Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11470

Projektin nimi: Lähde - voimaa matkalle -projekti

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 31.3.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Siilinjärven kunta / sosiaali- ja terveyspalvelut

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0172718-0

Osoite: Kasurilantie 1 (käyntiosoite) PL5 (postiosoite)

Puhelinnumero: 017 401 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.siilinjarvi.fi, www.lahdehanke.fi

Projektin kotisivun osoite: www.lahdehanke.fi, www.jelpparit.fi, www.nuoretduuniin.fi, www.rehtipalvelukartta.fi

Vastuuhenkilön nimi: Reijo Ruostila

Asema: sosiaali- ja terveysjohtaja

Sähköposti: reijo.ruostila(at)siilinjarvi.fi

Puhelinnumero: 044 740 1951

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Nilsiä, Kuopio, Tuusniemi, Lapinlahti, Vieremä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmään kuuluvat:
Käytännön toteutukseen ja kehitystoimintaan osallistuen:
- osallistujakuntien, kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden henkilöstö soveltuvin osin (ml. sosiaali- ja terveys, sivistys, nuoriso, kulttuuri, vapaa-aika)
Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoistoimijat, joita ovat mm.
- päihde- ja mielenterveysjärjestöt
- seurakunnat
- Suomen Punainen Risti (SPR)
- Mannerheimin lastensuojeluliitto (MLL)
- nuorisotyötä tekevät järjestöt (mm. Nuorten palvelu)
Alueen työnantajat ja heidän edustajansa sekä muut yhteistyötahot, joista keskeisimpiä ovat paikalliset työvoimaviranomaiset ja KELA

Projektin kehittämistyöstä hyötyvä kohderyhmä:
Nuoret ja nuorten huoltajien perheet, joilla/ joissa on:
- mielenterveysongelmia
- päihdeongelmia
- peli- tai muuta riippuvuutta
- vajaakuntoisuutta tai heikkolahjaisuutta
- pitkittynyttä tarvetta toimeentulotukeen
- asunnottomuutta
- hyvin nuoret (alle 20-vuotiaat) huoltajat
- perusopetuksen päättävät tai toisen asteen opinnot keskeyttäneet riskiryhmään lukeutuvat henkilöt
- vankilassa olevat tai sieltä juuri vapautumassa olevat nuoret

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin toiminta kohdistuu välillisesti moniin kohderyhmän elämänhallinnan ja arjen sujuvuuden kannalta keskeisiin toimijoihin. Heitä ovat mm. kohderyhmään kuuluvien nuorten oma perhe, heidän läheisensä, sukulaiset ja ystävät, tukiperheet, vertaistukitoimintaa tekevät sekä monet viranomaiset (mm. työvoimahallinto, poliisi, KELA).
Laajemmin ajatellen myös veronmaksajat ja koko yhteiskunta voidaan nähdä hankkeen välillisinä hyötyjinä vakaampien ja paremmin ennustettavien kansalaisten, kevyempien palveluiden mahdollistaman pienemmän taloudellisen rasituksen sekä taloudellisesti ja sosiaalisesti tasa- arvoisemman yhteiskunnan kautta.

Myös työmarkkinat saavat hankkeen ansiosta työvoimaa pilotoimalla työmarkkinoiden käyttöön menetelmiä, joilla nuoria työttömiä saadaan aktivoitua työmarkkinoiden käyttöön.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 238, joista naisia 67

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 209, joista naisia 158

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 25, joista naisten työpaikkoja 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 33, joista naisten työpaikkoja 20

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15, joista naisten tutkintoja 4

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin taustalla on tarve vähentää 16-29 -vuotiaiden nuorten, nuorten aikuisten ja nuorten huoltajien pikkulapsiperheitä uhkaavia tai niissä jo olevia sosiaalista syrjäytymistä aiheuttavia tekijöitä. Hankekuntien palvelutuotanto on ajautumasssa kestämättömään tilanteeseen, kun sosiaaliseen syrjäytymiseen on puututtu liian reaktiivisesti. Arvioiden mukaan esimerkiksi 16-19- vuotiaista ainakin 10 prosenttia on vaarassa syrjäytyä. Merkittävänä ongelmana on nähty myös kuntien keskinäinen sekä muiden palveluntuottajien kanssa tekemä vähäinen yhteistyö.

