Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11461

Projektin nimi: HYVIS-projekti

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 31.8.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Tredea Oy + osatoteuttajina Länsi-Pirkanmaan koulutuskuntayhtymä ja Sastamalan Seudun Yrityspalvelu

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 2252888-5

Osoite: Juhlatalonkatu 5

Puhelinnumero: +358 3 5653 4969

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.tredea.fi

Projektin kotisivun osoite: www.hyvispirkanmaa.fi ja www.facebook.com/Hyvis

Vastuuhenkilön nimi: Päivi Myllykangas

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: paivi.myllykangas(at)tredea.fi

Puhelinnumero: +358 40 743 6417

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, , Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Pälkäne, Pirkkala, Nokia, Hämeenkyrö, Virrat, Ruovesi, Akaa, Orivesi, Ylöjärvi, Tampere, Punkalaidun, Urjala, Parkano, Vesilahti, Ikaalinen, Valkeakoski, Juupajoki, Kihniö, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Sastamala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaiset kohderyhmät ovat Pirkanmaan pk-sektorin hyvinvointipalvelualan yritysten henkilöstö, yrittäjät, operatiivinen johto, kehityshenkilöstö ja hallitusten jäsenet.

Projekti on tarkoitettu hyvinvointipalvelualan yritysten palvelujen tuottamiseen ja yrityslähtöisen kehittämiseen osallistuvien henkilöiden osaamisen vahvistamiseen.

Toimenpiteet kohdistuvat siis:
1. liiketoimintaosaamisen
2. palvelujen kehittämisosaamisen
3. korkeatasoisen substanssiosaamisen
4. kilpailutusosaamisen
5. henkilöstön voimaantumisen
6. ennakointiosaamisen
7. teknologian hyödyntämisosaamisen vahvistamiseen.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisinä kohderyhminä ja muina tahoina, joihin Tredea, LPKKY ja SaSyp ovat yhteydessä ovat:

- Pirkanmaan alueen tutkimus- ja oppilaitokset
- Osallistuvien yritysten yhteistyökumppanit
- Pirkanmaan kehittäjäorganisaatiot
- Elinkeinojärjestöt ja alan edunvalvontajärjestöt (mm. Kauppakamari, TESO ry, yrittäjäjärjestöt)
- Muut klusteria lähellä olevat kansalliset toimijat (mm. TEKES, SITRA)
- Kunnat ja muut julkisyhteistöt
- Muut klusteria tukevat toimijat, jotka voivat tehdä poikkihallinnollista yhteistyötä hyvinvointisektorin kanssa

Pirkanmaa on Suomen merkittävimpiä teollisuuskeskuksia, jossa elinkeinoelämän murros on tulossa muuhun Suomeen verrattuna hieman viiveellä. Siksi julkisten ja yksityisten palvelujen kehittyminen on jäänyt täällä vahvan teollisuussektorin varjoon. Hyvinvointipalvelujen kehittäminen vaikuttaa välillisesti miltei kaikkiin alueen ihmisiin, palvelujen käyttämisen, uusien työpaikkojen ja niistä saatujen verotulojen ja julkisen sektorin talousvaikutusten myötä.

Alan kehityshaasteena on saada alan oppilaitosten opiskelijat nykyistä useammin työharjoittelujaksoille ja tekemään opinnäytetöitä seutukunnan hyvinvointialan yrityksiin.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 1050, joista naisia 960

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1082, joista naisia 952

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 50, joista naisten työpaikkoja 35

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 52, joista naisten työpaikkoja 44

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 5, joista naisten perustamia 5

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomessa on menossa elinkeinoelämän rakennemuutos, jonka aikana teollisuuden työpaikat vähenevät ja julkisten ja yksityisten palvelujen työpaikat lisääntyvät. Samalla kokonaistyövoiman määrä on kääntymässä laskuun seuraavan 20-30 vuoden aikana. Tämä murros koskettaa Pirkanmaata muuta Suomea enemmän, koska täällä teollisuuden työpaikkoja osuus on suuri.

