Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11421

Projektin nimi: KOPPARI- koko ikäluokan parhaaksi

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.3.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0208201-1

Osoite: Viitaniementie 1 C

Puhelinnumero: 040 341 5111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jao.fi

Projektin kotisivun osoite: www.koppari.fi

Vastuuhenkilön nimi: Vesa Saarikoski

Asema: Johtaja

Sähköposti: vesa.saarikoski(at)jao.fi

Puhelinnumero: 0403415101

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Keuruu, Jämsä, Toivakka, Petäjävesi, Multia, Muurame, Joutsa, Uurainen, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Peruskoulun päättävät, myös ilman päättötodistusta olevat tai syrjäytymisen vaarassa olevat nuoret ja toisen asteen keskeyttäneet tai keskeyttämisuhan alaiset nuoret sekä heidän vanhempansa

Verkosto-organisaatioiden ( organisaatiot jotka työskentelevät nuorten parissa)päätöksentekijät, luottamushenkilöt,johto ja ohjaustyötä tekevä henkilöstö

3.3 Välilliset kohderyhmät

Muiden ohjaukseen liittyvien hankkeiden henkilöstö ja verkostot.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 59, joista naisia 49

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoitteena luoda verkosto jolla on yhteistoimintamalli toimia syrjäytymisvaarassa, pudokkuusvaarassa olevien peruskoulun päättävien ja/ tai päättötodistusta vaille jääneiden ja toisen asteen keskeyttämisvaarassa tai keskeyttäneiden nuorten kanssa niin, että nuoret pääsevät moniammatillisen ohjauksen ja seurannan piiriin.


1) Sovitaan mitä tietoa kerätään yhteiseksi tiedoksi, tiedon keruun mallintaminen ja pilotointi ja sen kehittäminen. Tiedonkeruu tapahtuu vuosina 2010 ja 2011 sekä 2012 ja 2013.

2) Tunnistetaan ja kuvataan verkostossa mukana olevat poikkihallinnolliset organisaatiot. (Jyväskylän kaupunki, ammatilliset oppilaitokset, nuorisotoimi, III sektorin toimijat, hankkeet jne) asiakaslähtöisesti sekä sovitaan verkoston sisällä ohjauksen mallista.

3) Verkostossa toimivien ohjaustyötä tekevien henkilöiden koulutusta, hankkeessa kerättyjen tietojen yhdessä tulkitsemista ja yhteisen ymmärryksen laajentamista

4) Levitystehtävä: hyviä käytäntöjä levitetään vuoropuheluna muiden nuorten ohjauksessa toimivien tahojen kanssa.

5) Kesäohjauksen kehittämistä yhteistyössä OhjausLaturin kanssa, ei voida lukea hankkeen varsinaiseksi toimenpiteeksi, koska syksystä 2012 alkaen on OhjausLaturin pysyvää toimintaa. Hanke on mukana kehittämässä verkko-ohjauksen ja sosiaalisen median hyödyntämistä, jota kokeillaan nuorten ohjauksessa.

6) Kohdataan nuoria (esimerkiksi marginaaliryhmän nuoria), haastatellaan ja poimitaan kehittämiskohteita ohjauksessa. Haastattelemalla ja kohtaamalla nuoria arvioidaan heidän ohjauskokemuksiaan.

7) Opinto-ohjaaja vaihto-ohjelman mallintaminen (ohjausosaaminen lisääntyy tutustumalla eri toimintaympäristöihin)

8) Arviointi: tehdään jatkuvaa itsearviointia yhdessä verkosto-organisaatioiden kanssa sekä osallistutaan Ely-keskusten nippuarviointiin

9) Kuntien vastuu nuorista aukikirjoittaminen yhteistyössä toisen asteen toimijoiden kanssa, eli kuka vastaa nuoresta hänen opinpolkujensa eri vaiheissa.

