Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11456

Projektin nimi: VAUHTIA - Vauhtia työelämäyhteistyöhön, T&K&I toimintaan ja työvoiman liikkuvuuteen

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2010 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Hämeen ammatillisen korkeakoulutuksen kuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0996167-6

Osoite: PL 230 (Visamäentie 35 A)

Puhelinnumero: 03-6461

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.hamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.hamk.fi/vauhtia

Vastuuhenkilön nimi: Matti K. Hakala

Asema: T&K-johtaja

Sähköposti: matti.hakala(at)hamk.fi

Puhelinnumero: 03 646 4250

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme

Seutukunnat: Hämeenlinnan, Forssan, Riihimäen

Kunnat: Riihimäki, Ypäjä, Forssa, Hämeenlinna, Humppila, Hausjärvi, Tammela, Janakkala, Hattula, Loppi, Jokioinen

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

HAMKin opetus- ja tutkimushenkilöstö ja yhteistyöyritykset ja muut yhteistyökumppanit fokustiimien välityksellä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten ja ammattikorkeakoulujen opettajat, opiskelijat, tutkimushenkilöstö ja yhteistyökumppanit. Valtakunnallisesti toimivat ammatilliset opettajakoulutuslaitokset ja niiden opiskelijat. Yritykset, joiden kanssa tehdään yhteistyötä.Tiedotuksella ja koulutuksilla tietoa levitetään mahdollisimman laajasti.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 13, joista naisia 8

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työelämän muuttuvat tarpeet edellyttävät koulutuksen kehittämistä suuntaan, jossa tuotetaan työelämään alansa ammattilaisia, jotka eivät vain sopeudu muuttuvan maailman aiheuttamiin muutoksiin vaan itse toimivat aktiivisesti muutoksen moottoreina. Onkin tärkeää luoda oppimisympäristöjä, joissa oppija ymmärtää kokonaisuuksia ja osaa hahmottaa oman roolinsa laajassa kokonaisuudessa voidakseen itsekin nähdä mihin suuntaan omaa osaamista pitäisi kehittää.

Tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (T&K&I) integroiminen opetukseen on ammattikorkeakoulujen strateginen tavoite, jonka yhtenä tärkeänä perusteena on opiskelijoiden valmentaminen työelämään. Työelämään valmentaminen ei tarkoita vain omalle lähialueelle sijoittumista vaan myös kansainvälisille työmarkkinoille siirtymistä.

Hankkeessa benchmarkataan EU maiden innovatiivisia työelämän ja opetuksen integrointiratkaisuja kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä, Tavoitteena on löytää toimintamalleja, joissa T&K&I hankkeilla ja opetuksen integroinnilla parhaiten kehitetään osaamista, luodaan kontakteja ja samalla rohkaistaan hakemaan työtä oman maan rajojen ulkopuoleltakin.

Hankkeessa luodaan henkilösuhteita ja kansainvälistä verkostoa jatkuvaan opetuksen ja oppimisen kehittämiseen työelämäyhteistyössä.

Hankken tulokset:

1. Oppilaitos-yritysyhteistyöhön ja T&K&I:n ja opetuksen integrointiin on löydetty benchmarking menetelmää hyödyntäen kolme toimintamallia, joissa opiskelijan oppiminen ja osaamisen tunnistaminen luovat motivoivan oppimisympäristön.
2. Malleja sovelletaan ja edelleen rikastetaan Hämeen alueella vähintään 10 casessa ja valtakunnallisesti caset myös kiinnostavat.
3. Hankitaan vähintään kolme kansainvälistä yhteistyökumppania, joiden kanssa kehitetään työllistämistä tukevia oppimisympäristöjä jatkossakin.
4. Luodaan verkkoympäristö sosiaalisen median työvälinein, jossa on kuvattu parhaat käytännöt. Ympäristössä vaihdetaan kokemuksia kehitettävistä yhteistyömuodoista projektin loppumisen jälkeenkin hyödyntäen benchmarking ajatusta.
5. Järjestetään kaksi valtakunnallista seminaaria ammatillisissa opettajakorkeakouluissa, joissa levitetään hyviä käytäntöjä yrityksille ja oppilaitoksille.
6. Kirjoitetaan vähintään kaksi artikkelia, jotka julkaistaan ammattillisen koulutuksen ammattilehdissä.
7. Kootaan opettajille opas työvoiman liikkuvuuden edistämisestä.

Toimenpiteet:
Hanke perustuu BENCHMARKING -menetelmään. Benchmarking menetelmässä vertaillaan kehittämiskysymysten avulla omaa toimintaa vierailukohteen toimintaa ja etsitään parhaita toimintamalleja.
I Vierailujen valmistelu
II Kaksi tutustumiskäyntiä, kohdemaina Tanska ja Hollanti
III Tulosten jakelu ja levitys

Hanke toteutetaan 1.10.2010 - 30.6.2012 välisen aikana.