Tämän murroksen aikana julkisen sektorin talous- ja työvoimavajeiden puristuksissa kunnat siirtyvät aiempaa enemmän ostamaan julkisesti rahoitettuja palveluja yksityiseltä sektorilta, yrityksistä ja järjestöistä. Pystyykö yksityinen sektori vastaamaan tähän kysyntään, riippuu siitä pystyvätkö ne tuottamaan palvelut uusin tavoin, aiempaa pienemmin resurssein ja uudenlaisille palvelunkäyttäjille. Tulevaisuudessa menestyvät ne hyvinvointialan yritykset, jotka kykenevät vahvistamaan osaamistaan, luomaan uusia tapoja tuottaa palveluja ja ennakoimaan tulevia palvelutarpeita.

Tässä murroksessa HYVIS-projekti toimii yhtenä kehittämisen välineenä vahvistamassa alueellisten hyvinvointialan yritysten strategista kehittämisosaamista, liiketoimintaosaamista, kilpailutusosaamista, innovaatiokyvykkyyttä ja tuottavuutta uusien toimintatapojen ja työhyvinvoinnin keinoin. HYVIS-projektin toimilla pyritään selkeyttämään yksityisen ja julkisen sektorin palvelumarkkinoiden selkeyttämistä ja toimijoiden keskinäistä verkottamista.

HYVIS-projekti varmistaa omalta osaltaan työssä olevan henkilöstön osaamisen kehittämisen muutosten aiheuttamia tarpeita vastaaviksi. Projektin aikana parannetaan eri hyvinvointisektoreilla vaadittavia tietotaitoja, jotta kasvava tarve osaajista voidaan täyttää. Yritysten menestymiseen tarvittavien taitojen kehittäminen ja ylläpitäminen on välttämätöntä, jotta voidaan varmistaa alan työntekijöillä olevan oikeat taidot oikeassa työssä oikeaan aikaan.

Uusien innovaatioiden syntyminen tapahtuu parhaimmin palvelujen asiakasrajapinnassa ja innovaatioiden lähteinä toimivat asiakkaat ja palveluja tekevät työntekijät. Myös palvelusektoreiden ylitse tapahtuva vuorovaikutus synnyttää uudenlaisia tapoja toteuttaa hyvinvointipalveluja. HYVIS-projektissa työntekijöiden osaamisen lisäämisellä ja toimijoiden verkottumisen kautta luodaan suotuisat olosuhteen uudenlaisten palvelujen syntymiselle.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Viestintä on yksi projektin ydinprosesseista. Tredea, LPKKY ja Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy rakentavat projektin viestintäprosessit toimiviksi yhdessä prosessin osallisten kanssa. Ensisijaisia projektin viestintäprosessin osallisia ovat projektin työntekijät, palveluntuottajat, projektin kohdeyritykset ja niiden henkilöstö ja johto, sekä projektin toimintaan liittyvät Pirkanmaan innovaatiojärjestelmän eri tahot, kuten aluekehitysviranomaiset, oppilaitokset, rahoittajat ja kunnat. Tredealla on vastuu viestinnän suunnittelusta, toteuttamisesta ja kehittämisestä.

Viestinnän ulkoistetut toteuttajat ovat osa projektin viestintäprosessia. Tavoitteena on löytää viestintään pitkäaikaiset yhteistyökumppanit. Viestintää toteutetaan sähköpostin, verkkopalvelun ja sosiaalisen median avulla, suorilla yrityskontakteilla, printti- ja verkkomedioissa sekä markkinointituotteiden avulla.

Viestinnällä projektin toteuttajat tukevat strategisten tavoitteiden toteutumista:
1. Kohderyhmän yritykset tuntevat projektin ja brändistrategian mukainen mielikuva syntyy
2. Sidosryhmät tuntevat projektin brändin (sidosryhmälista)
3. Viestintä tuo lisäarvoa kohderyhmän yrityksille ja sitouttaa mukaan yhteistoimintaan.
4. Projektin brändi ja toiminta tunnetaan alan julkisuudessa ja valitussa yleismediajulkisuudessa.

