Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11415

Projektin nimi: URANOSTE

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2010 ja päättyy 31.10.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 2292546-9

Osoite: Hallituskatu 29 A 4. krs.

Puhelinnumero: 0452373206

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uranoste.fi

Projektin kotisivun osoite: www.uranoste.fi

Vastuuhenkilön nimi: Sami Lopakka

Asema: Projektipäällikkö

Sähköposti: sami.lopakka(at)uranoste.fi

Puhelinnumero: 0452373206

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven, Oulun, Koillismaan, Ylivieskan, Haapavesi-Siikalatvan, Raahen

Kunnat: Siikajoki, Muhos, Utajärvi, Pyhäjoki, Taivalkoski, Yli-Ii, Merijärvi, Kärsämäki, Liminka, Raahe, Kempele, Kalajoki, Pyhäntä, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Oulunsalo, Kuusamo, Haapajärvi, Ylivieska, Tyrnävä, Kiiminki, Haukipudas, Ii, Nivala, Alavieska, Oulainen, Hailuoto, Sievi, Vihanti, Haapavesi, Oulu, Lumijoki, Pudasjärvi, Siikalatva

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinainen kohderyhmät ovat insinöörit, diplomi-insinöörit, ekonomit, tradenomit ja muut vastaavat yksityiselle sektorille työhön sijoittuvat korkeakoulutetut ammattilaiset. Erityisesti projekti keskittyy Pohjois-Pohjanmaalta vastavalmistuneisiin korkeastikoulutetuihin sekä työttömiin, lomautettuihin tai työttömyysuhan alla oleviin yksityisellä sektorilla työskenteleviin ylempiin toimihenkilöihin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Pohjois-Pohjanmaalla olevat yritykset, oppilaitokset ja kunnat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 700, joista naisia 291

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 816, joista naisia 401

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 15, joista naisten työpaikkoja 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 39, joista naisten työpaikkoja 16

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 8, joista naisten perustamia 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2, joista naisten perustamia 2

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Uranoste tarjoaa CV- ja haastattelutyöpajoja, urakoulutuksia, yritysvierailuja ja verkostoitumistilaisuuksia, jotka auttavat korkeakoulutettuja työnhaussa ja urasuunnittelussa.
Uranoste järjestää muun muassa johtamisen, markkinoinnin ja projektinhallinnan valmennusohjelmia työvoimakoulutuksina.

Uranoste on Pohjois-Pohjanmaan omatoimisen työllistymisen tuki PPOTTY ry:n hallinnoima ESR-projekti, joka keskittyy korkeasti koulutettujen yksityissektorilla työskentelevien tai vastavalmistuneiden työllistymisen parantamiseen. Kohderyhmässä on insinöörejä, diplomi-insinöörejä, ekonomeja ja tradenomeja.

Uranosteelle varatun palkkatuen avulla työnhakijat voivat työllistyä pk-yrityksiin. Yrityksen perustaville voidaan myöntää starttirahaa. Uranoste ehkäisee syrjäytymistä aktivoimalla työttömiä liikkumaan, verkostoitumaan, harrastamaan ja osallistumaan yritysvierailuille.

Uranosteen toiminta-aika on 1.7.2010-31.10.2014. Työnhakukoulutuksia järjestetään kevään 2014 loppuun saakka. Toiminnan käytännön toteuttajana toimii palkattu päätoiminen projektiryhmä, jonka tukena toimivat projektin ohjausryhmä sekä PPOTTY ry:n hallitus.

PPOTTY:n taustayhteisöt ovat akavalaiset yksityissektorin liitot Uusi Insinööriliitto, Tekniikan Akateemiset, Suomen Ekonomiliitto ja Tradenomiliitto sekä niiden Pohjois-Pohjanmaalla toimivat paikallisyhdistykset. Projektin tärkeitä yhteistyökumppaneita ovat TE-toimistot, ELY-keskus, korkeakoulut ja muut koulutusorganisaatiot, työnantajajärjestöt ja alueen kunnat merkittävimpänä Oulun kaupunki, joka on projektin suurin kuntarahoittaja. Projektia rahoittavat myös Oulun seudun koulutuskuntayhtymä, Oulun seudun ammattikorkeakoulu ja Centria ammattikorkeakoulun Ylivieskan yksikkö. Projekti tiivistää ammattijärjestöjen ura- ja rekrytointipalveluiden sekä TE-toimistojen yhteistyötä korkeasti koulutettujen työttömien eduksi.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tärkein tiedotuskanava ovat www-sivut.
Liittojen järjestölehdissä ja sähköisillä tiedotuskanavilla on jo kerrottu Pirkanmaan OTTY-hankkeen toiminnasta. Pohjois-Pohjanmaan hankkeen käynnistymisestä kerrotaan liittojen valtakunnallisilla ja alueellisilla tiedotuskanavilla. Hankkeen alkamisesta pidetään lehdistötilaisuus. Lehdistötilaisuuksia järjestetään tarpeen mukaan myös myöhemmin. Projektin aloittamisesta ja sen toiminnasta tiedotetaan alueen sanomalehdille. Projektista tiedotetaan myös eri verkostoille ja yhteistyökumppaneille. Markkinointia varten projektille tehdään esite sekä työntekijöille käyntikortit. Projektihenkilöstön rekrytoinnissa käytetään eri markkinointivälineitä harkinnan mukaan, työpaikkailmoitukset julkaistaan vähintään työhallinnon verkkosivuilla.