Projektin kohderyhmä:
1) Nuoret ja nuorten huoltajien perheet, joilla/joissa on:
- mielenterveys- tai päihdeongelmia
- peli- tai muita riippuvuuksia
- vajaakuntoisuutta tai heikkolahjaisuutta
- pitkittynyttä tarvetta toimeentulotukeen
- asunnottomuutta
- hyvin nuoret (alle 20- vuotiaat) huoltajat
- perusopetuksen päättäviä tai toisen asteen opinnot keskeyttäneitä riskiryhmään lukeutuvat
- vankilassa olevat tai sieltä juuri vapautumassa olevat nuoret
2) Käytännön toteutuksessa ja kehitystoiminnassa osallistujakuntien, kuntayhtymien tai yhteistoiminta-alueiden henkilöstö soveltuvin osin
3) Kolmannen sektorin työntekijät ja vapaaehtoistoimijat, mm. päihde- ja mielenterveysjärjestöistä, seurakunnista sekä nuoriso- ja vapaaehtoisjärjestöistä
4) Alueen työnantajat
5) Muut yhteistyötahot, joista keskeisimpiä ovat paikalliset työvoimaviranomaiset sekä Kela

Projektissa mallinnetaan ja kehitetään kansallisin ja ulkomaisten kehittämiskumppanuuksin sekä omana kehitystyönä syrjäytymistä vähentäviä toimintamalleja ja palvelukokonaisuuksia. Uutta toimintakulttuuria kehitetään ennaltaehkäisevään sekä inhimillisesti ja taloudellisesti kestävään viranomaisten ja kolmannen sektorin organisoimaan palvelutuotantoon yhdessä nuorten, nuorten perheiden ja työnantajien kanssa.

Kuntien ja muiden toimijoiden yhteistyöprosesseja muutetaan moniammatillisiksi, saumattomiksi ja asiakaslähtöisiksi niin, että syrjäytymisuhkaan pystytään puuttumaan varhain ja tehokkaasti. Kehittämiskumppanuuksin oman kehittämistyön avulla tuotetaan ja vakiinnuttaan ns. parhaita kansallisia ja kansainvälisiä käytänteitä osaksi hankekuntien palvelutuotantoa. Lopputuloksena nuoret integroituvat yhteiskuntaan ja sisäistävät riittävät elämänhallinnan taidot ja ns. terveet elämäntavat. Syrjäytymisuhassa elävien nuorten määrä tippuu nykyisestä 12 prosentista kuuteen prosenttiin. Palveluntuottajien ryhmätasoiset toiminnot tehostuvat, niiden vaikuttavuus paranee ja ne saadaan sekä taloudellisesti että toiminnallisesti kestävälle pohjalle.
Hanke toteutetaan 2010-2014. Siihen osallistuvat Ylä-Savon sote-kuntayhtymän kunnat, Kuopion kaupunki sekä Lapinlahden, Maaningan, Siilinjärven ja Tuusniemen kunnat. Hanketta hallinnoi Siilinjärven kunta.

Hankkeen toimien juurruttamisen varmentamiseksi ja operatiivisten toimien viimeistelemiseksi toimintaa jatkaa kaksi osa- aikaista työntekijää vuoden 2014 maaliskuun loppuun.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan tarkoituksenmukaisesti niin sisäisesti hankkeen kohderyhmille kuin projektin ulkopuolelle (sidosryhmät, kuntalaiset, tiedotusvälineet). Hyvä tiedottaminen on projektinhallinnan keskeinen väline ja hankkelle laaditaan erillinen tiedotussuunnitelma heti sen alettua. Hankkeelle perustetaan verkkoportaali, jonka kautta ylläpidetään hankkeen kotisivuja ja hanketoimijoiden ekstranettiä. Hanke esitellään alan kongresseissa ja seminaareissa.

Projektin alkuvaiheessa tiedottaminen suunnataan asiakkaille, toimijoille ja työnantajille, kuntapäättäjille sekä sidosryhmille.

Toteuttamisvaiheessa tiedottamista eriytetään kohderyhmittäin. Toimijoita sekä työnantajia informoidaan hankkeen kokouksista, tapahtumista, palvelujen kehittämisestä ja vakiinnuttamisesta. Ulkoinen tiedotus mm. kuntalaisille ja tiedotusvälineille aina, kun hankkeessa on saavutettu merkittäivä tuloksia. Syksyllä 13 järjestetään loppu- eli tulevaisuusseminaari, jossa hankkeella saavutettuja, kehitettäviä ja hankkeen ulkopuolisia hyviä käytänteitä esitellään.

