Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11467

Projektin nimi: Työelämässä hankitun osaamisen tunnustaminen Itä-Suomen korkeakouluissa

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2010 ja päättyy 30.6.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto, Oppimiskeskus

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: Yliopistonranta 1

Puhelinnumero: 0207 872 211

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: www.uef.fi/ahot

Vastuuhenkilön nimi: Tommi Haapaniemi

Asema: suunnittelija

Sähköposti: tommi.haapaniemi(at)uef.fi

Puhelinnumero: 044 716 2268

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Varkauden, Pieksämäen, Joensuun, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Pieksämäki, Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Mikkeli, Savonlinna, Joensuu, Lapinlahti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisina kohderyhminä ovat
- yliopistoissa opetus- ja ohjaushenkilökunta, koulutusohjelmavastaavat, opetussuunnitelmien suunnittelijat ja kehittäjät, opintoasiainhallinto.
- ammattikorkeakouluissa opetus- ja ohjaushenkilökunta, tukitoiminnoista vastaavat, osastojen ja laitosten johtajat.
- opiskelijat elinikäisinä oppijoina.
- työelämä henkilöstön osaamisen vahvistuessa ja tulevan osaavan työvoiman saatavuudessa.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisinä kohderyhminä ovat muun muassa työvoimahallinnon henkilökunta, toisen asteen oppilaitosten opinto-ohjaajat, työnantaja- ja työntekijäjärjestöt sekä kansainvälistä vaihtoa toteuttavien organisaatioiden henkilökunta. Osaamisen tunnistamismenetelmiä ja -prosesseja kehittämällä voidaan helpottaa myös maahanmuuttajien mahdollisuuksia päästä koulutukseen.

Lähtökohtana on, että hankkeen tuloksia voidaan hyödyntää laajemmalti Itä-Suomen alueella. Hankkeen toiminta ja tulokset ovat Itä-Suomen alueella toimivien yritysten, julkisten organisaatioiden sekä oppilaitosten hyödynnettävissä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 140, joista naisia 118

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen (AHOT) liittyy keskeisesti koulutuksen kehittämiseen, elinikäisen oppimisen edistämiseen ja koulutuksen kansainvälistymiseen. Työelämän muuttuvat osaamistarpeet ja elinikäisen oppimisen tarpeet aiheuttavat sen, että työn ja opiskelun vuorottelu työssä tarvittavan osaamisen varmistamiseksi on turvattava. AHOT-prosessin käyttöönotolla pyritään muun muassa lisäämään työntekijöiden ja opiskelijoiden työllistettävyyttä.

Hankkeen tavoitteena on tukea ja kehittää Itä-Suomen korkeakoulujen AHOT-käytäntöjä osaamisen kehittämisen, toimintaprosessien sekä korkeakoulujen ja työelämän yhteistyön kautta. Hanke tukee AHOT-kehittämistyötä aktivoimalla yhteistyötä ja verkostoitumista, kouluttamalla, toteuttamalla pilottiprojekteja ja levittämällä hyviä käytäntöjä. Hankkeen keskeisenä tavoitteena on koota hajallaan oleva AHOT-kehittämistyö yhteen Itä-Suomen alueella.
Hankkeen päätoimintojen kohderyhmät ovat:
- opiskelijat elinikäisinä oppijoina
- työelämä henkilöstön osaamisen vahvistuessa ja tulevan osaavan työvoiman saatavuudessa
- yliopistoissa opetus- ja ohjaushenkilökunta, koulutusohjelmavastaavat, opetussuunnitelmien suunnittelijat ja kehittäjät, opintoasiainhallinto
- ammattikorkeakouluissa opetus- ja ohjaushenkilökunta, tukitoiminnoista vastaavat, osastojen ja laitosten johtajat

Hankkeen toimenpiteiden myötä edistetään Itä-Suomen elinkeinoelämän ja työntekijöiden elinikäisen oppimisen periaatteiden toteutumista käytännössä. Hankkeen tuloksena:

