Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11452

Projektin nimi: Metsäkylvöjen osaamiskeskittymä

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Metsäntutkimuslaitos/Itä-Suomi/Suonenjoen yksikkö

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 0124577-1

Osoite: Juntintie 154

Puhelinnumero: 010-2111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.metla.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Heikki Smolander

Asema: erikoistutkija

Sähköposti: heikki.smolander(at)metla.fi

Puhelinnumero: 010-211 4810

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Sisä-Savon

Kunnat: Suonenjoki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- Siementen keräystä ja metsäkylvöjä tekevät yrittäjät ja työtä ohjaavat toimihenkilöt
- Em. toimenpiteitä suunnittelevat viranomaiset ja toimihenkilöt
- Metsäpalveluyrittäjät
- Metsänhoitotöitä tekevät PK-yritykset metsäyhtiöiden alihankkijoina

3.3 Välilliset kohderyhmät

- Metsänomistajat

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 72, joista naisia 16

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuotuisesta metsänviljelypinta-alasta noin 30 000 ha uudistetaan kylvämällä. Yli 90 % metsäkylvöistä tehdään mäntyä uudistettaessa, koska männyn karut kasvupaikat ovat parhaita kylvökohteita. Kaksi kolmannesta kylvöpinta-alasta uudistetaan koneellisesti, maanmuokkauksen yhteydessä.
Onnistuessaan kylvö tarjoaa monia etuja: koneellistaminen kylvö ja maanmuokkaus yhdistämällä on helppoa, taimikko syntyy tiheänä laatupuun kasvatusta ajatellen ja hehtaarikustannukset ovat vain kolmannes siitä mitä istutuksessa. Taimikon hoitotoimet eivät ole ylivoimaisen työläitä, jos kasvupaikka ja kylvömenetelmä on valittu oikein. Avohakkuun ja kylvön yhdistelmä mielletään tutkimusten mukaan nykyisessä mielipideilmastossa luonnonmukaiseksi uudistamismenetelmäksi.

Metsäkylvön tulokset vaihtelevat vuodesta toiseen; yleisesti kylvöä pidetään riskialttiimpana uudistamismenetelmänä kuin istutusta. Käytännön metsäkylvöalojen inventointitiedoista selviää, että siementen kenttäitävyys onkin vaatimatonta; taimisaanto on vain noin 10 - 25 % itämiskelpoisesta siemenestä. Parin viime vuosikymmenen aikana Ruotsissa ja Suomessa tehdyt tutkimukset osoittavat kuitenkin, että onnistumissadannesta voidaan nostaa valitsemalla kasvupaikka oikein, valmistamalla kylvöalusta huolellisesti ja käyttämällä hyvälaatuista siementä.

Projektin tavoitteena on siirtää uusi tutkimustieto tehokkaasti käytäntöön ja lisätä toimijoiden metsäkylvöosaamista yhteisten kehittämishankkeiden, koulutusmateriaalin ja julkaisutoiminnan avulla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan alan ammattilehdissä, Metlan verkkosivuilla (Metsätietopalvelu) sekä suurelle yleisölle pari kertaa vuodessa yleistajuisin artikkelein.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

1. Koulutus kävynkerääjille: vuosittain 2011- 2013 elokuussa

2. Koulutus metsäkylvöjä tekeville ja niitä suunnitteleville alan toimijoille: vuosittain 2011-2013 maaliskuussa.

3. Kylvötaimikoiden varhaishoidon koulutus; vuosittain 2012-2013 toukokuussa

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 250 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 245 509

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 289 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 282 494

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Metsäkylvön osaamiskeskittymä -projektin tavoitteena oli parantaa koneellisen maanmuokkauksen ja siihen liittyvän männyn metsäkylvön laatua, sekä käpyjen keruuta tekevien urakoitsijoiden ja niitä suunnittelevien metsäyritysten ja -organisaatioiden toimihenkilöiden osaamista, minkä seurauksena kylvösiemenen saatavuus ja laatu paranevat, metsäkylvön epäonnistumisriski pienenee, kylvösiemenen kulutus ja sen myötä metsäkylvön kokonaiskustannus laskee, kylvötaimikoiden laatu paranee ja kylvön osuus uudistamismenetelmänä kasvaa. Osaamisen parantamisen lisäksi tavoitteena oli kehittää uusia koneita ja menetelmiä kylvöalustan ominaisuuksien parantamiseen sekä kylvösiemenen hallittuun peittämiseen ja sitä kautta siemenkulutuksen vähentämiseen yhdessä urakoitsijoiden, metsäyritysten ja alan PK-teollisuuden kanssa. Edellisten lisäksi projektin tavoitteena oli myös kehittää uusia, tarkempia ja objektiivisempia menetelmiä männyn kylvölle soveltuvien kohteiden valintaan vanhan metsätyyppiluokituksen rinnalle sekä tehostaa kylvömänniköiden taimikonhoitoa, kehittää taimikonhoidon toteutustapaa ja selvittää kylvön edellytyksiä tuottaa hyvälaatuinen taimikko tuoreen kankaan kasvupaikalla.

