Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11479

Projektin nimi: Yhteiskunnallisten yritysten Living lab

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2010 ja päättyy 31.3.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0115776-3

Osoite: Sturenkatu 2

Puhelinnumero: 0405019394

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.diak.fi

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Terhi Laine

Asema: Johtaja, Johtaminen ja palvelujärjestelmät -osaamisalue

Sähköposti: terhi.laine(at)diak.fi

Puhelinnumero: 0400 237 775

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Espoo, Vantaa, Helsinki, Lohja, Karkkila, Nummi-Pusula, Kerava, Tuusula, Kauniainen, Järvenpää, Vihti, Hyvinkää, Mäntsälä, Karjalohja, Kirkkonummi, Pornainen, Nurmijärvi, Siuntio

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat potentiaaliset yhteiskunnalliset yrittäjätahot, joita kartoitetaan projektin kuluessa. Hankkeen yhteistyöorganisaatiot valitsevat kohdepilotit omasta organisaatiostaan tai yhteistyötahoistaan. Muita potentiaalisia yhteiskunnallisia yrittäjätahoja kartoitetaan tarkemmin projektin kuluessa mm. sosiaali- ja terveysalan ammattilaisista sekä ammattikoulutuksessa olevista nuorista, palveluita tuottavista järjestöistä sekä kuntaorganisaatioista.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä hyödynsaajia ovat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, jotka voivat työllistyä yhteiskunnallisiin yrityksiin sekä ihmiset, jotka käyttävät syntyvien yhteiskunnallisten yritysten tuottamia palveluita. Suoria hyödynsaajia ovat yhteiskunnalliset yritykset ja niiden muut työntekijät, joiden mahdollisuudet vaikuttaa oman työnsä kehittämiseen paranevat ja sitä kautta heidän työhyvinvointinsa paranee.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 70, joista naisia 53

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten työpaikkoja 12

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa mallinnetaan yhteiskunnallisen yritysten innovaatio- ja tukirakenne Living Lab tyyppisessä testiympäristössä. Yhteiskunnallisella yrityksellä tarkoitetaan yritystä, joka on olemassa yhteiskunnallisen tavoitteen hoitamiseksi ja se on selkeästi määritellyt tämän ensisijaisen tehtävänsä. Se harjoittaa liiketoimintaa ja tavoittelee kohtuullista voittoa, jonka se pääsääntöisesti käyttää yhteiskunnallisten tavoitteidensa edistämiseen. Tavoite voi olla esimerkiksi heikossa työmarkkina-asemassa olevien ihmisten työllistäminen tai ikäihmisten palvelujen tuottaminen.

Yhteiskunnallisten yritysten Living Lab-hanke kehittää mallia yhdessä pilottiyritysten kanssa palveludesign-periaatetta noudattaen. Mallintamistyössä yhdistetään samanaikaisesti teoreettinen tieto (mm. yhteiskunnallisten vaikutusten mittaamisesta), kehitystyö ja mallin testaaminen piloteissa.

Pilottien tuloksena syntyy kolme yhteiskunnallista yritystä. Hankkeen yhteistyöorganisaatiot valitsevat pilotit. Ensimmäisen vaiheen pilotit valitsevat Helsingin kaupunki, Mielenterveyden keskusliitto, Ensi- ja turvakotien liitto ja Espoon kaupunki Edias Hoivapalveluiden kanssa. Toisen vaiheen pilotit valitsevat todennäköisesti HUS-Servis ja Vanhustyön keskusliitto. Muita potentiaalisia yhteiskunnallisia yrittäjätahoja kartoitetaan tarkemmin projektin kuluessa. Hanketta tukevat Uudenmaan liitto ja Kuntaliitto.

Hankkeen välillisiä hyödynsaajia ovat nuoret ja pitkäaikaistyöttömät, jotka voivat työllistyä yhteiskunnallisiin yrityksiin sekä ihmiset, jotka käyttävät yhteiskunnallisten yritysten tuottamia palveluita. Suoria hyödynsaajia ovat yhteiskunnalliset yritykset ja niiden muut työntekijät, joiden mahdollisuudet vaikuttaa työnsä kehittämiseen paranevat.

