Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11448

Projektin nimi: JUTI-julkisten tilojen innovatiivisten sisäpintamateriaalien tuotteistaminen sekä verkottuneen asiantuntijuuden tuomat liiketoiminnan mahdollisuudet

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 30.4.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kuopion Rouvasväenyhdistys ry, Kuopion Muotoiluakatemia

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0171479-3

Osoite: PL 98

Puhelinnumero: (017) 308 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.designkuopio.fi

Projektin kotisivun osoite: www.designkuopio.fi/juti/projektit.html

Vastuuhenkilön nimi: Eija Vähälä

Asema: kehittämispäällikkö

Sähköposti: eija.vahala(at)designkuopio.fi

Puhelinnumero: 050 5586141

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Varkauden, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Keitele, Tervo, Rautalampi, Kaavi, Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Rautavaara, Nilsiä, Kuopio, Pielavesi, Leppävirta, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Lapinlahti, Suonenjoki, Vieremä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Tärkein kohderyhmä koostuu hankkeessa mukana olevista yrityksistä sekä koulutus- ja tutkimusorganisaatioista, jotka oppivat uusia käytänteitä, joilla monialainen yhteistyö pystytään toteuttamaan jatkossakin. Erityisesti mukaan haetaan luovan alan pieniä yrityksiä.
Kohderyhmään luetaan myös uudet ja tiedollisestikin alkuvaiheessa olevat, mutta kasvuhakuiset ja osaamislähtöiset yritykset ja niissä toimivat henkilöt ja/tai yrityksen perustamista harkitsevat henkilöt tai ryhmät.Kohderyhmänä voivat myös olla pk -yritykset, jotka lähtevät kehittämään uutta liikeideaa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä kohderyhmiä ovat mm. alueen yrityskehitysyhtiöt ja muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät, opetushallinto ja kunnallinen koulu-, vammais- ja vanhuspalveluiden alueet.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 59, joista naisia 40

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin tavoitteena on parantaa yritysten liiketoimintamahdollisuuksia rakennus-, kaluste- ja sisustusalalla. Projektissa verkotetaan tuotekehitystoimijat koulutus- ja tutkimusorganisaatioista sekä yrityksistä.Toimintamallin avulla kehitetään opetusta vastaamaan paremmin monialaisen ja verkottuvan tuotekehitystoiminnan haasteisiin. Projektin tulokset jäävät oppilaitosten opetustoimintaan sekä palvelutoimintaan niiden yrityspalveluyksiköiden kautta.
Yhteinen tuotekehitysfoorumi tarjoaa yrityksille mahdollisuuden tehdä pienikin, mutta yritykselle ehkä elintärkeä testaus, selvitys tai tuotekonseptointiprojekti. Pilottikohteina toimintamallin kehittämisesä ovat oppimis- ja työympäristöt sekä ikäihmisten pienryhäasuminen (Kuopion kaupungin kouluja ja vammais- ja vahuspalvelujen kohde). Fyysisellä ympäristöllä on ratkaiseva merkitys kouluviihtyvyyteen, palvelu- ja työympäristöjen ja vammaisten sekä vanhusten viihtyvyyteen sekä oppimistuloksiin. Hyvä ympäristö innostaa oppimiseen ja opettamiseen sekä työntekoon. Projektissa oppimis- ja työympäristöjä tarkastellaan mm. estetiikan, akustiikan, valaistuksen ja ergonomian näkökulmista. Oppimisympäristöt ja laajemmin julkiset tilat kuten vanhusten pienryhäasuminen muodostavat suuren potentiaalin sisätilojen pinnoite- ja kalustetuotteille. Julkisista tiloista koulut, sairaalat ja virastot muodostavat yrityksille potentiaalisen mahdollisuuden uusille tuoteinnovaatioille. JUTI-projektissa koulutetaan erityisesti sisätilojen visualisointiin ja eri materiaalien tuntemusta ko. tiloihin. Lisäksi opitaan vuorovaikutteiseen yhteistyöhön verkottumisen kautta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin osallistujien lisäksi projektista tiedotetaan koko hankkeen ajan muille yhteistyökumppaneille ja sidosryhmille.