10) Vakiinnutetaan "aurinkokuvion" mukaista raportointia ja yhteisiä toimintatapoja laatuprosessihin (JKKY)

Hankkeen toteuttajana Jyväskylän koulutuskuntayhtymä ja Jyväskylän kaupunki

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin alkaessa laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma, jota päivitetään jatkuvasti. Suunnitelma sisältää mm. aikataulun, vastuutahot. Tiedottamista toteutetaan seuraaville tahoille:

Kohderyhmille: Nuorille ja heidän vanhemmilleen. Kirjataan kuka tiedottaa ja milloin ja tiedotettavan asia.Projektipäällikkö laatii yhdessä projektihenkilöiden kanssa listan tilaisuuksista missä tiedottamista tullaan tekemään.

Nuorten kanssa toimivien organisaatioille esitellään projektin tavaoitteet. johdolle suunnatuissa tiedoitustilaisuuksissa esitellään projektin tavoitteet. Projektin etenemisestä tiedoitetaan yhdessä sovituille tahoille.

Nuorten kanssa toimivat organisaatiot tiedottavat omille sidosryhmilleen ja yhteistyötahoille.

Toiminnan kautta saaduista hyvistä käytännöistä ja tuloksista tiedotetaan julkisten tiedotusvälineiden kautta. Valtakunnallisesti esitellään hankkeen tavoitteista ja toiminnasta sekä tuloksista osallistumalla valtakunnallisiin asiaa koskeviin tilaisuuksiin.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyviä käytäntöjä kuvaataan projektin aikana ja levitetään verkosto-organisaatioille esim. työpajojen, tapaamisten ja kokousten sekä seminaarien avulla. Kuvaamalla verkosto-organisaatioiden toiminta lisätään läpinäkyvyyttä ja näin ollen myös mahdollisista virheistä saadaan tietoa ja asia voidaan korjata.
Hankkeessa tehty toiminta, hyvät käytännöt voidaan levittää toisiin kuntiin kuvaamalla hankkeen aikainen toiminta ja mallintamalla se. Kehitettyjen toimintojen ja tuotteiden levittäminen painottuu vuoteen 2013-2014.

Hallinnoijalla on laaja ja monipuolinen yhteistyöverkosto jota voidaan hyödyntää hyvien käytäntöjen levittämisessä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 415 048

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 366 587

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 500 058

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 441 681

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Lähtökohtana hanketta aloittaessa oli tieto että Keski-Suomessa jää ilman opiskelupaikkaa vuosittain noin 300 nuorta. Tavoitteeksi projektille asettiin koota kokonaisvaltainen ja ajantasainen tieto niistä nuorista ketkä jäävät ilman opiskelupaikkaa tai ei kiinnity niihin.

Toinen tavoite oli vähentää keskeyttäneiden määrää toiselta asteelta ja kolmas tavoite vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kuvata nuorten palvelujärjetelmä.
Tulokset:
Jyväskylässä voidaan varmuudella puhua vuosittain alle 50:stä peruskoulun juuri päättäneestä nuoresta, jotka eivät pääse koulutukseen tai kiinnity niihin. Jyväskylän perusopetuksen paikalliseen opetussuunnitelmaan on selkeytetty peruskoulun toimijoiden rooleja nuorten ohjauksessa sekä avauttu ns. nivelvaiheen ohjauksen työnjako. Toisen asteen koulutukselle siirtyy vastuu siinä vaiheessa, kun tämä ilmoittaa ottavansa opiskelupaikan vastaan.

Toisena tavoitteena oli vähentää keskeyttäneiden määrää toiselta asteelta. Keskeyttäneiden määrän trenditietoa ei voi vertailla eri ajanjaksoina, jos ei ole yhteisesti sovittua ja määriteltyä tapaa kirjata ja kerätä tietoa. Koko hankkeen ajan on pyritty kehittämään ohjauksellista otetta keskeyttämiseen tai eroamiseen antamalla vaihtoehtoja ja hakemalla uusia tapoja / toimintaympäristöjä opinnoille.

Niveltiedonsiirto voi olla merkityksellinen ja parhaimmillaan sillä saatetaan vähentää keskeyttäneiden määrää, kun opiskelija saa tarvitsemaansa tukea opintoihinsa ajoissa.Niveltiedonsiirron käytäntöjä kehitettiin niin perusopetuksen kuin toisen asteen puolella. Hyvin jäsennetty ja selkeä tiedonkeruuprosessi perusopetuksen puolella takaa sen, että vastaanottava taho saa hyvät lähtövalmiudet nuoren kanssa. Opintojen alkuvaiheessa päästään tukitoimiin kiinni eikä kukaan tipahda tämän asian vuoksi. Perusopetuksen ja toisen asteen erityisopettajat tekivät yhteistyötä kehittäessään niveltiedonsiirtoa ja heidän lisäksi kehittämisessä on ollut mukana Jyväskylän kristillinen oppilaitos ja Jyväskylän kotitalousoppilaitos.

