Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11490

Projektin nimi: Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittäminen yhteistyössä yritysten kanssa -projekti

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 31.8.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Ylä-Savon koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0214765-5

Osoite: Asevelikatu 4

Puhelinnumero: 017-27251

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.ysao.fi

Projektin kotisivun osoite: kartturi.net/

Vastuuhenkilön nimi: Niina Puumalainen

Asema: kehitysjohtaja

Sähköposti: niina.puumalainen(at)ysao.fi

Puhelinnumero: 0400 793 026

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo

Seutukunnat: Koillis-Savon, Savonlinnan, Mikkelin, Varkauden, Pieksämäen, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Keitele, Tervo, Rautalampi, Kaavi, Pieksämäki, Iisalmi, Kerimäki, Ristiina, Varkaus, Hirvensalmi, Pertunmaa, Kiuruvesi, Mikkeli, Sonkajärvi, Puumala, Joroinen, Siilinjärvi, Rantasalmi, Sulkava, Rautavaara, Enonkoski, Nilsiä, Mäntyharju, Savonlinna, Kuopio, Pielavesi, Leppävirta, Kangasniemi, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Punkaharju, Lapinlahti, Suonenjoki, Juva, Vieremä, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin pääkohderyhminä toimivat:
- Pohjois- ja Etelä-Savon alueen ammatillisen koulutuksen oppilaitokset ja opettajat
- projektissa mukana olevien yritysten henkilöstö

3.3 Välilliset kohderyhmät

Ammattiin valmistuvat opiskelijat

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 32, joista naisia 21

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pohjois- ja eteläsavolaiset yrittäjäjärjestöt ja ammatillisen koulutuksen järjestäjät ovat yhdessä todenneet tarpeen maakuntien laadullisen ennakoinnin ja ammatillisen peruskoulutuksen työelämävastaavuuden kehittämistarpeet. Hankkeen tavoitteena on parantaa ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuutta siten, että opiskelijoiden koulutuksesta saama osaaminen vastaa yritysten henkilöstön osaamistarpeita. Ammatillisten osaamistarpeiden tunnistaminen ja ennakointi ovat avain ammatillisen koulutuksen laadun kehittämiseen ja yritysten työvoimatarpeisiin vastaamiseen.

Hankkeessa kerätään haastatteluilla pilottitoimialojen yrityksien osaamistarpeita. Pilottitoimialoina ovat Pohjois-Savossa autoala, luonnonvara-ala/hevosala, liiketalouden ja talotekniikan alat, Etelä-Savossa taas sosiaali- ja terveysala, luonnon- ja ympäristöala/puutarha-ala, puuala/talonrakennus sekä kulttuuriala. Yrityskohtaisia haastatteluja täydennetään sähköisillä kyselyillä kaikille toimialan yrityksille molemmissa maakunnissa, jolloin saadaan laajempi kuva yritysten näkemyksistä osaamistarpeista.

Tiedot analysoidaan ja niitä käsitellään maakuntakohtaisissa toimialaraadeissa, joissa on edustettuina alan yritykset ja oppilaitoksen edustajat. Toimialaraadeissa verrataan alan opetussuunnitelmia ja oppilaitoskohtaisia opetussuunnitelman toteutussuunnitelmia saatuihin osaamisvaatimuksiin, ja täsmennetään toteutussuunnitelmat vastaamaan todellisia tarpeita. Näin ammatillinen opetus ja opetusmenetelmät saadaan vastaamaan paremmin työelämän tarpeita sekä tällä hetkellä että tulevaisuudessa.

Ennakointityötapa ja opetussuunnitelmien päivittämisen toimintamalli rakennetaan projektin aikana sellaiseksi, että se voidaan toteuttaa kaikissa mukana olevissa oppilaitoksissa laajennettuna muille koulutusaloille. Tavoitteena on luoda pysyvä toimintamalli, jota toteutetaan vähintään kerran vuodessa suunnitellun aikataulun mukaisesti opetussuunnitelmien toteutussuunnitelmien päivittämiseksi. Toimintamalli jalkautetaan oppilaitoksiin opetushenkilöstön ja johdon koulutuksissa.

Ammatillisen koulutuksen työelämävastaavuuden kehittämiseen kuuluu myös ammatillisten opettajien osaamisen kehittäminen. Hankkeessa tämä toteutetaan osaamiskartoitusten ja täydennyskoulutussuunnitelmien kautta.