Hankkeen tuloksena on yhteiskunnallisen yritystoiminnan käytännön työkaluja mm.liiketoimintasuunnitelmien tekemiseen, koulutusaineistoa käytettäviksi koulutusohjelmissa tai yritysneuvontaorganisaatioissa sekä yhteiskunnallisen yritystoiminnan rahaston toiminta- ja hallintamalli. Tuloksena muodostuu yhteiskunnallisesta yrittäjyydestä kiinnostuneiden verkostoja, joissa voidaan kehittää yritysideoita ja uudenlaisia Public Social Private Partnership-kumppanuuksia (PSPP) sekä yhteiskunnallisen yritystoiminnan suomalainen tutkimusverkosto.

Hankkeen lopputuloksena on testattuja toimintamalleja yhteiskunnalliseen yritystoimintaan sekä innovaatioiden tukirakenne yhteiskunnallisille yrityksille. Välillisinä vaikutuksina syntyy erilaisia yhteiskunnallisia hyötyjä kuten innovaatioita palvelutuotantoon, työpaikkoja nuorille ja pitkäaikaistyöttömille ja yhteisöllisempiä työskentelytapoja edistämään työhyvinvointia.

Hanke toimii Uudellamaalla 1.6.2010-31.3.2013 ja tekee yhteistyötä alan toimijoiden kanssa muualla Suomessa sekä levittää hyviä käytäntöjä ja tuloksia Uuttamaata laajemminkin. Hanke toteutetaan kumppanuushankkeena Diakonia-ammattikorkeakoulun, Syfo Oy:n ja Aalto-yliopiston Kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskuksen yhteistyönä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen viestinnän lähtökohtana ovat avoimuus sekä näkyvyys- ja julkisuusperiaate. Hankkeessa noudatetaan ESR-ohjeita viestinnässä ja tiedotuksessa. Tavoitteena on aktiivinen ja vuorovaikutteinen viestintä koko projektin ajan. Viestinnän tavoitteena on tehdä yhteiskunnallinen yritystoiminta tunnetuksi luomalla sille vahva brändi ja vaikuttaa toimintamallin hyödyntämiseen Uudellamaalla.

Viestinnän tärkeimmät tavoitteet liittyvät yhteiskunnallisen yritystoiminnan innovaatio- ja tukijärjestelmästä päättäviin sidosryhmiin ja yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta hyötyvien ja potentiaalisten perustajien informoimiseen.

Diak vastaa hankkeen viestinnän suunnittelusta ja toteutuksesta tiiviissä yhteistyössä hankeosapuolien kanssa. Hankkeelle tehdään viestintä- ja arviointisuunnitelma ja ne hyväksytetään ohjausryhmässä.

Vertailukehittämistoiminnalla on tärkeä rooli viestinnässä. Sen kautta kartoitetaan ja levitetään yhteiskunnallisen yritystoiminnan innovaatio- ja tukijärjestelmään liittyviä hyviä käytäntöjä.

Portaali www.yhteiskunnallinenyritys.fi toimii keskeisenä viestinnän kanavaan. Portaalissa hyödynnetään ja kehitetään sosiaalista mediaa.

Projektin perustuu vahvoihin verkostoihin ja verkostojen luomiseen. Verkostoja käytetään hyväksi tiedottamisessa ja hyvien käytäntöjen jakamisessa. Tiedottamisessa ja viestinnässä hyödynnetään myös hanketoimijoiden ja yhteistyökumppanien jo olemassa olevia tiedotuskanavia ja verkostoja.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuosi 2010: Muodostetaan oppimisverkosto, jonka ydin muodostuu hankekumppaneista, yhteistyökumppaneista ja keskeisistä yhteiskunnalliseen yritystoimintaan liittyvistä sidosryhmistä. Tehdään suunnitelma kansainvälisistä benchlearingin/ vertailukehittämisen kohteista. Hyvien käytäntöjen kehittäminen kytketään vahvasti hankkeessa tehtävään mallinnustyöhön ja arviointiin. Aloitetaan vertailukehittäminen opintokäynneillä. Hankkeessa systemaattisesti analysoidut hyvät käytännöt kerätään www.yhteiskunnallinenyritys.fi sivustolle.