Kolmantena tavoitteena oli vahvistaa eri toimijoiden välistä yhteistyötä ja kuvat nuorten palvelujärjestelmä.
Tavoitteena on ollut lisätä eri toimijoiden tuntemusta toisistaan ja toimintatavoistaan. Näistä lähtökohdista lähdettiin suunnittelemaan opovaihtoa. Ajatuksena oli se, että kaikille Jyväskylän ammattiopiston opinto-ohjaajille tarjotaan mahdollisuutta tutustua peruskoulun käytänteisiin ja Jyväskylän kaupungin oppilaanohjaajille mahdollisuus tutustua hyvin käytännönläheisesti ammattiopiston eri aloihin.
Vaihdon yksi päätavoitteista oli toimijoiden tuntemus toisensa toimintatavoista ja käytännöistä. Toinen yhtä merkittävä tavoite oli peruskoulun oppilaanohjaajien ammatillisten koulutusten tuntemus. Monissa opiskelijoiden palautteissa kävi ilmi, että lukio-opinnoista he saivat selkeän kuvan, mutta ammatillisen puolen opinnot jäivät osittain hämärän peittoon. Tämä on hyvin ymmärrettävää, kun otetaan huomioon, että ammatillisia tutkintoja on esimerkiksi Jyväskylän ammattiopistossa 24. Tämän lisäksi muidenkin oppilaitoksien koulutustarjonnasta pitäisi olla kartalla.
Peruskouluilla tapahtuneessa vaihdossa painotimme nivelvaiheyhteistyötä ja kolmiportaisen tukeen tutustumista, jotta ammatillisen puolen opinnot saataisiin heti alkamaan oikeiden tietojen pohjalta. Se, että nivelvaiheen toimijat tuntevat toisensa ja toistensa toimintatavat, lisää varmasti oikeiden asioiden esille tuomista nivelvaihetyössä.
Ammatillisen koulutuksen puolella tapahtuneessa vaihdossa halusimme esitellä mahdollisimman monta ammatillista tutkintoa. Vaihdossa korostui myös ammatilliselle koulutukselle ominainen tapa oppia tekemällä.

Hankkeen verkostossa käydyissä keskusteluissa nousi usein esille nuorille tarkoitettujen palveluiden hahmottamisen vaikeus. Nuorille on luotu erilaisia palvelukarttoja ja niin oli Jyväskylässäkin tehty, kokoamalla nuorille suunnatulle sivustolle palveluita kuvaavia tekstejä ja linkityksiä palvelujen /organisaatioiden omille nettisivuille.Palvelukartta sovellus rakennettiin nettipohjaiseksi palvelusovellukseksi, johon haluttiin mukaan jokin pieni, pelillinen elementti. Keskeiseksi ajatukseksi tuli luoda sovellus, joka auttaa nuoren taustatietojen (ikä, kotikunta, status) ja muutaman keskeisimmän ongelman perusteella määrittelemään, mihin nuoren kannattaa olla yhteydessä ja mistä hän tarvitsemansa palvelun löytää.
Kartasta löytyvät ongelmat ja palvelut liittyvät mm. asumiseen, toimeentuloon, työllistymiseen, koulutukseen, yksinäisyyteen, terveyteen ja muuhun hyvinvointiin. Palveluita on tällä hetkellä mukana n. 35. Niistä löytyy lyhyt kuvaus, aukioloaika. tavoitettavuus ja sijainti kartalla sekä mahdollisuuksien mukaan myös toimipaikan valokuva.

www.koppari.fi sijoitettiin perusteellisen harkinnan jälkeen pilvipalvelimelle ja julkaistiin 16.12.2013. Ylläpidosta ja päivittämisestä vastaa projektisuunnittelija, joka jatkaa hankkeen jälkeen kaupungin työntekijänä