Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11463

Projektin nimi: KOUKKU - Koulutusvalinnat kuntoon. Toisen ja kolmannen asteen nivelvaiheen valintojen kehittäminen

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.5.2010 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turun yliopisto, Tulevaisuuden tutkimuskeskus

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245896-3

Osoite: Tykistökatu 4 B, 7 krs.

Puhelinnumero: 023339530

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ffrc.utu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.koukkuun.fi, www.youtube.com/user/Koukkuun, https://www.facebook.com/koukkuun

Vastuuhenkilön nimi: Juha Kaskinen

Asema: Johtaja

Sähköposti: juha.kaskinen(at)utu.fi

Puhelinnumero: 023339528

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaiset kohderyhmät ovat:

a) toisen asteen opiskelijat
b) heidän ohjaajansa
c) toisen asteen suorittaneet, ilman korkeakoulupaikkaa olevat nuoret

Pilotointivaiheessa hankkeessa tuotettavia välineitä testaavat ja arvioivat laajasti mm. opiskelijajärjestöt ja ammattijärjestöt, jotka pääsevät hyödyntämään niitä omassa toiminnassaan.

Hankkeessa tuotettavan tutkimuksen tuloksia voivat hyödyntää koulutussuunnitelmatyötä tekevät tahot kaikilla yhteiskunnan tasoilla opetusministeriöstä ja korkeakouluista kuntiin ja yksittäisiin oppilaitoksiin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen tulokset ovat sen päätyttyä oppilaitosten lisäksi kaikkien nuorten kanssa toimivien ja ohjausta tarjoavien organisaatioiden - kuten työvoimatoimistot, sosiaalityön ja nuorisotyön toimijat - käytössä.
Suomessa on laaja verkko erilaisia opetusalan organisaatioita, joissa opiskelee toisen asteen päättäneitä nuoria. Hankkeessa pyritään osallistamaan myös näitä tahoja, jotta opiskelijat saisivat tarvittavaa ohjausta ja kannustusta opintovalinnoissaan.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 156, joista naisia 102

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 30, joista naisten työpaikkoja 15

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 6, joista naisten työpaikkoja 2

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2, joista naisten perustamia 2

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on
1) tuottaa koulutussuunnittelun välineitä toisen asteen opiskelijoille ja heidän ohjaajilleen,
2) edistää molempien ryhmien tulevaisuusajattelua ja
3) tuottaa päättäjien ja kehittäjien hyödynnettävää tutkimustietoa nuorten koulutusta ja työuraa koskevasta päätöksenteosta.

Näihin tavoitteisiin pyritään tekemällä sekä tutkimus- että kehittämistoimintaa. Tutkimusosion tarkoitus on tuottaa tietoa ja ymmärrystä koulutusvalinnan prosessista proaktiivisen suunnittelun ja kehittämistä koskevan päätöksenteon tueksi.

Hankkeen aikana tutkimusaineistoa kerätään sekä toisen asteen oppilailta että opinto-ohjaajilta mm. tulevaisuussuuntautuneella Delfoi-menetelmällä ja toimintatutkimuksen keinoin järjestämällä verkkoon virtuaalista opinto-ohjausta yhdessä hankkeen kumppaneiden kanssa. Saatavaa tutkimustietoa voidaan hyödyntää oppilaslähtöisen ohjauksen kokonaisvaltaisessa kehittämisessä. Tutkimus toimii kehittämisen tukena siten, että sen avulla voidaan luoda parempia työkaluja, apuvälineitä ja toimintamalleja vastaamaan oppilaan ja ohjaajan käytännön tarpeita.

Tutkimuksessa tehtäviin kyselyihin osallistujat valitaan tavanomaisilla kyselyissä käytettävillä menettelyillä, yleensä tasaväliotantana kohdejoukosta. Tutkimukseen liittyviin tapahtumiin ja työpajoihin voivat osallistua kaikki halukkaat opiskelijat ja heidän ohjaajansa tilaisuudet järjestävillä paikkakunnilla. Tiedottaminen tapahtuu Suomen opinto-ohjaajat ry:n sekä kaikkien suurien opiskelijajärjestöjen viestintäkanavien ja henkilökunnan avulla. Valintaprosessia ei järjestetä vaan koulutukseen osallistuminen on avointa kaikille halukkaille/kiinnostuneille. Koulutuksen järjestämisessä ja siitä tiedottamisessa hyödynnetään myös sosiaalisen median tarjoamia mahdollisuuksia. Näitä mahdollisuuksia ja niiden soveltuvuutta tarkoitukseen selvitetään ja tarkennetaan hankkeen aikana.

Hankkeessa tuotetaan tulevaisuussuuntautunut työkalu 2. asteen opiskelijoille ja ohjaajille yhteinen 'työkalupakki' molemmille joko alihankintana tai tarjoamalla kehittämistoiminnan tuloksia ulkopuolisten tekijöiden toteutettavaksi (esim. avoimen lähdekoodin verkkotyökalu). Työkalua pilotoidaan hankkeen aikana. Pilotoinnin kautta työkalua kehitetään käyttökokemusten pohjalta edelleen sekä tavoitellaan vaikuttavuutta jo hankkeen aikana. Pilotointia tehdään yhteistyössä opinto-ohjaajien kanssa. Pilotointi toteutetaan kaksivaiheisesti. Pilotoinnin ensimmäisessä vaiheessa kohderyhmä on pienehkö, ja pilotointi tuottaa palautetta tutkimus- ja toteutusprosesseihin. Toisessa vaiheessa testataan palautteen pohjalta muokattua työkalua ja saadun palautteen perusteella viimeistellään työkalun toteutus. Pilotoinnin kaikissa vaiheissa hyödynnetään hankkeen kumppaneina olevia opettaja- ja opiskelijajärjestöjä ja niiden verkostoja. Osallistujat opiskelijapilotointiin valitaan pilotointiin osallistuvista oppilaitoksista. Ensisijaisesti tarjotaan mahdollisuus kaikille esim. oppilaanohjauksen yhteydessä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan useiden kanavien kautta koko projektin keston ajan. Yksityiskohtainen tiedotussuunnitelma laaditaan projektin käynnistysvaiheessa. Tiedotuspolitiikkaan kuuluu avoimuus, sähköiseen viestintään keskittyminen ja kohderyhmien osallistaminen kommentointi- ja palauteprosessien avulla.