Hankeen koordinoinnista vastaa Hämeen ammattikorkeakoulu ja hankkeessa yhteistyökumppaneina Häme Open Campus toimijat sekä oppilaitosten yhteistyöyritykset.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin sisäisen tiedottamisen kohteena ovat hankkeeseen osallistuvat, ohjausryhmä ja rahoittaja. Näille ryhmille tiedotetaan projektin etenemisestä, vaikutuksista ja seurantaindikaattoreihin liittyvistä kysymyksistä. Projektin sisäinen tiedottaminen kulkee rinta rinnan toimeenpanon kanssa tapahtuen seuraavia kanavia hyödyntäen: Wiki -ympäristö ja sitä tukevat keskusteluryhmät, raportointiominaisuuksin varustettu Projektori-projektitietokanta, sähköposti, sähköinen oppimisympäristö, henkilökohtaiset kontaktit, kokoukset ja yhteistyötapaamiset.

Ulkoisessa tiedottamisessa käytetään www-sivuja ja blogeja. Lisäksi hyödynnetään myös alueen mediaa; projektista kertovia artikkeleita tarjotaan lehdistölle ja pyritään saamaan hyvistä käytänteistä radioon tiedote. Projektin tiedottamisen yhteydessä pyritään huomioimaan laajasti sekä korkeakoulujen että työelämän toimijat.

Opiskelijat osallistuvat tiedottamiseen osana omia koulutusprosessejaan ja osaamisen kehittämistä. Projektista tiedotetaan koko ajan, mutta painopiste ulkoisessa tiedotuksessa sijoittuu projektin loppupuolelle keväälle 2012.

Projektin käynnistyessä laaditaan yksityiskohtainen tiedotussuunnitelma.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Koska hankkeen pääsisältö on hyvien käytäntöjen seulominen ja näkyväksi tekeminen, käytäntöjen levittäminen on yhtäpitävä toteutus- ja tiedotussuunnitelman kanssa. Tiedotuskanavina toimivat www-sivut, blogit, kokoukset, seminaarit ja lehdet.

1. Projektin aloitus lokakuu 2010
- sisäinen tiedotus
- ohjausryhmän kokoukset
- www-sivut, joille julkinen tiedotus
- kysely yrityksille benchmarking -prosessia varten; tieto hankkeesta leviää tätä kautta

2. Vierailujen valmistelua 2010

3. Kaksi tutustumiskäyntiä 2011 loppuvuodesta ja 2012 alkuvuodesta
- www-sivuilla blogi, jossa koko ajan tiedotetaan hankkeen tapahtumista
- artikkeleita kaksi kappaletta

4. Tulosten levittäminen kevät 2012
- kaksi kansallista seminaaria
- lehtiartikkeleita ammattilehtiin
- lehdistötiedote, jossa kerrotaan hankkeesta ja sen tuloksista
- loppuraportti
- www-sivut ja blogi

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 48 611

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 46 857

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 57 190

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 55 180

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Tavoitteena oli työelämäyhteistyö ja työvoiman liikkuvuuden edistäminen. Lähtökohtana on se, että mitä paremmin paikallisella ja EU tasolla opiskelijat pääsevät mahdollisimman varhain tekemään aitoja projekteja työelämän kanssa, sitä paremmin he työllistyvät ja myös innostuvat yrittäjyydestä. Hankkeen tavoitteena on etsiä Euroopasta: Tanskasta, ja Hollannista parhaita opetuksen ja T&K&I toiminnan integrointimalleja ja juurruttaa noita malleja HAMKiin ja muidenkin suomalaisten oppilaitosten T&K&I toimintaan.

Tutustuminen tehtiin benchmarking menetelmällä. Menetelmässä kuvataan ensin omat toimintamallit (HAMkin kuuden fokustiimin esimerkit), kuvauksista lähetettiin tiedot vierailukohteisiin. Vierailujen aikana isäntiä pyydettiin arvioimaan toimintamallejamme ja pyydettiin kuvauksia vierailukohteiden vastaavasta toiminnasta. Benchmarking arvioinnin tuloksista koottiin yhteenvedot, rakennetaan niiden pohjalta uusia T&K&I toiminnan malleja ja tiedotettiin malleista HAMKin toimijoille ja yhteistyökumppaneille sekä laajemmin kansallisesti kolmessa seminaarissa ja kolmessa artikkelissa.

