Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11428

Projektin nimi: Maahanmuuttajien terveys ja työkyky - seurantajärjestelmä kunnille

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2010 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Sosiaali- ja terveysministeriö

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Väestön terveys, toimintakyky ja hyvinvointi -osasto

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 2229500-6

Osoite: Mannerheimintie 166

Puhelinnumero: 0206106000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.thl.fi

Projektin kotisivun osoite: www.thl.fi/maamu

Vastuuhenkilön nimi: Seppo Koskinen

Asema: Tutkimusprofessori

Sähköposti: seppo.koskinen(at)thl.fi

Puhelinnumero: 0206108762

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Perusselvityksen kohderyhmät ovat työikäiset venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset (syntymämaan ja kielen perusteella tunnistettavat) aikuiset kuudessa kaupungissa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdistuu projektiin osallistuviin kuntiin, joiden kanssa maahanmuuttajien terveyden ja työkyvyn seurantajärjestelmä yhteistyössä kehitetään.

Muita välillisiä kohderyhmiä ovat kohderyhmänä olevien maahanmuuttaja-aikuisten perheet lapsineen.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuttajien terveys ja työkyky - seurantajärjestelmä kunnille -hankkeen tavoitteena on kehittää työikäisen maahanmuuttajataustaisen väestön terveyden ja työkyvyn seurantajärjestelmä kunnille. Hanke on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen toteuttamaa Maahanmuuttajien terveys- ja hyvinvointitutkimusta (Maamu).

Hankkeen kohderyhmänä on 18-64-vuotiaat venäläis-, somali- ja kurditaustaiset aikuiset. Hankkeen osatoteuttajia ovat Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Vaasan kaupungit.

Hanke koostuu kahdesta vaiheesta: perusselvityksen toteuttamisesta ja seurantajärjestelmän kehittämisestä. Perusselvityksessä kerätään tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja työkyvystä haastatteluiden ja terveystarkastusten avulla. Perusselvityksen pohjalta kehitetään yhdessä kuntien kanssa maahanmuuttajien terveyden ja työkyvyn seurantajärjestelmä. Seurantajärjestelmä sovitetaan yhteen kuntien asiakastietojärjestelmien hyvinvointi-, työllisyys- ja terveystiedon indikaattorityön kanssa.

Perusselvityksen tuloksena tunnistetaan maahanmuuttajien terveyteen ja työkykyyn vaikuttavat tekijät ja niitä parhaiten kuvaavat indikaattorit, ja luodaan näiden pohjalta pysyvä ja luotettava seurantajärjestelmä kunnille. Seurantajärjestelmän avulla kunnat voivat seurata maahanmuuttaja-asukkaidensa terveyttä ja hyvinvointia sekä edistää ja ylläpitää maahanmuuttajien työkykyä ja työllistymistä. Kehitettävän seurantajärjestelmän avulla voidaan vähentää väestöryhmien välisiä terveyseroja, edistää sosioekonomisten terveyserojen vähentämistä sekä kehittää uusia kulttuurisensitiivisiä välineitä terveyden edistämiseen.

Hankkeen keskeisiä tuotoksia ovat maahanmuuttajien terveyttä ja työkykyä kuvaavat raportit. Hankkeen kouluttama kaksikielinen tutkimushenkilökunta on osaamisresurssi myöhempää kehittämistyötä varten. Hankkeen aikana järjestettävissä työpajoissa ja seminaareissa levitetään perusselvityksen tuloksia sekä sen toteutuksessa kehitettyjä työtapoja.

Hankkeessa kehitettyä tiedonkeruujärjestelmää voidaan laajentaa muihin maahanmuuttajaryhmiin ja kuntiin, sekä toistaa samoissa maahanmuuttajaryhmissä seurantatiedon saamiseksi. Näin voidaan arvioida mittauskertojen välillä toteutuneiden palveluiden ja työllistämistoimien vaikuttavuutta maahanmuuttajaväestössä. Hankkeessa kehitettyjä indikaattoreita voidaan myöhemmin liittää laajempaan valtakunnalliseen väestön terveys- ja hyvinvointiseurantaan.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Perusselvityksen alkamisesta ja etenemisestä tiedotetaan laajasti eri tiedotusvälineiden kautta, terveysasemilla ja maahanmuuttajayhteisöissä koko perusselvityksen ajan. Hankkeelle on tehty oma Internet-sivusto. Loppuraportin valmistuttua tuloksista tiedotetaan laajasti sekä maahanmuuttajayhteisöissä, kunnissa että valtakunnallisesti, ja myöhemmin myös kansainvälisellä tasolla. Seurantajärjestelmän kehittämistyöstä tiedotetaan kuntien yhdyshenkilöiden kautta. Projektin aikana järjestettävät työpajat ja seminaarit mahdollistavat laajan projektista tiedottamisen ja palautteen saamisen. Niihin kutsutaan osallistujia sekä maahanmuuttajayhteisöistä että kuntien eri toimialoilta eri puolilta Suomea.

