeuksia. Nuori saa myös kokeilla aloja, jotka voisivat hänelle soveltua. Projektissa huolehditaan myös siitä, että nuoret saavat käsityksen erilaisista ammateista ja että ammattitaidottomat nuoret hakeutuvat koulutukseen yhteisvalinnan kautta.
YRITYSVERKOSTO TYÖLLISTÄJÄNÄ
Projektissa toimii mukana laaja yhteistyöverkosto alueen työllistävistä yrityksistä ja muista jotka osallistuvat nuorten ohjaamiseen työelämään tutustumisten aikana. Yritysverkosto koostuu sellaisista yrityksistä ja aloista, joista nuoret ovat kiinnostuneita ja jotka myös työllistävät nuoria. Yrityksiä verkostossa on tällä hetkellä yli 60. Projektissa toimii verkostokumppaneina myös eri alojen ammattilaisia ja itsenäisiä yrittäjiä kouluttajina ja mentoreina. Osa näistä toimijoista toimii myös nuorten työhöntutustumisjaksojen ohjaajina. Lisäksi projektin tukena on alueen palveluverkosto, joihin nuori voidaan ohjata, mikäli työllistymis- tai opiskelutavoitteet eivät vuoren kohdalla ole ajankohtaisia.
PRODUKTIOT JA ITSENÄINEN YRITTÄJYYS
Projektikauden aikana projektissa tehdään aidolle yleisölle tuotettavia produktiota ja julkaisuja nuorten omista kiinnostuksen kohteista ja tavoitteista lähtien. Näistä nuori saa potkua työelämään ja tukea työllistymiseen tai itsensä työllistämiseen. Projektissa toiminta on keskittyy uusille tuleville, luoville toiminta-aloille ja tukee pienimuostoista yrittäjyyttä ja itsensä työllistämistä. Kaikki toiminta lähtee nuorista itsestään, heidän toiveistaan ja tavoitteistaan. Projektiin pyritään TE-toimiston kautta ja siihen päästään mukaan hakemusten pohjalta. Lisätietoja: projektipäällikkö:Päivi Peltoniemi, puhelin 0504002382 ja sähköposti; paivi.peltoniemi@luksia.fi. Projektin nettisivut löytyvät osoitteesta luksia.fi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

STARA -projektin ohjausryhmä hyväksyy projektille työstetyn tiedotussuunnitelman, jonka mukaan tiedotus etenee projektin toiminta-aikana 1.8.2010-30.6.2013.
Ohjausryhmän, yhteistyöverkoston ja työryhmien yhteinen sitoutuminen projektin tavoitteille.
1. vaihe: tiedotus verkostokumppaneille sähköisesti, kirjeitse, puhelimitse ja henkilökohtaisesti tiedottaen
2. vaihe: ilmoitukset alueellisissa viestimissä, osuuskunnan, yhteistyöverkoston ja TE-toimistojen kautta, lehti-ilmoitukset paikallisissa lehdissä, joissa nuorille tiedotetaan projektista.
3.projektissa tuotetun mallin esittely laajemmin Uudenmaan alueella TE-toimistoissa ja oppilaitoksissa
4. vaihe: alueellinen tapahtumamarkkinointi
Loppuraportin yhteydessä kuvaukset ja toimintaohjeet onnistuneille ja käyttöön otettaville työtavoille.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuonna 2010 projekti käynnistetään vähän pienemmällä sisäänotolla (30 nuorta). Projektista tiedotetaan TE-toimistojen, alueen ammatillisten oppilaitosten ja näiden opojen ja erityisopettajien kautta. Vuoden 2011 alkupuolella voidaan alkaa kertoa jotakin hyvistä käytänteistä ja esille tulleista ongelmista, joten keväällä 2011 pidetään ensimmäinen seminaari asiaan liittyen Lohjalla. Projektin toimivia käytäntöjä tuodaan esille Uudenmaan laajuisesti TE-toimistojen kautta esim. siten, että TE-toimisto on luvannut ostaa nuorten tuottamia julkaisuja, joissa nuoret kertovat itse kokemuksistaan projektissa. Lisäksi pidetään kaksi suurempaa tiedotustilaisuutta, jotka nuoret itse järjestävät. Ne pidetään vuosina 2011 ja 2012.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 694 658

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 690 862

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 873 792

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 824 418

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Stara-projektilla (ESR 2010-2013) haettiin ratkaisua 17- 25v. nuorten työllistymisen haasteisiin Lohjalla ja Vihdissä Länsi-Uudellamaalla. Projektin toteuttaja oli Luksia aikuisopisto. Projektin tavoitteena oli löytää keinoja nuorten aktivoimiseen, elämänhallintataitojen lisäämiseen, koulutusmyönteisyyden ja työllistymisen kasvuun sekä asennekasvatukseen. Stara -projekti tavoitti toiminta-aikanaan 290 alueen 17-25v. työtöntä nuorta. Nuori ohjautui 90 päivän mittaiselle työharjoittelujaksolle Stara projektiin Länsi-Uudenmaan TE-toimiston kautta. Nuori sai Stara-ajalta työmarkkinatukea. Kursseja toteutettiin 11 Luksian Lohjan ja Vihdin toimipisteissä. Yhdelle kurssille osallistui 20-30 nuorta.

