Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11441

Projektin nimi: TASKU: Tutkintotodistus taskussa - miten kiinni työelämään?

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2010 ja päättyy 31.8.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä/Seinäjoen ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: SeAMK Tekniikka, PL 64

Puhelinnumero: 020 124 5400

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.seamk.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Kati Katajisto

Asema: Tutkimus- ja kehitysjohtaja

Sähköposti: kati.katajisto(at)seamk.fi

Puhelinnumero: 040 830 4237

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Seinäjoen, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Ähtäri, Teuva, Töysä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Eteläpohjalaiset, alle 30-vuotiaat työttömät tai työttömyysuhanalaiset nuoret, jotka ovat valmistuneet 2008 tai myöhemmin korkeakoulusta kauppatieteiden (tradenomi ja KTM) tai tekniikan aloilta (ins.tai DI) ja joilla ei ole koulutusta vastaavaa työkokemusta tai se on niukka.

Henkilöt on merkitty aloittaviksi ELY-keskuksen rinnakkaishankkeeseen (S11510) (kohta 6.6).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Ei välillisiä kohderyhmiä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuosi 2009 toi taantuman myös Etelä-Pohjanmaan maakuntaan. Työllisyys laski nopeasti, vaikka vielä edellisenä vuonna näytti siltä, että maakunta säästyy pahimmalta taantumalta. Erityisesti monilla korkeakoulututkinnon suorittaneilla nuorilla on ollut vaikeuksia löytää työtä, koulutustaan vastaavasta työstä puhumattakaan. Tässä tilanteessa koetaan tärkeänä auttaa näitä hiljattain valmistuneita, mutta työmarkkinoiden ulkopuolelle tässä vaikeassa työllisyystilanteessa jääneitä nuoria ammattilaisia, ylläpitämään ja kehittämään omaa asiantuntijuuttaan sekä pääsemään kontaktiin mahdollisten tulevaisuuden työnantajiensa kanssa osallistumalla näiden liiketoiminnan kehittämiseen. Tutkimusten mukaan uran ensimmäisiin vuosiin sijoittuva työttömyys on yleensä työmarkkinoille siirtymiseen liittyvä kitkailmiö, mutta työttömyyden pitkittyminen heikentää koko työuran kehitystä. Tämä ilmiö on todettu myös Etelä-Pohjanmaalla 1990-luvun alkupuolen laman jälkiseurauksena.

Hankkeen kohderyhmänä ovat eteläpohjalaiset, alle 30-vuotiaat työttömät tai
työttömyysuhanalaiset nuoret, jotka ovat valmistuneet 2008 tai myöhemmin korkeakoulusta kauppatieteiden (tradenomi ja KTM) tai tekniikan aloilta (ins.tai DI) ja joilla ei ole koulutusta vastaavaa työkokemusta tai se on niukka.

Hankkeessa tarjottavan koulutuksen tavoitteena on kehittää osallistujien elämänhallintaa, kommunikointitaitoja, ihmisten ja tehtävien johtamista sekä innovaatioiden ja muutosten vauhdittamiseen liittyviä valmiuksia sekä syventää ja laajentaa osallistujien substanssiosaamista. Koulutus toteutetaan pääosin työelämälähtöisten projektien kautta innovatiivisia oppimisympäristöjä ja opetusmenetelmiä hyödyntäen. Vaihtuvat projektitiimit ovat monialaisia. Ohjatussa työssäoppimisessa syvennetään opiskelijan taitoja HOPSin mukaisesti.
Näin koulutuksella tuetaan ja parannetaan osallistujien mahdollisuutta työllistyä koulutustaan vastaavaan työhön. Lisäksi opiskelijoille avautuu useita erilaisia uravaihtoehtoja ammattitaitovalmiuksien mukaiseen työhön sijoittumisen rinnalle.

Projektin keskeiset toimenpiteet ovat seuraavat:
1) Koulutus (2 x 16 henkilöä), jossa hyödynnetään innovatiivisia oppimisympäristöjä sekä integroidaan erilaisia opetusmenetelmiä; koulutus toteutetaan pääosin työelämän antamien projektien kautta. Koulutus toteutetaan rinnakkaishankkeessa S 11510.
2) Asiantuntijoille (hiljattain valmistuneet, niukka työkokemus) suunnatun koulutuksen (tavoitteena työllistyminen) toimintamallin kehittäminen ja arviointi
3) SeAMK Projektipajan kehittäminen ja kohderyhmän laajentaminen

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Opiskelijoiden rekrytointiin liittyvä tiedotus hoidetaan pääosin TE-toimistojen kautta. Lisäksi koulutuksia markkinoidaan lehti-ilmoituksilla ja avoimet ovet -tilaisuudella rekrytointivaiheessa.
Yrityksiä, julkisia organisaatioita sekä kolmannen sektorin toimijoita lähestetytään henkilökohtaisesti, jotta opiskeijoille löydetään tarvittavat projektityöaiheet. SeAMK Liiketoiminnalla että Tekniikalla on laajat yhteistyöverkostot, joita hyödynnetään tässä toiminnassa.
Lisäksi hankkeesta laaditaan lehdistötiedote, joka välitetään maakuntalehtiin.
Tulosten levittämisessä hyödynnetään myös yksikköjen oppilaitosverkostoja.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytänteiden ja hankkeen tulosten levittäminen painottuu hankkeen loppuvaiheeseen. Tärkein kohderyhmä ovat akateemisille suunnattujen työvoimapoliittisten koulutusten järjestäjät, joille esitellään ja raportoidaan hankkeessa luotuja hyviä käytäntöjä.
Seinäjoen ammattikorkeakoulun sisällä hyvien käytäntöjen levittäminen tapahtuu koko hankkeen ajan.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 46 400

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 713

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 83 600

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 73 026

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tutkimusten mukaan uran ensimmäisiin vuosiin sijoittuva pidempi työttömyys heikentää koko työuran kehitystä. Vuosi 2009 toi taantuman myös Etelä-Pohjanmaan maakuntaan ja työllisyys laski nopeasti kohdistuen voimakkaasti myös korkeakoulututkinnon suorittaneisiin nuoriin. TASKU-hankkeen tarkoitus oli auttaa näitä nuoria työllistymään.