Projektin tavoitteet pyrittiin saavuttamaan laatimalla koulutuspaketit oheismateriaaleineen sekä käpyjen keruuseen että metsäkylvöön ja siihen liittyvään maanmuokkaukseen. Koulutuspaketeissa hyödynnettiin sekä aikaisempia koti- ja ulkomaisia tutkimustuloksia että hankkeen aikana tehtyjen kylvö- ja maanmuokkauskokeiden tuloksia ja havaintoja. Koulutuspaketit jalkautettiin alan toimijoille sekä projektin omissa koulutuksissa että lukuisissa muiden hankkeiden / foorumeiden järjestämissä tilaisuuksissa. Tämän lisäksi tutkimustietoa levitettiin kentälle sähköisissä uutiskirjeissä, lehtiartikkeleissa ja lehtien teemanumeroissa (mm. Metsälehti, Taimiuutiset).

Metsäkylvössä käytettävän kylvöalustan ominaisuuksien parantamista varten käynnistettiin useita pienempiä tutkimus- ja tuotekehityshankkeita yhteistyössä urakoitsijoiden ja muiden alan toimijoiden kanssa. Yhteistyön taso vaihteli urakoitsijan ja ko. urakoitsijan palveluja käyttävän toimijan motivaatiosta riippuen satunnaisesta konsultoinnista aina läpi koko projektin jatkuneeseen tiiviiseen yhteydenpitoon, maastokokeiden perustamiseen ja niiden seurantaan sekä koetulosten perusteella tehtyihin jatkotoimenpiteisiin. Tässä yhteydessä testattiin myös useiden maatalouspuolella yleisesti käytössä olevien kylvöteknologisten ratkaisujen soveltuvuutta metsäkylvöön. Osa edellä mainituista hankkeista tulee jatkumaan myös projektin päättymisen jälkeen Metsäntutkimuslaitoksen omassa tutkimusohjelmassa.

Männyn kylvökohteiden valinnan tarkentamiseen kerättiin aineistoa laajoilla maastoinventoinneilla, joissa verrattiin päätehakkuupuuston tunnuksia (tilavuus ja valtapituus) ja toisaalta myös Geologian tutkimuskeskuksen valmiita, maksuttomia internet-pohjaisia maaperäkartta-aineistoja (maalaji) kylvöllä ko. kohteelle syntyneeseen taimimäärään. Molemmat menetelmät osoittautuivat lupaaviksi keinoiksi tarkentaa olemassa olevaa metsätyyppiluokitukseen perustuvaa kylvökohdevalintaa. Uudet menetelmät kuvattiin nelisivuisessa ja nelivärisessä oppaassa "Männyn kylvökohteiden valinta kivennäismailla" joka liitettiin osaksi edellä mainittua metsäkylvön koulutuspakettia. Koulutusten yhteydessä lanseerattiin kalibrointipalvelu, jonka avulla urakoitsijat voivat testata oman kylvölaitteen siemensyötön toimivuuden sekä laitteen annosteleman siemenmäärän oikeellisuuden että siementen mahdollisten vaurioiden osalta. Kalibrointipalvelu tulee olemaan urakoitsijoiden käytössä ainakin vuoden verran projektin päättymisen jälkeen.

Kylvömänniköiden taimikonhoito-osiossa mitattiin laaja inventointiaineisto ja intensiivisempi kokeellinen aineisto kylvettyjen männiköiden tilan selvittämiseksi. Inventointien perusteella nuorten kylvömänniköiden kasvatuskelpoisten puiden tiheys on keskimäärin kohtuullisen hyvä, mutta hyvä kasvatustiheys saavutetaan usein täydentävällä lehtipuusekoituksella. Ennakko-oletusten mukaisesti kylvömänniköiden kasvupaikalla (tuore-kuivahko kangas) oli suuri vaikutus metsikön tiheyden, puulajisuhteiden ja oksaisuuden perusteella arvioituihin laatutekijöihin. Nuorista ja varttuneista kasvatusmetsistä mitattujen kestokoealojen kehityksen perusteella hyvälaatuinen tukkipuuasento edellyttää rehevällä kasvupaikalla hyvää kylvötulosta, kun karummilla kasvupaikalla heikompikin uudistamistulos tuottaa kohtuullisen hyvän laadun. Kasvupaikan viljavuus heikentää jonkin verran mäntysahatavaran laatua. Toisaalta näyttää siltä, että suuressa osassa on myös välilliset vaikutukset. Viljava kasvupaikka lisää ennen kaikkea metsikön kiertoajan alkuvaiheen kilpailua. Kilpailun seurauksena mäntyjä kuolee runsaasti. Kylvömänniköiden taimikonhoidon kustannuskehityksen todettiin olevan taimikon ikääntyessä maltillista, ajanmenekki nousee noin 5 % vuodessa, kun vastaava tulos kuusikoissa on reilu 8 %.