Vuosi 2011: Toteutetaan hankeosapuolten välistä vertaisoppimista ja benchlearningia kehittämisfoorumeiden ja opintokäyntien kautta. Foorumit ovat laajan osallistujajoukon kokoavia. Niissä nostetaan esille, vaikutetaan ja vakiinnutetaan yhteiskunnallisen yritystoiminnan hyviä käytäntöjä.

Vuosi 2012: Toteutetaan hankeosapuolten välistä vertaisoppimista ja benchlearningia. Yhteiskunnallisen yritystoiminnan konseptia tehdään tunnetuksi World Design Capital Helsinki 2012 juhlavuoden aikana. Raportoidaan ja tehdään kuvaukset hankkeen aikana kehitetyistä hyvistä toimintamalleista ja arvioidaan niiden merkitystä laajemmassa yhteiskunnallisessa kontekstissa. Levitetään tietoa hankkeessa kehitetyistä kiinnostavista, lupaavista ja hyvistä käytännöistä hankekumppaneitten laajojen verkostojen kautta sekä järjestämällä fokusoituja vaikuttajatapaamisia ja muita tilaisuuksia. Vaikutetaan paikallisiin, alueellisiin ja kansallisiin strategioihin ja lainsäädäntöön.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 907 283

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 906 781

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 104 783

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 104 281

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Yhteiskunnallisten yritysten Living lab -hankkeen (YYLL-hanke 2010 -2013) toteuttajia olivat Diakonia-ammattikorkeakoulun (Diak), Syfo Oy ja Helsingin kauppakorkeakoulun Pienyrityskeskus (PYK). Hankkeessa tuettiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan kehittymistä mm. kehittämällä työkaluja ja menetelmiä liiketoiminnan valmennukseen sekä lisättiin sektorin tunnettavuutta. Projektissa rakennettiin Kasvuhuone -palvelukokonaisuus, joka tarjoaa asiantuntemusta ja aineistoja yhteiskunnallisten yritysten kehittymiselle, kehitettiin brandia sekä perustettiin yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto FinSERN.

YYLL-hankkeen kohderyhminä olivat yritystoimintaa suunnittelevat ja jo toimivat yhteiskunnalliset yrittäjät ja järjestötoimijat sekä yritysneuvontaa antavat tahot ja kuntien hankinnoista päättävät viranomaiset. Muita kohderyhmiä olivat oppilaitokset ja opiskelijat, tutkijat ja tutkimustiedon hyödyntäjät sekä muut aiheesta kiinnostuneet. Keskeisiä toimijoita ja samalla välitöntä kohderyhmää olivat pilottikumppanit, jotka kehittivät omaa toimintaansa yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan Living lab -tyyppisessä toimintaympäristössä.

Pilottien kehitystyössä käytetyt menetelmät ja kehitetyt työkalut koottiin hankkeen aikana Kasvuhuone -palvelukokonaisuuteen. Pilottityöskentelyn tarkoituksena oli saada mahdollisimman monipuolisia kokemuksia erityyppisten, eritaustaisten ja eri kehitysvaiheessa olevien yhteiskunnallisten yritysten kehitystyöstä. 1. vaiheen pilotteina olivat Ensi- ja turvakotien liitto, Mielenterveyden keskusliitto sekä Espoon ja Helsingin kaupungit. Toisen vaiheen piloteiksi tuli kasvuyrityksiä ja yhteiskunnallisen yrityksen statuksen hakua suunnittelevia yrityksiä ja järjestöjä. Omana ryhmänä pilotteina toimivat Helsingin sosiaalivirastolle palveluja tuottavat hoiva- ja asumispalveluyritykset.