- työssä opittu otetaan osaksi korkeakoulutusta, työelämä nähdään aitona ja keskeisenä oppimisympäristönä. Tämä mahdollistaa entistä useamman työelämässä olevan aikuisen opintojen aloittamisen.
- työnantaja ja työntekijä pystyvät määrittelemään koulutustarpeita suhteessa korkeakoulujen koulutustarjontaan.
- koulutuksella ja työelämällä on kiinteämpi yhteys, mikä edesauttaa opiskelijan työllistymistä ja motivoi heitä oman osaamisen kehittämiseen.
- Itä-Suomen alueella toimii AHOT-verkosto, joka toimii vuorovaikutteisesti opiskelijan, työpaikan ja korkeakoulun kesken.
- Itä-Suomen korkeakouluissa otetaan käyttöön AHOT-prosessi, joka huomioi niin formaalista koulutuksesta saadun osaamisen kuin myös työelämässä hankitun osaamisen.
- Itä-Suomen korkeakouluissa on testattuja ja arvioituja AHOT-käytäntöjä. Yhtenäiset menettelyt varmistavat, että työelämä voi luottaa korkeakoulujen antamien tutkintojen ja osaamisen yhtenäiseen laatutasoon AHOT-menettelyjen yleistyessäkin.
- hankkeen toimintoihin osallistunut korkeakoulujen henkilökunta kykenee suunnittelemaan osaamisperustaisia opetussuunnitelmia, soveltamaan muun kuin muodollisen osaamisen arviointikäytäntöjä sekä kehittämään hops-ohjausta AHOT-prosessiin soveltuvaksi.

Testattujen ja arvioitujen AHOT-prosessien myötä liikkuvuus korkeakoulujen välillä sekä työelämän ja korkeakoulujen välillä paranee. Näin työn ja opiskelun vuorottelu työssä tarvittavan osaamisen varmistamiseksi lisääntyy.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen alussa laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma, joka sisältää sekä sisäisen että ulkoisen
tiedottamisen suunnitelmat. Tarkempi tiedotussuunnitelma tehdään vuositasolle ja sitä tarkennetaan ja päivitetään säännöllisesti. Hankkeen pilottitoiminnasta ja arviointien tuloksista tiedotetaan henkilöstö-, opiskelija- ja alueellisissa lehdissä. Hankkeesta tarjotaan artikkeleita alan medioihin. Lisäksi hanketta esitellään alan kotimaisissa (mm. PedaForum kongressi elokuussa 2010 Rovaniemellä) ja mahdollisuuksien mukaan kansainvälisissä seminaareissa. Hankkeen tulokset esitellään päätösseminaarissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen on oleellinen osa hanketoimintaa ja hankkeen sisällöistä ja toiminnasta levitetäänkin tietoa koko hankkeen keston ajan. Tämän lisäksi kohdennettua tietoa hyvistä käytännöistä levitetään korkeakoulujen henkilöstölle ja teemasta kiinnostuneille yrityksille sekä Itä-Suomen alueella että muualla Suomessa. Yhtenä keinona käytäntöjen levittämiseksi koulutusalojen välillä toimivat hankkeen avoimet workshopit korkeakoulujen ohjaus- ja opetushenkilöstölle. Workshopeja pidetään sekä pedagogisesti, että opintohallinnollisesti painottuen mutta myös sekaryhmille kohdennettuna. Alueellista tiedottamista tehdään hankkeen ensimmäisen pilotointikierroksen toteuduttua sekä hankkeen päätösvaiheessa. Tiedottamisessa hyödynnetään eri medioita ja kanavia mahdollisimman laajasti. Keskeisiä foorumeita hyvien käytäntöjen levittämiseen ovat kansalliset seminaarit sekä Manner-Suomen AHOT korkeakouluissa -hankkeen järjestämät koulutustilaisuudet.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 370 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 327 738

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 470 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 560 647

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena oli, että työssä opittu otetaan osaksi korkeakoulutusta. Työelämässä tapahtuvan oppimisen opinnollistaminen korkeakoulussa mahdollistaa myös entistä useamman työelämässä olevan aikuisen opintojen aloittamisen. Lisäksi työnantaja ja työntekijä pystyvät määrittelemään koulutustarpeita suhteessa korkeakoulujen koulutustarjontaan. Opiskelijan kannalta keskeisenä on koulutuksen ja työelämän kiinteä yhteys, mikä edesauttaa työllistymistä ja motivoi opiskelijoita oman osaamisen kehittämiseen. Tärkeää on myös, että opiskelijan oman osaamisen tiedostaminen vahvistuu, mikä luo edellytykset jatkuvalle itsensä kehittämiselle elinikäisenä oppijana.