Projektin toimijat panostavat viestintään erityisesti vuosien 2010 ja 2011 aikana, jotta brändin rakentamisen kautta saatavat hyödyt voidaan paremmin hyödyntää projektin aikana.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tredean, LPKKY:n ja Sastamalan Seudun Yrityspalvelu Oy toteuttama hyvien käytäntöjen levittäminen painottuu projektin puolen välin jälkeiseen aikaan. Tarkoituksena on, että projektin hyvät toimintamallit ja menetelmät ovat siirrettävissä muiden kehittäjäorganisaatioiden, oppilaitosten, rahoittajien ja alueellisten ja valtakunnallisten yhteistyöverkostojen käyttöön vuoden 2012 lopulla ja 2013 alussa.

Projektin tuloksia ja syntyneitä hyviä käytäntöjä esitellään Pirkanmaan ELY-keskuksen ESR-hankkeiden esittelysivuilla.

Projektin toteuttajat esittelevät projektin tuloksia, mahdollisia tuotteita ja toimintamalleja tarpeen mukaan alan seminaareissa ja erilaisissa verkostotapahtumissa ja tapaamisissa ja haastatteluissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 240 850

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 1 234 394

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 495 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 487 856

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli parantaa pirkanmaalaisten hoiva- ja hyvinvointialan pk-yritysten kilpailukykyä osaamista vahvistamalla ja uutta osaamista synnyttämällä.
Pirkanmaan hoiva- ja hyvinvointiala muodostaa yhtenäisen ja dynaamisen markkinan. Alalla toimii kilpailukykyisiä ja kasvavia yrityksiä, jotka aktiivisesti osallistuvat yksityisten ja julkisten hyvinvointipalvelujen tuottamiseen ja uusien palvelujen kehittämiseen yhteistyössä julkisten palvelutuottajien ja järjestöjen kanssa hyödyntäen älykkäästi uusia toimintamalleja ja teknologioita.
Pirkanmaalla ei ole aiemmin ollut Hyviksen kaltaista hoiva- ja hyvinvointialan kehittämishanketta. Hankkeen aikana luotiinkin hyvä perusta kehittämistyön uudelle portaalle. Syvemmän kehittämistyön tarpeesta kertovat seuraavat hankkeessa tehdyt havainnot:
Markkinoiden jakautuminen
- markkinoilla toimii suuri joukko yksinyrittäjiä, joiden yritystoiminnassa haasteista päällimmäisiä ovat markkinoiden toimivuus, ammatinharjoittajakeskeisyys, liiketoiminnallinen jatkuvuus ja osaamisen kehittäminen.
- harvalukuisemmilta keskisuurilta ja suurilta toimijoilta edellytetään kykyä toimia globalisaation paineissa, vahvaa liiketoiminnallista ja ammatillista osaamista sekä yhteistyö- ja verkottumiskykyä alan keskeisten tutkimus- ja kehittämistahojen kanssa.
Hoiva-alalla on mahdollisuuksia
- hoiva-alan markkinat tarjoavat runsaasti toistaiseksi käyttämättömiä elinkeinopoliittisia mahdollisuuksia. Julkisen sektorin mahdollisuudet palveluiden tuottamiseen vähenevät samaan aikaan kuin palvelutarve esimerkiksi väestön ikääntymisen myötä kasvaa. Myös terveystietoisuuden myötä kaivataan yksityisiltä palveluilta monipuolisuutta, vahvaa palvelumuotoilua ja asiakaskeskeisyyttä.
ICT:n hyödyntämistä tehostettava