Projektissa kehitettiin toimintamalli, jossa yhdistyivät uudella tavalla henkilökohtainen ohjaus, vertaisryhmän tuki, luovat työskentelymenetelmät, mahdollisuus opiskella, työkokemuksen kartuttaminen ja yhteiskuntavastuun kantaminen. Keskeistä oli myös uudenlainen alueellinen yhteistoimintamalli, jossa nuori, koultusorganisaatio,TE-toimisto, nuorten tukipalvelut, kolmas sektori, etsivä nuorisotyö sekä yritys- ja elinkeinoelämä toimivat yhdessä nuoren tulevaisuuden rakentamiseksi.

Starajakson ajaksi nuorelle laadittiin henkilökohtainen lukujärjestys. Lähijakso kesti n. 4 viikkoa, jonka aikana opeteltiin yleisiä työelämätaitoja ja laadittiin työnhakuasiakirjat. Lähijakson sisällöistä parhaan palautteen keräsi Tähtitekoja -hyväntekeväisyyskampanja, jossa nuoret suunnittelivat ja toteuttivat pyyteettömän hyvän työn itseään heikommassa asemassa olevalle kohderyhmälle. Tapahtumatuotanto ja vapaaehtoistyö toimivat yhteiskuntavastuullisuuteen kasvattavina kokemuksina. Lähijakson jälkeen nuori sai halutessaan osallistua studiotyöskentelyyn, joka on ammattilaisen ohjaama luova prosessi median, teatterin, valokuvan tms. keinoin. Mediastudiosta valmistui projektin aikana 6 nuorten tekemää lyhytelokuvaa, joissa käsiteltiin työttömyyden ja syrjäytymisen teemoja eri näkökulmista.

Työhöntutustumisjakso alueen yrityksissä oli kaikille nuorille pakollinen. Projektiin osallistui 112 alueen pk-yritystä, 5 suuryritystä ja 17 muuta organisaatiota. Yritysyhteistyö oli monelle nuorelle arvokas kokemus ja ainutlaatuinen mahdollisuus työllistyä.

Merkityksellistä projektissa oli nuoren mahdollisuus maksutta opiskella työelämäpasseja ja kortteja Luksia aikuisopiston koulutustarjonnasta. Valittavana oli 12 passia, korttia tai lyhytkoulutusta. Lyhytkoulutuksista turva-alalle suuntaavat järjestyksenvalvojakurssi ja vartijan opinnot olivat suosittuja työturvallisuuskortin ja hygieniapassin ohella. Projektin aikana tehtiin kaikkiaan 590 korttikoulutussuoritusta, mikä oli keskimäärin 2 korttia/nuori. Lyhyet korttikoulutukset antoivat monelle nuorelle uudenlaisen käsityksen itsestään oppijana. Aiemmin keskeytyneet opinnot ja yleinen koulumenestys olivat monelle muodostuneet henkiseksi esteeksi jatko-opintoihin. Lyhytkoulutukset mahdollistivat onnistumisen kokemuksen syntymisen ja aiemmin opiskeluvastainen nuori saattoikin hakea jatko-opintoihin kurssin aikana.

Starakurssin suoritti loppuun 249 nuorta keskeyttämisprosentin ollessa 14%. Jatkosijoittumista mitattiin sekä kurssin päättymispäivänä että kolmen kuukauden jälkeen vaikuttavuusmittauksella. Rahoittaja asetti vaikuttavuustavoitteeksi 75%. Kurssin päättymispäivänä nuorista 96 sijoittui avoimille työmarkkinoille, joista suurin osa niihin yrityksiin, joissa oli suorittanut työhöntutustumisjakson. Piilotyöpaikkoja löytyi projektin aikana useita. 23 nuorista jatkoi kurssin päättyessä muussa toimenpiteessä esim. työkokeilussa nuorisopajalla. Opiskelemaan pääsi kurssin päättyessä 38 nuorta. Todellinen tilanne ilmenee vaikuttavuusmittauksissa, sillä yhteisvalintatietoja ei ollut kevään kurssien päättyessä toukokuussa saatavilla. Työttömäksi jäi projektin päätyttyä 77 nuorta.

Vaikuttavuustavoite osoittautui kunnianhimoiseksi suurien ryhmäkokojen ja kohderyhmän haasteellisuuden vuoksi. Tilastojen mukaan 35% Starajakson aloittaneista nuorista oli heikossa työmarkkina-asemassa. Elämänhallintataidot olivat puutteellisia, ja taustalla oli usein rikkinäinen perhetausta, päihde- ja mielenterveysongelmia, passivoitumista, jopa yhteiskuntavihaa. Vaikka haasteet olivatkin monella suuria, syrjäytyneiksi nuorista itsensä koki vain muutama. Henkilökohtainen ohjaus työelämään (HOT) ja tiivis verkostoyhteistyö mahdollistivat myös erityisiä tarpeita omaavan nuoren osallistumisen ja hyötymisen projektista. Vaikuttavuustavoite toteutui projektissa keskimäärin 65%. Kevään kursseilla tavoite saavutettiin helpommin kesätyöpaikkojen ja yhteisvalinnan laajentaessa mahdollisuuksia.

Stara muodostui lyhyessä ajaksi ilmiöksi nuorten keskuudessa. 98% kursseille osallistuneista suosittelisi kurssia samassa tilanteessa olevalle ystävälleen. Staran jatkoprojekti Ratas jatkaa Staran hyvien käytäntöjen juurruttamista ja vahvistaa alueellista yhteistyötä nuorisotakuun hengessä v.2013-2014.