Loppuvaiheen sisäinen ja ulkoinen tiedottaminen keskittyy siihen, että projektin päättymisestä huolimatta hankkeen aikana kehitetyt ja juurrutetut toimintamallit ja palvelukokonaisuudet jäävät elämään perusorganisaatioihin. Tiedotuksen välineinä käytetään sähköpostia, sosiaalista mediaa, kirjallisia tiedotteita, henkilökohtaisia tapaamisia sekä erillisiä tiedotustilaisuuksia.

Hankkeen tiedotusvastuu on projektipäälliköllä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin aikana testattavista eri tavoin syntyvistä hyvistä käytännöistä tiedotetaan mahdollisimman reaaliaikaisesti, täsmällisesti ja tarkoituksenmukaisesti kaikille toimijoille, työnantajille ja muille yhteistyötahoille.

Hankkeessa kehitetyt tai kehittämiskummppaneilta mallinnetut hyvät käytännöt vakiinnutetaan osaksi toimijoiden organisaatiota pilotointien ja sen jälkeen muiden vakiinnuttamismenetelmien kuten koulutusten ja vertaisohjaamisen avulla. Kohderyhmä pyritään aina valitsemaan vakiinnutettavan asian kannalta tarkoituksenmukaiseksi siten, että turhaa tai päällekkäistä toimintaa vältetään.

Hyvistä käytännöistä tiedottamista ja niiden juurruttamista osaksi perusorganisaatioiden toimintaa tehdään koko projektin ajan sitä mukaa, kun pilotoinneista saadaan myönteisiä kokemuksia. Myös epäonnistuneista, toimimattomista käytänteistä ja epäonnistumisiin johtaneista syistä tiedotetaan mahdollisimman realistisesti. Päävastuu hyvien käytäntöjen levittämisestä on projektihenkilöstöllä, mutta sen käytännön toteutukseen osallistuvat kaikki toimijat.

2010: Käytäntöjen ja yhteistoiminnan selvitys
2011: Mallintaminen: asiakasryhmät, asiakkuudet, asiakaspolkujen hyvät käytännöt, konferenssiesitys, juurruttaminen arkityöhön
2012: Mallintaminen: työtavat, asiakaspolut, konferenssiesitys, juurruttaminen arkityöhön
2013: Juurruttaminen arkityöhön, vaikuttavuuden arviointi, mittarit, loppuseminaari tuloksista ja hyvistä käytännöistä
2014: Juurruttaminen ja markkinointi

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 700 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 681 547

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 930 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 820 351

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen keskeisimpänä tavoitteena oli vähentää 16-29-vuotiaiden sosiaalista, taloudellista ja työmarkkinallista syrjäytymistä Pohjois-Savossa. Erikeseen hankehakemukseen oli kirjattu yksityiskohtaisia viranomaisiin, kolmannen sektorin toimijoihin, elinkeinoelämään ja nuoriin kohdentuvia tavoitteita, jotka konkretisoituivat kehittämistoimiksi hankkeen edetessä. Keskeinen idea oli vaikuttaa kehitystyön kautta välillisesti nuorten saamiin palveluihin ja työllisyyteen, jotta kehittämistoiminnalla olisi selkeä siirtovaikutus tulevaisuuteen myös hankkeen päätyttyä.

Tavoitteiden konkreetit sisällölliset painotukset mm. työllisyyden edistämiseksi, kuntien, valtionhallinnon, järjestöjen ja muiden nuorille palveluita tuottavien tahojen yhteistyön tiivistämiseksi sekä sähköisten palveluiden edistämiseksi olivat seuraus hankkeen tekemistä laajoista alkukartoituksista sekä alueellisten kehittämisryhmien asettamista paikallisista kehittämistarpeista. Tavoitteet voidaan nähdä edelleen ajankohtaisiksi mm. nuorisotakuun näkökulmasta.

Projektia vietiin eteenpäin osallistamalla eri toimijoita kehittämistoiminnan suunnitteluun ja toteutukseen. Hankkeen aluksi järjestettiin hankkeeseen osallistetuille toimijoille laajahko kysely, jonka perusteella haettiin toimijalähtöisesti kehittämiskohteita. Kyselyä täydennettiin haastatteluin ja tulevaisuuden ennustamiseen liittyvällä asiantuntijaraadilla.