Projektin tiedottamisesta on laadittu erillinen viestintäsuunnitelma.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin päätyttyä seurantajärjestelmän kehittämisprosesseista ja sen hyödyntämisestä tiedotetaan mm. Tesso-lehdessä ja Sosiaaliportin hyvien käytäntöjen tietokannassa. Tietojen välittyminen käytännön työntekijöille ja kuntapäättäjille pyritään varmistamaan esim. sisällyttämällä maahanmuuttajien erityiskysymykset osaksi kuntien terveys- ja hyvinvointiseurantajärjestelmiä. Projektin hyviä käytäntöjä pyritään hyödyntämään muissa kunnissa, muissa maahanmuuttajaryhmissä sekä suunnitteilla olevassa romanien terveys- ja hyvinvointitutkimuksessa. Projektin toimijoilla on yhteyksiä myös kansainvälisiin maahanmuuttajien tutkija- ja kehittäjäverkostoihin, joissa otetaan oppia muiden maiden käytännöistä sekä esitetään kansallisia tuloksia.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 909 626

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 908 174

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 004 283

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 005 420

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Terveenä ja osaavana työssä

9. Loppuraportin tiivistelmä

Maahanmuuttajien terveys ja työkyky - seurantajärjestelmä kunnille -hankkeen tavoitteena oli kehittää työikäisen maahanmuuttajataustaisen väestön terveyden ja työkyvyn seurantajärjestelmä kunnille. Hankkeen kohderyhmänä olivat 18-64-vuotiaat venäläis-, somalialais- ja kurditaustaiset aikuiset. Hankkeen osatoteuttajia olivat Helsingin, Espoon, Vantaan, Turun, Tampereen ja Vaasan kaupungit.

Hanke koostui kahdesta vaiheesta: perusselvityksen toteuttamisesta ja seurantajärjestelmän kehittämisestä. Perusselvityksessä kerättiin tietoa maahanmuuttajien terveydestä ja työkyvystä haastatteluiden ja terveystarkastusten avulla. Perusselvityksen pohjalta kehitettiin yhdessä kuntien kanssa maahanmuuttajien terveyden ja työkyvyn seurantajärjestelmää.

Perusselvityksessä tutkittiin 1 846 venäläis-, somalialais- ja kurditaustaista pääkaupunkiseudulta, Turusta, Tampereelta ja Vaasasta. Perusselvitys tuotti tietoa kyseisten maahanmuuttajataustaisten ryhmien terveydestä, toimintakyvystä, elinoloista, elintavoista, sosiaalisesta hyvinvoinnista, syrjintäkokemuksista, työkyvystä sekä palvelujen tarpeesta ja käytöstä. Tuloksia verrattiin samojen paikkakuntien koko väestöstä Terveys 2011 -tutkimuksessa saatuihin tuloksiin. Perusselvityksen tulokset raportoitiin Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -julkaisussa sekä seminaarin muodossa.

Tulokset osoittivat, että maahanmuuttajataustaisen väestön terveydessä ja hyvinvoinnissa on eroja sekä ryhmien välillä että koko väestöön verrattuna. Perusselvitys nosti esiin huolenaiheita, kuten psyykkisen oireilun ja palvelujen saamisen esteet, mutta myös vahvuuksia kuten hyväksi koetun elämänlaadun ja luottamuksen palvelujärjestelmään.

Seurantajärjestelmän toteutusta suunniteltiin yhteistyössä kuntien yhdyshenkilöiden ja hankkeen ohjausryhmän kanssa. Kehittämisprosessin aikana seurantajärjestelmän rakenne muotoutui kolmiosaiseksi, ja yhteistyötahoiksi valikoituivat Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto TOIMIA, Terveytemme-verkkopalvelu ja Alueellinen terveys- ja hyvinvointi-tutkimus (ATH). Seurantajärjestelmän kolme osaa muodostavat itsenäiset kokonaisuutensa, ja yhdessä ne mahdollistavat kerätyn tutkimustiedon ja kehitettyjen menetelmien mahdollisimman laajan hyödyntämisen niin tutkimus-, kehittämis- kuin asiakastyössäkin. Kehitettyjen menetelmien hyödyntämiseksi Maamu-hankkeessa kehitettyjä ja eri tutkimuskielille käännettyjä menetelmiä on vapaasti saatavilla TOIMIA-verkoston ylläpitämästä TOIMIA-tietokannasta. Tutkimustiedon hyödyntämiseksi Maamu-tutkimuksen tuloksia raportoidaan interaktiivisessa Terveytemme-verkkopalvelussa. Uuden seurantatiedon keräämiseksi maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia suunnitellaan tutkittavaksi uudelleen vuonna 2014 osana Alueellista terveys- ja hyvinvointitutkimusta.

Hankkeessa onnistuttiin toteuttamaan perusselvitys maahanmuuttajataustaisen väestön terveydestä ja työkyvystä, ja tämän pohjalta kehittämään työikäisen maahanmuuttajataustaisen väestön terveyden ja työkyvyn seurantajärjestelmää kunnille. Työ maahanmuuttajataustaisen väestön terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseksi kuitenkin jatkuu. Tulevaisuuden visiona on, että seurantajärjestelmässä tarjolla olevat menetelmät ja seurantatieto voivat auttaa kuntien maahanmuuttajataustaisen väestön osallistamisessa sekä heidän osaamispotentiaalinsa tunnistamisessa ja hyödyntämisessä.

Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi -julkaisu on vapaasti saatavilla:
Maahanmuuttajien terveys ja hyvinvointi. Tutkimus venäläis-, somalialais- ja kurditaustaisista Suomessa. THL, raportti 61/2012. http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-245-739-4

Seurantajärjestelmän yhteistyötahot:
www.terveytemme.fi. Tilasto- ja seurantatietoja alueittain ja väestöryhmittäin
www.toimia.fi. Toimintakyvyn mittaamisen ja arvioinnin kansallinen asiantuntijaverkosto.
www.thl.fi/ath. Alueellinen terveys- ja hyvinvointitutkimus.