Kasvuhuone -palvelun kehittämisen taustalla olivat PYK:ssä tehdyt erilliset selvitykset yhteiskunnallisten yritysten tilanteesta ja yrityshautomoiden tarjoamista palveluista ja niiden tarpeesta. Muissa maissa tehtyä kehittämistyötä kehitettiin edelleen vastaamaan kotimaista toimintaympäristöä.

Hankkeen seitsemässä erilaisessa kehittämiskokonaisuudessa edistettiin mm. palvelun tuottajien ja julkisten hankintojen yhteiskehittämistä, social franchising -yrittäjyyttä, järjestöjen palveluiden ja jo toimivan yrityksen kehitystä yhteiskunnallisen yritystoiminnan suuntaan. Pilottien valmennuksen sisältöjä olivat: perustieto, yrittäjyysasenne, omistajuus, liiketoimintataidot, organisaatioiden toimivuus, vastuullinen johtajuus ja erityisesti toiminnan yhteiskunnallinen vaikuttavuus. Helsingin ja Espoon kaupunkien piloteissa rakennettiin lisäksi järjestötoimijoiden ja palvelutuottajien yhteistyötä kaupungin kanssa sekä kehitettiin hankintakäytäntöjä.

Kehittämistyössä syntyi runsaasti työkaluja ja menetelmiä niin aloittavien kuin kasvu- ja muutosvaiheissa olevien yritysten kehittämiseen. Kaikissa piloteissa henkilöstön tieto yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta lisääntyi ja valmius toimia yhteiskunnallisena yrityksenä parantui. Neljä pilottia haki käyttöönsä yhteiskunnallisen yrityksen merkin.

Yhteiskunnallisen yritystoiminnan tutkimusverkosto ry, FinSERN kokoaa yhteen samasta aiheesta kiinnostuneita tutkijoita ja tutkimustiedon hyödyntäjiä, tiedottaa, innostaa ja motivoi tutkijoita ja opinnäytetyöntekijöitä sekä verkostoituu kansainvälisesti. Hankkeen aikana Finserniin liittyi 109 monia tieteenaloja edustavaa henkilöjäsentä ja 12 yhteisöjäsentä. FinSERN itse on jäsenenä pohjoismaisessa SERNOC (The Social Entrepreneurship Research Network of the Nordic Countries) tutkimusverkostossa ja tavoitteena on kansainvälisen EMES-verkoston jäsenyys.

Yhteiskunnallisten yritysten brandin rakentaminen sisälsi verkostoyhteistyötä ja tiedotusta ja koulutusta. Hankkeen edustajat olivat mukana Yhteiskunnallinen yritys -merkin kehittämisessä ja merkin kriteerien määrittelyssä. Hankkeen nettisivuille koottiin tietoa kehitystyöstä, yrityksistä sekä teemaan liittyviä tapahtumia ja uutisia.

Jatkuvuus ja suositukset:
YYLL-hankeen jälkeen Kasvuhuone-palvelukokonaisuus jatkaa SYY-Akatemia -osuuskunnan asiantuntijapalveluna. Hankkeessa kehitetyt työkalut ja raportti hankkeesta ovat saatavilla www.yhteiskunnallinenyritys.fi -nettisivuilla, joiden ylläpidosta vastaa jatkossa Diak. FinSERN-tutkimusverkosto jatkaa yhdistyksenä ja useat pilotit jatkavat aloitettamaansa kehitystyötä.
Hanketoimijat suosittelevat yhteiskunnallisten yritysten rahoitusmallin toteuttamista ja julkisten palveluiden hankintaprosessien kehittämistä. Perustietoa yhteiskunnallisesta yritystoiminnasta tulee olla saatavilla oppilaitoksissa ja yritysneuvonnassa, joissa tulee myös huomioida uudenlaiset yrittäjäpotentiaalit mm. järjestöt asiakkainaan. Yhteistyössä tehty yhteiskunnallisen yritystoiminnan yleinen tiedotus ja kehitystyön jatkuva vaikuttavuuden arviointi ovat hyviä jatkettavia käytäntöjä myös tulevaisuudessa.