Projektin tärkeimpiä tiedotuskanavia ovat projektin kotisivut, jotka avataan heti käynnistysvaiheessa sekä sosiaalisen median ympäristöt, joihin viedään tietoa projektista. Ohjausryhmällä on keskeinen rooli projektin tiedotuksessa. Riippuen verkkotyökalun tarkemmasta toteutuksesta se linkitetään muihin vastaaviin työkaluihin ja edesautetaan, että se tulee linkitetyksi myös ohjausta tarjoavien tahojen materiaaleihin.

Hanketta esitellään olemassaolevia verkostoja hyödyntäen keskeisissä koulutuksen seminaareissa kotimaassa ja kansainvälisesti. Yksi keskeinen tiedotustoimenpide on projektin tulosten levitysseminaarin järjestäminen projektin loppuvaiheessa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Keskeistä on sosiaalisen median käyttö sekä ohjaajille että opiskelijoille. Projektissa jalkaudutaan ja viedään tieto sinne, missä nuoret ovat, eikä jätetä nuorten suuntaan tapahtuvaa viestintää erillisten verkkosivujen tai seminaarien varaan. Asiantuntemusta ja verkostoja opiskelijoiden pariin viemisestä löytyy erityisesti hankkeessa mukana olevista opiskelijajärjestöistä.

Tuotettavat materiaalit ja työkalu on avoimesti saatavilla ja muokattavissa. Materiaalia on saatavilla koko projektin ajan. Tarkempi aikataulu on esitetty liitteenä, hyvien käytäntöjen levittäminen kuuluu erityisesti pilotoinnin yhteyteen. Aikataulu nivelletään muuhun suomalaiseen ohjaukseen liittyvään toimintaan tarkemmin ensimmäisissä ohjausryhmän kokouksissa hankkeen aloitushetken tultua vahvistetuksi. Myös projektin aikana osallistetaan opiskelijoita ja levitetään tietoa heidän keskuuteensa aktivoivan toiminnan kuten kilpailujen (ideakilpailu, kirjoituskilpailu ym.) avulla.

Hyvien käytäntöjen leviäminen jatkuu projketin päättymisen jälkeen pilottioppilaitoksissa ja kaikissa työkalua ja materiaaleja käyttävissä oppilaitoksissa tai yhteisöissä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 1 031 707

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 972 045

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 253 607

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 177 612

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Paremmat arjen taidot ja opintojen kautta töihin

9. Loppuraportin tiivistelmä

KOUKKU-hankkeen tavoitteena oli tuottaa ymmärrystä nuorten tulevaisuusajattelusta ja omaan tulevaisuutta koskevien päätösten tekemisestä. Viiden toimintavuotensa aikana hankkeessa tutkittiin, testattiin, suunniteltiin, kehitettiin, koulutettiin ja markkinoitiin lukuisia pieniä ja suuria ajatuksia ja innovaatioita. Näistä jalostui useita malleja, työkaluja, tapahtumia ja julkaisuja, jotka on suunniteltu, kehitetty ja testattu yhdessä nuorten ja ohjaajien kanssa. Kaikki hankkeen tulokset ovat vapaasti käytettävissä ja hankkeen toteuttajat jatkavat niiden hyödyntämistä ja kehittämistä sekä omassa toiminnassaan että mahdollisissa uusissa yhteistyöprojekteissa.

Hankkeen keskeisiä tuloksia ovat
- Pienet suuret valinnat -lautapeli (painosmäärä 2000 kpl, loppuun jaettu)
- Seikkailu sumussa -simulaatio
- HUPS -henkilökohtainen tulevaisuusprosessi
- Future Camp -tapahtumakiertue
- Tulevaisuus -paljon mahdollista -käsikirja ja tuntimallit
- Uudet koulutusvalinnan ongelmat -video
- Kymmenen teesiä koulutusvalinnasta
- Artikkelikokoelma koulutusvalintateemasta

Tärkeänä saavutuksena voidaan pitää eri puolilla Suomea järjestettyjä lukuisia pilotointi- ja koulutustilaisuuksia, joihin osallistui yhteensä satoja ohjaajia ja nuoria. Parituntinen Future Camp -tapahtumakiertue tavoitti suoraan n. 800 nuorta perusasteella ja toisen asteen oppilaitoksissa ja konseptia käytetään myös tulevaisuudessa.

Projektissa kehitetyt ohjauksen työkalut ovat innovatiivisia, ajatuksia herättäviä ja tulevaisuuden suunnittelua tukevia ja vastaavat kohderyhmien tarpeisiin. Hankkeen keskeisenä tuloksena nähdä pyrkimys on ollut haastaa ohjausta keskittymään nuorten omiin valintojen lähtökohtiin ja antaa nuorille uudenlaisia keinoja käsitellä näihin valintoihin vaikuttavia asioita. Tässä on onnistuttu hyvin ja hankkeen tuloksena on syntynyt uudenlaista tulevaisuuden yhteiskuntaan sopivaa ohjausta.