Hankkeessa suunnitellun toimenpiteet ovat pääosin toteutuneet suunnitellusti. Lisäksi hankkeessa on voitu toteuttaa yhteistyössä Turun yliopiston koordinoiman AHOT korkeakouluissa - hankkeen kanssa pitkäkestoinen AHOT osana HOPS-ohjausta -koulutus ja siihen kytkeytyvät kansainväliset opintomatkat. Itä-Suomen yliopiston koordinoiman KOPSU Työssä ja työstä oppien-hankkeen kanssa toteutettiin lisäksi Tunnista piilevä osaaminen-seminaari hankkeen työelämäsidosryhmille. Muutama suunniteltu seminaari ja työpaja puolestaan peruuntui ilmoittautujien vähäisen määrän vuoksi.

Konkreettisena tavoitteena on ollut, että Itä-Suomen alueella toimii AHOT-verkosto, jossa on myös sidosryhmien ja elinkeinoelämän edustajia. Verkosto toimii vuorovaikutteisesti opiskelijan, työpaikan ja korkeakoulun kesken. Tämän tavoitteen voi katsoa toteutuneen korkeakoulujen osalta. Kummankin sektorin osallistuminen hankkeeseen on ollut tärkeää, ja sektorien voidaan nähdä olevan nyt lähempänä toisiaan kuin ennen hankkeen aloittamista. Tiedon vaihto on ollut hyödyllistä, ja jatkossa toimivat verkostot voivat hyvin perustua alakohtaisuuteen tai olla temaattisia, kattaen molemmat sektorit. Työelämäsidosryhmien mukaan saamisessa on vielä tehtävää. Hankkeen materiaali (www.uef.fi/ahot) voi jatkossa edistää työelämäyhteyden kehittämistä.

Toinen keskeinen tavoite on ollut, että Itä-Suomen korkeakouluissa otetaan käyttöön AHOT-prosessi, joka huomioi niin formaalista koulutuksesta saadun osaamisen kuin myös työelämässä hankitun osaamisen. Tämä tavoite on saavutettu hyvin kaikkien mukana olevien korkeakoulujen osalta, mutta painotus on edelleen formaalin oppimisen puolella. Korkeakouluissa on testattuja ja arvioituja AHOT-käytäntöjä, joita henkilökunta kykenee soveltamaan. AHOT-käytännöt on kytketty olemassa oleviin toimintaprosesseihin. Ensimmäiset kokemukset osoittavat myös, että prosesseilla on opiskelijoita motivoiva vaikutus, erityisesti opintoihin kiinnittävä vaikutus niiden alkuvaiheessa.

Hankkeen aikana oli myös tavoitteena kehittää tapoja maahanmuuttajien ja kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden aiemman osaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Esimerkkinä Varkaudessa toiminut maahanmuuttajien ryhmä, joilla oli aiempaa formaalia osaamista ja jotka hakivat tunnustamista harjoittelusta. Kansainvälistymistavoitteen saavuttamisessa on kuitenkin vielä paljon tehtävää. Yliopistolla hoitotieteen kansainvälinen maisteriohjelma tuli mukaan pilottina hankkeen loppupuolella, eikä osaamisen tunnistamista käytännössä vielä ehditty kokeilemaan.

Pilottien merkitys on ollut tuntuva: niiden kautta prosessit ovat lähteneet eteenpäin ja tietämys levinnyt, millä on ollut yhtenäistävä vaikutus käytäntöihin. Alhaalta lähtevinä pilotit ovat myös toimineet henkilöstön keskuudessa edistämässä asenteellista muutosta.