Projektin tiedotus on osa Muotoiluakatemian ja muiden toteuttajaorganisaatioiden sisäistä ja ulkoista tiedotustoimintaa. Projektille tehdään tiedotusmateriaalit, joiden avulla myös projektin yhteistyökumppanit voivat tiedottaa projektista. Projektille avataan omat www-sivut missä projektin vaiheista pidetään ajan tasalla olevaa tietoa. Projekti kirjataan lisäksi Savonia-amk:n hankerekisterisivustoille internetiin.Projektia ja sen tuloksia esitellään loppujulkaisun avulla sekä mukana olevien organisaatioiden toiminnan kautta kansallisissa ja kansainvälisissä seminaareissa ja tapahtumissa projektin jälkeen ja sen aikana. Edellä mainitut liittyvät oppilaitosten tai hankkeiden toimijoiden projektin ulkopuolisiin seminaariosallistumisiin, tutkija- yms. tapaamisiin ja kongresseihin.

Käytettäviä tiedotuskanavia ovat mm:
- www -sivut
- sähköpostitiedotteet
- artikkelit, mediatapaamiset, ilmoitukset, henkilökohtaiset tapaamiset
- näyttelyt
- seminaarit
- koulutustilaisuudet

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen aikana järjestetään tilaisuuksia, joissa sidosryhmien ja asiantuntijoiden edustajat luennoivat osaamisalueihinsa liittyen.

Sekä projektin lopullisista että väliaikatuloksista tiedotetaan käytännön esimerkkien avulla.
Esimerkit poimitaan projektin toiminnasta. Projektissa luotava tuotekehitysfoorumi jää käytänteenä koulutus- organisaatioiden (Savonia-amk, Savon ammatti- ja aikuisopisto) toimintaan. Toimintamallin tuloksia esitellään projektin aikana ja loppuvaiheessa järjestetään informatiivinen näyttely ja teemaseminaari. Resurssien puitteissa julkaistaan tuloksista ja toimintamallista sähköinen tai painettu julkaisu.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 398 906

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 360 940

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 444 778

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 394 497

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen päätavoite oli uusien liiketoiminta- ja tuotemahdollisuuksien kehittäminen yrityksille sekä luoda toimintatapaa rakennus- ja kalusteteollisuuteen oppilaitosten, ammattilaisten ja yritysten yhteisenä tuotekehitysfoorumi-mallina.
JUTI-hanke tuotti hyviä käytänteitä, joita voitiin soveltaa uusitussa opetussuunnitelmassa, kuten nopeat, uutuusarvoiset yrityksiä hyödyttävät tuotekehitysprosessit, monialaisuuden soveltaminen tuotekehityksessä ja teemojen syvenemisen opetuksen sisällä laajemminkin. Muotoilualalla oli merkittävä rooli projektien sisältöjen innovatiivisen uutuusarvon synnyttämisessä. JUTI toi mukanaan onnistuneita monialaisia projekteja, esim. Honkaranta-projekti terveysalan kanssa, Punkanaturen kokonaisuus johon osallistuivat erityisesti SAKKY ja Tekniikka, samoin kuin Lameco-yrityscase.

Hankkeen aikana uusittu opetussuunnitelma mahdollistaa Open Innovation-periaatteiden mukaisen innovatiivisen yhteistyön yritysten kanssa aikaisempaa tehokkaammin. Monet projektiaihiot ja teemat syntyivät opetuksen sisällä ja ideat laajenivat JUTIn ulkopuolisiin muotoilualan muihin projektitoteutuksiin. Syntyi teemoja kuten hyvinvointi, joita edistettiin ja laajennettiin myös toisaalla opetuksessa kuten tutkivan toiminnan harjoitustöissä ja opinnäytetöissä. Muutoinkin linkitys opetukseen ja sen kehittämiseen toimi hyvin.
Osallistujayritykset kokivat saavansa hyötyä tehdyistä kehittämistoimista ja hankkeen aikana saatu palaute otetaan huomioon organisoitaessa uusia projekteja.