- ICT:n hyödyntäminen on todellinen mahdollisuus, jota varsinkaan pienet ja keskisuuret yritykset eivät ole systemaattisesti ja riittävästi hyödyntäneet. Uuden teknologian ja siihen liittyen uusien toimintatapojen käyttöönotto onkin ainoita keinoja hoiva-alan pk-yritysten tuottavuuden ja palveluiden laadun kohottamiseen.
Hyvis Pirkanmaa -hankkeen toimenpiteet voidaan jakaa neljään pääryhmään: 1) kaikille avoimiin
koulutusseminaareihin ja -aamukahvitilaisuuksiin, 2) yrityskohtaisiin koulutuksiin ja konsultointeihin, 3)
yrittäjän ammattiosaamisen kehittämiseen ja 4) kansainvälisiin koulutuksiin ja konsultointeihin.
Hankkeen aikana toteutettiin kaikille avoimia koulutuksia ja seminaareja. Aamiaisklinikoihin ja hoiva-alan aamukahviloihin kutsuttiin vapaamuotoisiin keskustelu- ja verkottumishetkiin alustettuna ajankohtaisin
aihein.
Osallistuvien yritysten liiketoimintaosaamista vahvistettiin yrityskohtaisilla koulutuksilla ja konsultoinneilla, joilla pureuduttiin hallitustyöskentelyn kehittämiseen, strategiavalmennukseen ja syväjohtamiseen, esimiesosaamiseen sekä vuorovaikutuksen parantamiseen johtamisen avulla.
Yritysten liiketoiminnan kehittymistä vahvistaa myös henkilöstön osaaminen. Hoiva- ja hyvinvointiyrityksistä merkittävä osa on pieniä, alle 5 henkilö työllistäviä yrityksiä tai yksin yrittäviä.
Henkilöstön ja yrittäjän itsensä ammattiosaamisen kehittäminen kanavoituukin suoraan kilpailukykyä liiketoiminnan tulosta parantavasti.
Hankkeen kehittämispalvelutarjonta pyrittiin pitämään monipuolisena ja ajantasaisena.
Kehittämisresursseja hankittiin paljon ulkomailta, koska kansainvälisten osaajien taso korkea ja monipuolisuus on laaja.
Projektin yhdeksi tavoitteeksi asetettiin Pirkanmaan hyvinvointiklusterin yritysten lukumäärän ja henkilökunnan määrän kasvaminen. Vaikuttavuusarvioinnissa tehtiin otanta Hyvis Pirkanmaa hankkeeseen osallistuneista yrityksistä. Mukaan otettiin 20 yritystä. Tarkasteluvuosiksi otettiin vuodet 2011 ja 2013. Hanke alkoi syyskuussa 2010 ja päättyi elokuussa 2013. Vain yhdellä yrityksellä 20:stä henkilöstönmäärä oli pienentynyt, kahdesta henkilöstä yhteen. Muilla yrityksillä henkilöstömäärä oli kasvanut. Henkilöstömäärän kasvuprosenttimediaani oli + 10,01 %.
Tilastokeskuksen tilaston mukaan projektin aloitusvuonna Tampereen seudulla oli 608 yritystä sosiaali- ja terveyspalveluissa (TOL Q) ja vuonna 2012 675 yritystä. Terveys- ja sosiaalipalveluiden työllisten määrä kasvoi Pirkanmaalla 2010 33.000 työllisestä 36.000 työlliseen 2013 mennessä.

HYVIS Pirkanmaa hanke on ollut Pirkanmaalla uudenlaista koko hoiva- ja hyvinvointialaa ja kaikkia toimijoita yhteen kutsuva toimintamuoto.
Hankkeen kuluessa on selkeästi havaittu tällaisen toimialan eri liiketoimintahaarojen, erikokoisten yritysten, kuin myös yksityisten ja julkisten toimijoiden vahvan yhteistyön hedelmällisyys.
Projektin loppuvaiheessa haastateltiin hoiva- ja hyvinvointialan yksityisiä ja julkisia toimijoita. Kysyimme toimijoiden mielipidettä ja näkemyksiä hoiva- ja
hyvinvointialan nykytilasta ja tulevaisuudesta. Toimitettu vaikuttavuusarviointi ja loppuraportti on saatavilla projektin internetsivuilta osoitteessa: www.tredea.fi/hyvispirkanmaa