Tuloksena saatiin kuvaus yritys-oppilaitosyhteistyön toimintamalleista ja niiden kriittisimmistä onnistumisen edellytyksistä. Haasteiksi hankkeen alussa todettiin työelämäläheisten toimintamallien liian vähäinen kattavuus, systemaattisuuden puute, luottamuksen puute opiskelijoita ja myös muita toimijoita kohtaan ja perinteisten koulumallisten työtapojen ja opintojaksoajattelun valtavirta (kurssit, oppinaineet, yksilötyöskentely).

Hankkeessa on tunnistettiin oppilaitos-yritysyhteistyössä olevia useita toimintamalleja sekä HAMKin omassa toiminnassa, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Yhdistävänä tekijänä voidaan pitää perinteisestä koulumaisesta työskentelystä poikkeavaa ja rajoja rikkovaa oppimisen organisointia kiinteämmin työelämän yhteyteen. Hankkeen toiminnan kautta oppilaitos-yritysyhteistyöhön ja T&K&I:n ja opetuksen integrointiin löydettiin ja tunnistettiin kolme toimintamallikokonaisuutta, joiden avulla voidaan varmistaa opiskelijan osaamista kehittävän motivoivan oppimisympäristön rakentaminen.

Tunnistimme seuraavat mallit:
a)systemaattinen oppimisen organisointi opiskelijoiden työelämäprojektien kautta

Mallin toteuttaminen vaatii systemaattista otetta projektimaiseen oppimiseen ja rakenteellisia ja opetussuunnitelmallisia ratkaisuja, joissa varataan riittävästi aikaa ja ohjausta aitojen ongelmien ratkaisemiseen. Teoriaopetus ei ole opetuksen lähtökohta, vaan teoria kytketään projektien ongelmien ratkaisuun. Projektimainen työskentely vaatii opetustilojen uudelleen järjestelyjä, virtuaalisia opetusratkaisuja ja myös ohjausmuotojen kehittämistä. Opiskelijoilla tulisi olla myös mahdollisuus opiskella 24/7 mallin mukaisesti - ei vain perinteisinä koulupäivinä.

b)innovaatioita ja uudenlaista työllistymistä/yrittäjyyttä edistävät toimintamallit oppilaitos-yritys-rajapinnassa

Innovaatioiden synnyttäminen yritysten ja työelämäkumppaneiden hyödyksi sekä opiskelijoiden uudenlaisten työllistymis- ja yrittäjyysmahdollisuuksien luominen sekä kotimaassa että kansainvälisesti tarvitsee innovatiivisia toimintamalleja.

Yhteistä innovatiivisille malleille näytti olevan se, että toiminnan aktivaattoreina täytyy olla henkilökohtaisilta ominaisuuksiltaan toisia innostavia toimijoita. Nämä toimijat osaavat ja uskaltavat lähteä luomaan toimintaa aivan uusin tavoin, heillä on kyky verkostoitua ja kuunnella eri osapuolien tarpeita. Haasteeksi nouseekin se, miten kukin organisaatio omassa toimintaympäristössään voi tukea näiden muutosagenttien ja verkosto-osaajien työtä ja työn toimintaedellytyksiä.


c) aluekehittämistä ja käyttäjälähtöistä toimintaa edistävät mallit.

Amsterdamin alueen ABCC- projektin tavoitteet syntyivät uudenlaisen yhteisöllisyyden rakentamisen tarpeesta alueen ongelmien ratkaisuun. Tavoitteeksi nostettiin uuden infrastruktuurin rakentaminen koko alueelle ja tässä toiminnassa tavoitteeksi on hyödyntää teknologiaa ja ihmisten potentiaaleja uusin keinoin. ABCC- projektissa on luotu työn tekemiselle, oppimiselle, yhteisöllisyydelle ja uudenlaista teknologiaa hyödyntävälle yritystoiminnalle integratiivinen oppimisympäristö ja sitä tukeva infrastruktuuri . Hämeen alueen kehittämisen haasteeksi voidaan nostaa vastaavantyyppisten projektien aikaansaaminen aidosti yhteistyössä. Jatkossa käyttäjälähtöistä toimintaa tulee tukemaan myös Living Lab toimintamallin vahvistuminen HAMKin oppimisympäristö fokustiimin toiminnan kautta alueella.

Haasteeksi alueen kehittämisessä nousee se, että saadaan mahdollisimman laaja joukko mahdollisimman varhaisessa vaiheessa mukaan yhteiseen kehittämiseen. Kriittisimmäksi kohdaksi voi nousta se, tapa jolla yhteissuunnittelua toteutetaan ja millaisia työkaluja toiminalle asetetaan. Hämeen aluekehittäjän mielestä tärkeimmät työkalut ovat: arvostus, kunnioitus ja välittäminen.