Kohderyhmälle tiedotetaan muun muassa massapostituksin yhteistyössä TE-toimistojen kanssa. Kohderyhmälle voidaan pitää myös tiedotustilaisuuksia uusien osallistujien rekrytoimiseksi. Tiedotuksessa kohderyhmälle ja osallistujille voidaan tarvittaessa hyödyntää myös sähköpostia, tekstiviestejä ja sosiaalista mediaa. Pääasiallisena kohderyhmän tiedotuskanavana toimii hankkeen verkkosivut.

Projektin toiminnasta, tuloksista ja hyvistä käytännöistä tiedotetaan yhteistyöhankkeille ja työllisyyttä edistäville tahoille sekä Suomessa että kansainvälisesti. Projektista kerrotaan erityisesti verkostoitumistapahtumissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektia hallinnoivan yhdistyksen hallituksessa on neljä asiamiestä, joiden työnkuva on osin valtakunnallinen. Heidän kauttaa projektin hyvät käytännöt leviävät hyödynnettäviksi myös muualla Suomessa. Projektista raportoidaan ja tiedotetaan säännöllisesti. Projektin hyviä käytäntöjä sekä tehtyjä virheitä esitellään myös yhteistyötahojen verkostoissa. Erityisesti projektin hyviä käytäntöjä jaetaan eri puolella Suomea toimivien omatoimisen työllistymisen tuki -hankkeiden parissa sekä kansainvälisille verkostoille ja yhteistyökumppaneille. TE-toimistoille ja alueen muille työllisyyttä edistäville toimijoille pyritään levittämään tietoa projektin tuloksista. Tarkoituksena on saada projektin tulokset tiedoksi ja hyödyksi mahdollisimman laajalle alueelle myös Pohjois-Pohjanmaan maakunnan ulkopuolelle.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 692 505

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 666 442

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 794 344

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 760 717

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Uranoste-projektin tavoitteena oli paitsi parantaa kohderyhmänsä työllistymisvalmiuksia, myös nostaa korkeakoulutettujen työmarkkina-arvoa työnhakuun ja työelämätaitoihin liittyvien koulutuksien kautta. Uranosteen ydinkohderyhmän muodostivat teknisten ja kaupallisten alojen korkeakoulutetut sekä kyseisten alojen korkeakouluopiskelijat.

Projektissa järjestettiin vuosittain keskimäärin 40-50 työnhakuun ja työelämäosaamiseen liittyvää koulutusta. Näiden lisäksi Uranoste järjesti hieman vaihtelevalla sisällöllä kausien aikana yrityskontaktipäiviä, pienryhmätoimintaa, henkilökohtaisempaa uraohjausta, CV-valokuvausta ja ajankohtaisia infoja muiden toimijoiden palveluista sekä verkostoitumismahdollisuuksia. Erilaisia tilaisuuksia järjestettiin projektin aikana noin 270.

Projekti teki onnistunutta yhteistyötä lukuisten eri organisaatioiden kanssa. Oppilaitoksista etenkin Oulun yliopisto ja Oamk opiskelijajärjestöineen tiedottivat projektista kiitettävästi. Pohjois-Pohjanmaan TE-toimistolta Uranoste sai paitsi tiedotusapua, myös merkittävän panoksen rinnakkaisprojektinsa työvoimakoulutusten suunnittelussa. Ammattiliitot alueyhdistyksineen osallistuivat projektiin sekä tiedottamalla palveluista että antamalla henkilökuntansa koulutusosaamista säännöllisesti projektin käyttöön. Oulun kaupunki puolestaan tuki hanketta mm. koulutustilojen käyttömahdollisuuden muodossa.

