Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11442

Projektin nimi: KOPSU - Korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen kehittämishanke - Työssä ja Työstä oppien

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2010 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: PL 1627

Puhelinnumero: 0207 872 211

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: www.tyotekijaansaopettaa.fi

Vastuuhenkilön nimi: Esko Paakkola

Asema: Johtaja

Sähköposti: esko.paakkola(at)uef.fi

Puhelinnumero: 050 527 6163

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen, Joensuun, Kuopion

Kunnat: Pieksämäki, Mikkeli, Savonlinna, Kuopio, Joensuu

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on:
- Työelämän edustajat, työnantajat
- Täydennyskoulutettavat
- Mentorit / Työpaikkaohjaajat
- Koulutusten suunnittelijat ja toteuttajat

3.3 Välilliset kohderyhmät

Opetusministeriön ja työ- ja elinkeinomisteriön sekä muiden ministeriöiden edustajat, opetushallitus, työvoima- ja elinkeinokeskusten edustajat, työelämän järjestöt, korkeakoulutusta tarjoavat oppilaitokset.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 88, joista naisia 66

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työ ja toimintaympäristö muuttuvat koko ajan. Samalla muuttuu yritysten ja muiden työnantajien osaamistarve, joten työntekijöiden osaamista on kehitettävä jatkuvasti. Oppisopimuskoulutus on toisen asteen koulutuksessa osoittautunut joustavaksi ja nopeasti työelämän tarpeisiin reagoivaksi koulutusmuodoksi, joten oppisopimustyyppisiä koulutusmalleja ja -sisältöjä on tarpeen kehittää myös korkeasti koulutettujen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen.

KOPSU-hanke on itäsuomalaisten korkeakoulujen yhteishanke, jossa luodaan työelämäpohjainen koulutusmalli/-malleja oppisopimustyyppisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseksi eri aloilla työskenteleville korkeasti koulutetuille. Hankkeessa muodostetaan koulutusmalli työn ja oppimisen yhdistämiseen. Tämä edellyttää, että koulutuksen sisältö suunnitellaan työnantajan tarpeiden pohjalta. Lisäksi koulutuksessa käytettävät menetelmät tulee suunnitella niin, että ne tukevat työn ja oppimisen yhdistämistä. Sisältöjen ja käytettävien pedagogisten menetelmien lisäksi koulutuksessa on suunniteltava tarkasti ohjauksen tavat. Koska opiskelu on suurelta osin itseohjautuvaa, ohjauksen merkitys, ja sitä kautta mentorin tai työpaikkaohjaajan rooli korostuu. Tästä syystä KOPSU-hankkeessa kehitetään myös työssä tapahtuvan oppimisen ohjauksen käytäntöjä. Koulutusmallissa huomioidaan myös tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen työssä tapahtuvassa oppimisessa ja ohjaamisessa. Sekä työn ja opiskelun tehokkaan yhdistämisen, että kestävän kehityksen kannalta on tärkeää, että koulutukset suunnitellaan niin, että opiskelu on mahdollista suorittaa ajasta ja paikasta riippumattomasti käyttämällä apuna tieto- ja viestintätekniikkaa.

Hankkeeseen osallistuvat oppilaitokset selvittävät työelämän tarpeita ja arvioivat oman koulutustarjonnan soveltumista oppisopimustyyppisesti toteutettavaksi koulutukseksi sekä suunnittelevat soveltuvia koulutusmalleja. Suunniteltuja koulutuksia testataan pilottikoulutuksissa. Pilottikoulutukset, niiden sisältö ja käytetyt opetus- ja ohjausmenetelmät, arvioidaan ja tältä pohjalta muodostetaan malli/malleja korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppisen koulutuksen toteuttamiseksi ja ohjaamiseksi. Työelämän tarpeet selvitettän ja malli muodostetaan yhteistyössä FUTUREX-hankkeen kanssa.