Projekti toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Pohjois- ja Etelä-Savon alueen oppilaitosten, yrittäjäjärjestöjen, yritysten ja toimialajärjestöjen sekä eri asiantuntijatahoista muodostettujen toimialafoorumien kanssa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedottamisen päävastuu on projektipäälliköllä. Hän vastaa tiedonkulusta sekä projektin sisällä (ohjausryhmän, projektiryhmän sekä toimijoiden välillä) että hankkeen tavoitteista, toiminnasta ja tuloksista tiedottamisesta ulkopuolelle.

Erityisen tärkeää on viestintä ja tiedottaminen alueen yrityksiin, yrittäjäjärjestöihin sekä kehittämisyhtiöihin.

Projektipäällikkö vastaa myös yhteistyöstä alueellisen markkinoinnin kanssa.

Projekti hyödyntää tiedottamisessaan Ylä-Savon koulutuskuntayhtymän kilpailuttamaa "projektien mediapiste" palvelua, jonka tuottajana vuoden 2010 osalta on Mediateam Oy.

Projektin päivitetty tiedotussuunnitelma on projektisuunnitelman liitteenä nro 10.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin keskeiset tulokset levitetään ja juurrutetaan projektin vaiheessa IV : Toiminnan jatkuvuuden varmistaminen: yhteisen toimintoprosessin luominen ja sen kytkeminen kiinni organisaatioiden ydinprosesseihin.

Tällöin tehdään:
- Prosessin tarkistaminen /päivittäminen yleisellä tasolla
- Prosessin tarkistaminen / päivittäminen yritystasolla
- Prosessin tarkistaminen / päivittäminen oppilaitostasolla

Sekä järjestetään.
- Toimintamallin kouluttaminen yritysten henkilöstöprosessista vastaaville sekä oppilaitosten opettajille. Näihin sisältyy
- Koulutustilaisuudet esimiehille/yritysten vastuuhenkilöille sekä
- koulutustilaisuudet opettajille.

Juurruttamiseen liittyvän toiminnan päävastuu on projektikoordinaattoreilla yhteistyössä kunkin organisaation toimialasta vastaavan esimiehen kanssa (koulutuspäällikkö/koulutusalajohtaja) sekä organisaatiokohtaisen sisäisen johtoryhmän kanssa.

Toimintamallien juurruttamisen aikataulu on projektisuunnitelman liitteessä nro 6.

Projektin käytäntöjen levittäminen laajemman hyödynsaajajoukon käyttöön tapahtuu sekä hankkeen järjestämissä seminaareissa että hanketoimijoiden muiden verkostojen kautta.

Hanke tekee myös yhteistyötä Koulutuksen järjestäjien yhdistyksen (KJY) valtakunnallisen ennakointihankkeen kanssa sekä osallistuu KJY:n ennakointiverkoston toimintaan. Hankkeessa tehdään myös yhteistyötä Pohjois-Savon liiton ennakointihankkeen kanssa.

Tämä osaltaan turvaa hankkeen tulosten laajempaa hyödyntämistä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 491 374

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 435 577

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 578 005

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 505 513

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Nopeasti muuttuvat työelämän tarpeet ovat haaste niin ammatilliselle koulutukselle kuin työelämällekin. Työelämä tarvitsee osaavia ammattilaisia ja oppilaitosten haasteena on tuottaa työelämälähtöistä ja tarpeisiin vastaavaa koulutusta työvoimamarkkinoille. Kartturi-projektin keskeisenä tehtävänä on ollut luoda pysyvä yhteistyötoimintamalli oppilaitosten ja työelämän välille tulevien ammatillisten osaamistarpeiden tunnistamiseen.

Projektissa on mukana Ylä-Savon ammattiopisto, Savon ammatti- ja aikuisopisto, Etelä-Savon ammattiopisto, Savonlinnan ammatti- ja aikuisopisto ja Kuopion Yrittäjät ry. Projektiin on osallistunut myös lukuisia työelämän edustajia. Projektin kohderyhminä ovat olleet ammatinopettajat projektiin valituilta pilottialoilta sekä näiden toimialojen yritysten edustajat. Hyödynsaajina ovat ammatillisen koulutuksen opiskelijat laadukkaan ja työelämän tarpeita ennakoivan koulutuksen kautta.

Projektin aikana on kehitetty ja pilotoitu oppilaitoksittain ammatillisen koulutuksen laadullinen ennakointijärjestelmä, joka tuottaa tietoja tulevaisuuden osaamistarpeista, osaamisen painopisteiden muutoksista, kokonaan uusista osaamisalueista ja työelämän tarvitsemista uudenlaisista osaamiskombinaatioista. Muuttuvan toimintaympäristön vaatimukset voidaan huomioida entistä varhaisemmassa vaiheessa, joka hyödyttää sekä oppilaitosta sen koulutuksen suunnittelussa ja kohdentamisessa että yrityksiä osaavan työvoiman saatavuudessa.