Tavoitteena oli luoda toimintamalli hiljattain valmistuneiden asiantuntijoiden yleisten työelämävalmiuksien kehittämiseksi. Toimintamalli muodostui Projektipaja-konseptin ohella yritysten ja vertaistukiryhmän kanssa verkostoitumisesta, ohjaajien sekä asiantuntijaluennoitsijoiden tuesta ja urasuunnittelun apuna käytetystä SWOT-analyysistä. Koulutuksessa opiskelijat tekivät osaamiskartoituksen SWOT-analyysiä käyttäen. Kartoituksen pohjalta mietittiin ohjauskeskusteluissa mahdollisia parantamiskohteita opiskelijan omassa osaamisessa ja kannustettiin rohkeasti tuomaan sitä paremmin esiin. SWOT-analyysin avulla vastavalmistuneet osaajat miettivät laajasti omaa osaamistaan ja näkivät uusia mahdollisuuksia.

Hankkeessa kehitettiin Seinäjoen ammattikorkeakoulun Projektipaja® -konseptia täydennyskoulutukseen sopivaksi. Koulutus toteutettiin pääosin tekemällä yritysprojekteja, joita teorialuennot tukivat. Projektien kautta opiskelijoille annettiin tilaisuus tehdä käytännössä niitä asioita, mihin tuore koulutus on heitä valmistanut. Kokemuksen lisäksi opiskelijat saivat yritysyhteyksiä ja yhteistyöverkostoa edistämään työllistymistä. Projektipaja-konsepti täydennyskoulutuksessa:
- Monialaiset tiimit; tekniikan ja kaupanalan osaajat työskentelevät yhdessä, oppivat toisiltaan uutta ja tiimityöosaaminen vahvistui.
- Projektin rajaus ja aikataulutus määriteltiin tarkasti opiskelijoiden osaamisalueet huomioiden.
- Teoriaosuus ja projektin toteutus nivottiin tiukasti yhteen; luennot ja vaihtuvat projektikohtaiset asiantuntijat tukivat projektin toteutusta.
- Yritysyhteistyö: työelämäkontakteja, laajempi perspektiivi oman koulutuksen mahdollisuuksista, asiakasnäkökulma, neuvottelutaitojen kehittyminen, yhteistyöverkosto.
- Ongelmanratkaisukyky: Osa ammattitaitoa on pystyä soveltamaan jo osaamaansa, yhdistää se uuteen ja kehittää sitä kautta ammattitaitoaan edelleen.
- Yleinen kehittyminen työelämäosaamisessa; esim. palaverikäyttäytyminen, vastuunotto, sitoutuminen ja pitkäjänteisyys.
- Työelämälähtöistä ympäristöä korostettiin toimistomaisella työympäristöllä: luokkahuoneeseen tehtiin sermein erotellut työtilat työrauhan takaamiseksi.

Palaute projekteista ja tämäntyyppisestä koulutusmuodosta oli kautta linjan positiivista sekä opiskelijoilta, yritysedustajilta että ohjaajilta. Projektit toimivat myös hyvänä rekrytointikanavana; niiden kautta saatiin harjoittelupaikkoja ja neljä uutta työpaikkaa.

Rinnakkaishankkeena (S11510) toteutettu Nuorten insinöörien ja tradenomien täydennyskoulutus Etelä-Pohjanmaalla oli suunnattu työttömille tai työttömyysuhanalaisille, vuonna 2008 tai sen jälkeen valmistuneille, alle 30-vuotiaille insinööreille, tradenomeille, diplomi-insinööreille ja kauppatieteen maistereille. Koulutuksen kesto oli 130 työpäivää, josta teoriaosuus oli 70 päivää ja työharjoittelu 60 päivää. Koulutuksia järjestettiin hankkeen aikana kaksi, molemmissa oli 16 aloituspaikkaa. Hankkeen tärkein tavoite oli työllistää koulutukseen osallistuvat koulutustaan vastaavaan työhön. Tavoitteena oli, että vähintään 70 % työllistyy, joko määräaikaiseen tai pysyvään työsuhteeseen, omalle alalleen. Välittömästi koulutuksen päätyttyä työllistyi noin 50 % koulutukseen osallistuneista. Pidemmällä aikavälillä tarkasteltuna koulutuksen vaikutus työllistymiseen oli kuitenkin korkeampi.

TASKU-hankkeen toimintamallin keskeiset elementit ovat: Projektipaja-konsepti, verkostoituminen yritysten ja vertaistukiryhmän kanssa, ohjaajien sekä asiantuntijaluennoitsijoiden tuki ja urasuunnittelun apuna käytetty SWOT-analyysi. Hyvät käytänteet on soveltuvin osin siirretty ja siirretään muiden hankkeiden ja koulutusten käyttöön SeAMK:n sisällä. Seinäjoen ELY-keskuksen järjestämän Hyvät käytännöt meiltä ja muualta -seminaarin kautta hyviä käytänteitä on mahdollisesti siirtynyt myös muihin organisaatioihin. Hallitusohjelmassa on otettu kantaa nuorten työllistymiseen yhteiskuntatakuun muodossa. Tämän tyyppinen koulutus, missä työelämä ja teoriaopetus yhdistyvät, on hyvä tapa tukea vastavalmistuneiden siirtymistä työelämään.