Muodostettua koulutusmallia voidaan hyödyntää korkeakoulutettujen oppisopimusjärjestelmän valtakunnallisessa jatkokehityksessä. Näin hanke vaikuttaa aikuiskoulutuksen rakenteiden uudistamiseen ja parantaa mahdollisuuksia kouluttaa aikuisväestöä tavalla, joka edistää yritysten kilpailukykyä. Työpaikalla tapahtuvan oppimisen ja teoriaopintojen vuorottelu mahdollistaa sen, että oppisopimusopiskelijan työpanos on työpaikan käytettävissä lähes koko koulutusajan, jolloin myös pk-yrityksissä työskentelevien on helpompi osallistua koulutukseen. Koska opintojen sisältö rakentuu työpaikalla olevan, konkreettisen, kehittämiskohteen ympärille, työnantaja ja opiskelija saavat koulutukseen osallistumisesta välittömästi hyödyn.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedotuksen koordinoinnista vastaa projektipäällikkö.

Koska projektissa on mukana monta osatoteuttajaa, ovat sisäinen viestintä ja tiedon välittämisen käytännöt projektin onnistumisen kannalta erittäin tärkeässä roolissa. Osatoteuttajat kokoontuvat vähintään kerran kuukaudessa tilannekatsaukseen ja suunnittelemaan hanketta eteenpäin. Projektin vaiheesta riippuen kokoonnutaan useamminkin. Näissä projektiryhmän kokouksissa käytetään etäkokoustamisen välineitä.

Toiminnan ollessa käynnissä tiedotetaan projektin toiminnasta ja tuloksista sekä jaetaan hyviä käytäntöjä. Ulkoisen tiedottamisen kohderyhmiä ovat työnantajien ja koulutukseen osallistuvien lisäksi mm. opetusministeriö ja -hallitus. Tiedottamiseen kuuluu osallistuminen seminaareihin. Erityisesti tiedottamisessa huomioidaan muut Suomessa toimivat, saman aihepiirin projektit.

Viestintävälineitä ovat
-projektin verkkosivut: tiedotetaan projektin toteuttajista ja henkilöstöstä, tavoitteista, toiminnasta, aikatauluista ja tuloksista
-ryhmäsivut sisäisessä viestinnässä: projektiryhmän sisäistä viestintää tukemaan luodaan sivusto, josta löytyy mm. ajankohtaiset asiat, tiedotteet ja kokousmateriaalit.
-sanomalehdet, posti: projektin etenemisestä julkaistaan tarvittaessa lehdistötiedotteita.
-henkilökohtainen tiedottaminen: kaikki osatoteuttajat tiedottavat projektista omissa verkostoissaan
-seminaarit: osallistutaan koulutukseen ja erityisesti aikuiskoulutuksen uudistamiseen liittyviin seminaareihin

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen käynnistymisen jälkeen sen edistymisestä tiedotetaan säännöllisesti mm. verkkosivujen
välityksellä ja sen tuloksia esitellään kansallisissa seminaareissa.

vuosi 2010
Suunnitellaan projektin sisäiset viestinnän ja tiedottamisen käytännöt: projektiryhmän / -ryhmien kokoonpanot ja välineet
Tiedotetaan projektin käynnistymisestä ja tavoitteista.

vuosi 2011
Tiedotetaan rahoituksen saaneiden koulutusten arvioinnin tulokset: kokemukset ja hyvät käytännöt
Osallistutaan aihepiiriin liittyviin seminaareihin.

vuosi 2012
Tiedotetaan hankkeen aikana toteutettujen koulutusten arvioinnin tulokset: kokemukset ja hyvät käytännöt
Työn ja oppimisen yhdistäminen -toimintamallin esittely: pedagogiset menetelmät, ohjaus- ja mentorointitavat, tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen koulutuksessa

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 910 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 875 035