Alkeselvitysten pohjalta hankealueelle perustettiin neljä eri kehittämisryhmää, joille muodostui omia kehittämistavoitteita osin alkuselvitysten, osin jatkotyöstämisen perusteella. Karkeasti ottaen kehittämistoimita suuntautui seuraaviin kokonaisuuksiin: työllisyys ja sen edistäminen, järjestöjen ja vapaaehtoisten sekä kuntien välinen yhteistyö, matalan kynnyksen palveluunohjauksen kehittäminen, elämänhallintaa tukevat valmennukset, moninaiset koulutukset ja teemapäivät nuorten kanssa työskenteleville ammattilaisille ja vapaaehtosille sekä laaja ja monikanavainen viestintä hankkeen toiminnasta ja nuorten hyvinvointiin liittyvistä asioista.

Työllisyyttä hanke edisti Yllätetään kotikunta- ja Nuoret Duuniin-kampanjoilla. Lisäksi järjestettiin laaja Markkinat töihin-Nuoret Duuniin-työllisyyspäivä, jonka aikana mietittiin tapoja edistää nuorten työllistymistä avoimille työmarkkinoille.

Kuntien sekä järjestöjen ja vapaaehtoisten yhteistyötä edistettiin kehittämällä Jelppari -tukihenkilötoimintaa. Toiminnan kehittäminen saatiin viedyksi loppuun Siilinjärven kunnassa.

Keskeiseksi kehittämismenetelmäksi nousi myös matalakynnyksisen ohjaus- ja tukipisteen edistäminen, joka tehtiin sähköisen palvelukartan muodossa Kuopion kaupungissa.

Lisäksi järjestettiin lukuisia koulutuksia sekä tiedotuksellisia tilaisuuksia yksin ja yhteistyökumppaneiden kanssa.

Tiedotusta ja viestintää kehittämistoimista ja nuorten hyvinvoinnin edistämisestä yleensä järjestettiin hyvin monitasoisesti ja -kanavaisesti. Säännöllisen viestinnän ja tiedottamiksen lisäksi järjestettiin useita teemaseminaareja.

Hankkeella voidaan nähdä sekä määrällisiä että laadullisia tuloksia. Hankkeen ulkopuolisen päättöarvioinnin mukaan parhaiten onnistuttiin tiedottamisessa ja viestinnässä, työllisyysyyden edistämisessä sekä Jelppari-toiminnan kehittämisessä. Palvelukarttakokonaisuuden onnistumisesta ei vielä päättöarvioinnin aikaan loka-marraskuussa 2013 ollut tarkkaa tietoa.

Hankkeen omana arviona onnistumisia tuli työllisyyskampanjoissa, Jelppari- tukihenkiötoiminnassa Siilinjärvellä, Kuopion sähköisessä Rehti-palvelukartassa, laajoissa koulutuskokonaisuuksissa (Some ja Moha) ja teemaseminaareissa. Kaikkia näitä kohteita yhdisti se, että kehittämiseen sitouduttiin ja ne nähtiin tärkeäksi sekä kehittämisen alla olleiden organiosaation johdossa että suorittavalla puolella, toiminnalla oli selkeä päämäärä ja aikataulutus, johon toimijat sitoutuivat sekä se, että toiminta nähtiin riittävän konkreettina.

Yllätetään kotikunta- kampanjan kautta työllistyi noin 25 työmarkkinamarginaaliin ajautunutta nuorta ja Nuoret Duuniin kampanjayritykset ilmoittivat 1428 17-29-vuotiaan nuoren työllistyneen. Molemmissa kampanjoissa kriteeri oli vähintään kaksi kuukautta tes:n mukaista palkkatyötä. Nuoret Duuniin kampanja jatkaa vuoden 2014.

Jelppari- toiminta juurtui osaksi Siilinjärven kunnan nuorisotoimen normaalia työtä ja toimii siellä edelleen.

Kuopion organisaatioon työstetty Rehti-sähköinen palvelukartta puolestaan on osa samannimistä fyysistä Rehti-palveluunohjauspistettä, joka avautui keväällä 2014.

Moha ja Some-koulutuksilla samoin kuin hankkeen järjestämillä teemaseminaareilla voidaan myös nähdä olevan serlkeää siirtovaikutusta niin tuloksellisempaan suoraan asiakastyöhön (Moha, Some) kuin työllisyyden edistämiseen ja hyvien käytäntöjen siirtymiseen hankealueella ja sen ulkopuolellakin.

Suurin yksittäinen haaste oli jossain määrin toimijoiden vaikeus muodostaa paikallisia kehittämistavoitteita, joihin kaikki keskeiset toimijat saattoivat sitoutua.