Projektin pilottitoimialat: autoala, hevostalous, sosiaali- ja terveys, puutarha, puu- ja talonrakennus, kulttuuri, liiketalous ja talotekniikka.

Laadullisen ennakoinnin työvaiheet ammatillisten osaamistarpeiden tunnistamiseen:
Työelämäkartoitukset
Projekti toteutettiin haastattelemalla työelämän edustajia C&Q-kyselylomakkeen avulla. Haastattelulla selvitettiin millaisia työelämän osaamisvaateita työnantajat kohdistavat ammatillisen oppilaitoksen vastavalmistuneisiin.

Kerättyä tietoa voidaan hyödyntää sekä ammatillisen perustutkintojen kehittämiseen työelämälähtöisemmäksi kuin myös esimerkiksi työelämän nopeasti tarvittavien lyhytkoulutusten suunnittelun apuna.

Toimialalta kerätyn tiedon käsittely toimialafoorumissa
Työelämästä saatuja osaamisvaateita pohdittiin työelämäfoorumeissa, joihin osallistui opetuksen ja työelämän edustajia. Opetushenkilökunta sekä työelämä pitivät toimialafoorumeita erittäin hyvänä yhteistyön muotona, jonka kautta saadaan uusia näkökulmia puolin ja toisin. Työelämän edustajat pitävät omaa vaikutusmahdollisuuttaan erittäin tärkeänä.

Opetussuunnitelmien päivittäminen
Yhteisenä haasteena kaikilla pilottialoilla oli työelämäjoustavuuden saaminen perustutkintoihin. Joustavuuden saaminen opetukseen on myös hyvin pitkälti kiinni opettajat omasta työelämälähtöisyydestä.

Opetussuunnitelmiin tuli joillakin toimialoilla selkeitä muutoksia, toisiin opetuksen painopisteiden muutoksia. Työelämä toivoo opetuksen suuntautuvan yhä enemmän luokista itse toimintaan, käytännön työtehtävissä tapahtuvaan opetukseen. Keskeisin tulos työelämän kartoituksista ja toimialafoorumeista on, että opetussuunnitelmissa tulee painottaa yleisiä osaamisvaateita aiempaa enemmän kuten asiakaspalvelutaidot (yleiset ja tutkinnosta riippumattomat), aikataulut (esim. töihin tuleminen) ja yleiset käyttäytymistavat.

Opettajan ammatillisen- ja pedagogisen osaamisen kehittäminen
Opettajien työelämäosaamisen kehittäminen on erittäin tärkeää. Opettajan työelämäosaamiseen kuuluvat mm. riittävät ammatilliset osaamistaidot asian opettamiseksi sekä oman toimialan yritysten kanssa tehtävä yhteistyö, esimerkiksi yritysvierailut, työssäoppimisjaksovierailut sekä työelämästä nousseiden tarpeiden vieminen eteenpäin omassa työyhteisössä.

Opettajan työelämäjakso tulisi toteuttaa niissä työtehtävissä jotka tukevat opettajan tarvitsemaa ammatillisen osaamisen kehittämistä. Esimiesten tulee rohkaista opettajia oman ammattitaitonsa kehittämiseen. Kokonaisvaltaista osaamisen kehittämistä tulisi katsoa koulutusaloilla kokonaisuutena; mitä osaamista meillä pitää ehdottomasti olla, kenellä sitä on, ovatko henkilösijoitukset oikeissa paikoissa ja miltä osin tarvitsemme lisää osaamista.

Työelämän kiinnostus koulutusta ja sen kehittämistä kohtaan on ollut projektissa arvokasta. Oppilaitokset jatkavat tarpeiden tunnistamista säännöllisillä yhteydenotoilla työelämään ja kutsumalla työantajan edustajia keskustelemaan ammatillisen koulutuksen kehittämisestä. Työelämästä saatujen palautteiden myötä oppilaitokset kehittävät opetussuunnitelmiaan työelämälähtöisemmiksi ja pyrkivät edelleen kehittämään erilaisia yhteistyömuotoja työelämän kanssa yhä työelämälähtöisempään oppimiseen. Etelä-Savon ammattiopisto on lähtenyt määrätietoisesti viemään projektissa luotua toimintamallia käytäntöönsä. Ylä-Savon ammattiopistossa toimintamalli otetaan asteittain käyttöön syksyllä 2012. Muut projektin oppilaitokset toteuttavat mallia toiminnassaan osittain.