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 043 896

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 987 339

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kopsu-hankkeen tehtävänä oli kehittää koulutusorganisaatioiden valmiuksia vastata työ- ja toimintaympäristöjen ja työyhteisöjen muuttuviin osaamisen kehittämisen tarpeisiin Opetus- ja kulttuuriministeriön asettamissa oppisopimustyyppisen koulutuksen raameissa.
Kopsu-hankkeessa kehitettiin työelämäpohjaisia toimintamalleja pitkäkestoisen täydennyskoulutuksen toteuttamiseen. Hankkeen kahdeksan osatoteuttajaa kehittävät yhdessä oppisopimustyyppiseen koulutukseen soveltuvia koulutus- ja arviointimenetelmiä sekä työpaikkaohjaajien koulutusta ja uusia välineitä työssä opitun arviointiin. Kehittämisen tiedonlähteitä ja samalla hankkeen kohderyhmiä olivat työelämän edustajat, työnantajat, täydennyskoulutettavat, mentorit/työpaikkaohjaajat, koulutussuunnittelijat ja koulutusten toteuttajat. Tiedonhankinnan päämääränä oli erityisesti korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppiseen koulutukseen soveltuvien menetelmien ja sisältöjen kehittäminen, ja koulutuksen mallintaminen itäsuomaiseen tarpeeseen niiden pohjalta. Yhteistyössä tehdyillä mallinnuksilla ja etenkin niihin sisältyvillä menetelmillä on tulevaisuudessa oma paikkansa korkeakoulututkinnon jälkeisessä koulutuksessa, vaikka lisää uusia malleja (esim. Opetus- ja kulttuuriministeriön lanseeraama "laajat osaamiskokonaisuudet" -malli) haetaan edelleen. Myös hankkeessa toteutettujen pilottikoulutusten osat ovat jo siirtyneet rutiinikäyttöön uusien koulutusten pohjina ja valmiina koulutusosioina.
Hanke toteutettiin yhteistyössä valtakunnallisen FUTUREX-hankkeen kanssa: FUTUREX tuotti oppisopimustyyppisen koulutuksen perusmateriaalia, ja KOPSU keskittyi koulutusmallin kriittisten kohtien analysointiin, niihin liittyviin hyviin käytänteisiin ja itäsuomaisen koulutuskentän erityispiirteisiin.
Hankkeessa oli suuren osatoteuttajajoukon lisäksi erittäin paljon erilaisia yksittäisiä toimenpiteitä ja tavoitteita koko oppisopimustyyppisen koulutuksen kentän alueelta. Tästä huolimatta hanke oli kokonaisuutena onnistunut, tuottelias ja joiltakin osin jopa odotukset ylittävä. Projektin tuotteet, 58 erilaista dokumenttia, julkaisua ja työkalua, ovat julkisesti saatavilla projektin tyotekijaansaopettaa.fi -portaalissa. Portaali ja sen sisältämä runsas materiaali ovat näkyvin osa projektin tuloksia, mutta merkittävimmät tulokset on saavutettu osallistuneiden organisaatioiden toiminnan sisäisessä kehittämisessä, yhteistyön muodoissa ja erityisesti siinä, miten täydennyskoulutuksen paradigman muutos on edennyt projektin tuella.
Hankkeen tavoitteet ja toimintasuunnitelmat perustuivat Opetus- ja kulttuuriministeriön varsin väljiin raameihin siitä, mitä korkeasti koulutettujen oppisopimustyyppinen koulutus on ja mitä siltä odotetaan, mutta hankkeen edetessä löydettiin paljon asioita, joita alussa ei osattu edes odottaa: tavoite tuottaa uutta tietoa onnistui hyvin. Näiden uusien menetelmien ja näkökulmien käyttöönotto on alkanut, vaikka niiden valtavirtaistaminen - uuden paradigman läpivieminen - vaatii vielä aikaa. Sen sijaan kaikkia hankkeessa kehitettyjä työkaluja, tuotteita, tutkimustietoa ja malleja hyödynnetään jo nyt niin korkeakoulutettujen oppisopimustyyppisten koulutuksien toteuttamisessa kuin muussakin yritys- ja työnantajanäkökulmat huomioivassa koulutuksessa.