Projektin koulutusaiheita pyrittiin päivittämään ja löytämään uusia lähestymistapoja jatkuvasti, mutta jotkut sisällöt nousivat koulutustarjonnassa ns. kivijalka-asemaan vuosien saatossa. Näitä olivat CV-koulutukset, haastatteluvalmennukset ja etenkin loppupuoliskolla sosiaaliseen mediaan keskittyvät työnhakukoulutukset. Myös työoikeuskoulutuksia, esimieskoulutuksia ja omien vahvuuksien löytämiseen pureutuvia koulutuksia järjestettiin toistuvasti. Keskimääräinen osallistujamäärä oli parinkymmentä henkilöä per tilaisuus. Muista tilaisuuksista suosituimpia olivat CV-valokuvaukset, joissa kuvaukseen osallistui parhaimmillaan toistasataa henkeä.

Projektiin ilmoittautui vuosina 2010-2014 yli 1 800 korkeasti koulutettua tai korkeakouluopiskelijaa. Uranosteen toimintaan vähintään seitsemän tuntia osallistuneita ns. aktiivisia projektilaisia kertyi toiminta-aikana yhteensä 816. Kunnianhimoinen 700 aktiivisen osallistujan tavoite jopa siis ylitettiin selvästi. Osallistujista 51 % oli miehiä ja 49 % naisia. Hieman vajaat 60 % osallistujista oli projektiin ilmoittautuessaan työttömänä, 31 % työssä ja 9 % opiskelemassa. Miltei kolme neljästä aktiivisesta projektilaisesta kuului ikäluokkaan 25-44-vuotiaat. Huomionarvoista on, että opiskelijaosallistujista naisia oli miltei 60 %. Kaikista alle 45-vuotiaista osallistujistakin naisilla on lievä enemmistö, noin 54 %. Yli 44-vuotiaista selvä enemmistö sen sijaan oli miehiä, noin 65 %. Koulutustaustaltaan ydinkohderyhmän henkilöt jakautuivat siten, että noin 1/3 oli insinöörejä, 1/3 diplomi-insinöörejä, 1/6 ekonomeja ja 1/6 tradenomeja. Muut osallistujat koostuivat etupäässä filosofian maistereista sekä edellä mainittujen alojen opiskelijoista.

Koulutuspalaute oli vallan erinomaista: viimeisinä vuosina sekä sisältö että kouluttajat saivat asteikolla 1-5 miltei poikkeuksetta yli 4:n keskiarvon osallistujien palautteissa, jokaisessa tilaisuudessa. Projektin laadulliset tavoitteet täyttyivätkin erittäin hyvin. Palautteen mukaan Uranoste lisäsi selvästi osallistujien työnhakuaktiivisuutta, paransi heidän työnhakutaitojaan ja nosti heidän työmarkkina-arvoaan. Toiminnan kautta syntyi jatkuvasti uusia sosiaalisia verkostoja. Näin projekti ehkäisi myös syrjäytymistä.

Koulutuksissa sekä rinnakkaisprojektin työvoimakoulutuksissa päästiin yhteensä 11 115 henkilötyöpäivään (tavoite oli 10 857). Näistä lähiopetuspäiviä oli 5 503 ja etäopetuspäiviä 2 141. Rinnakkaisprojektin kautta syntyneitä tukityöllistymispäiviä kertyi 1 093, lähinnä henkilökohtaisista uravinkeistä kertyneitä ohjauspäiviä 101, sekä työvoimakoulutusten projektityö- ja työharjoittelupäivistä koostuvia muita henkilötyöpäiviä 2 277.

Projektiin tuli toiminta-aikana mukaan yhteensä 52 yritystä, lähinnä yritysten työllistämismahdollisuuksia ja toimintatapoja esittelevien yrityskontaktipäivien kautta. Itse yrittäjyyteen Uranosteen projektilaiset eivät osoittaneet juurikaan kiinnostusta. Kahdeksan uuden yrityksen tavoitteeseen ei päästykään, uusia yrityksiä syntyi vain kaksi. Kun yrittäjyysinfot ja vastaavat tilaisuudet eivät oikein vetäneet osallistujia, harvoja yrittäjyydestä kiinnostuneita alettiin opastaa yrittäjyyteen keskittyvien hankkeiden palveluihin.

Vähintään seitsemän tuntia projektin toimintaan osallistuneista yhteensä 39 ilmoitti projektille työllistyneensä. Huomionarvoista tässä yhteydessä on, että yli 40 % toimintaan osallistuneista ei ollut ilmoittautuessaan työttömänä, vaan joko työssä tai opiskelemassa. Alun perin tavoitteeksi asetettiin 15 uutta työpaikkaa. Tähän nähden 39 uutta työpaikkaa ylittivät tavoitteen kirkkaasti.