Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11498

Projektin nimi: EcoMill-ympäristötehokkuuspaja

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2010 ja päättyy 31.7.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni - kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Teinintie 4

Puhelinnumero: 03-82818

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.lamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.lamk.fi/ecomill/ ja blogi blogit.lamk.fi/paikallisia-tekoja/

Vastuuhenkilön nimi: Reetta Jänis

Asema: projektipäällikkö

Sähköposti: reetta.janis(at)lamk.fi

Puhelinnumero: 050-301 8167

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Päijät-Häme

Seutukunnat: Lahden

Kunnat: Lahti, Hartola, Heinola, Orimattila, Padasjoki, Nastola, Hollola, Hämeenkoski, Asikkala, Kärkölä, Sysmä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- Lahden ammattikorkeakoulun ympäristöteknologian koulutusohjelman sekä Aalto-yliopiston Lahden keskuksen opetushenkilökunta.
- Projektin kohdealueella toimivat tuotantoalan yritykset
- Kunnalliset toimijat ja kuntien omistamat osakeyhtiöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin tulokset vaikuttavat Lahden ammattikorkeakoulun Ympäristöteknologian koulutusohjelman sekä Aalto-yliopiston Lahden keskuksen opetussuunnitelmatyöhön sekä näissä tapahtuvaan opetuksen kehittämiseen ja tutkimukseen. Tätä kautta projektin toiminta kohdistuu näiden koulutusohjelmien opiskelijoihin. Opiskelijat toteuttavat yritysten ja kuntatoimijoiden ympäristötehokkuuden kehittämistoimeksiantoja osana perusopetusta.

Projektin toimintaan osallistuu tarpeen mukaan myös Lahden ammattikorkeakoulun muita koulutusaloja sekä Päijät-Hämeen koulutuskonsernin muita koulutusyksiköitä. Kohderyhmänä ovat näiden alojen ja yksiköiden opetushenkilökunta sekä opiskelijat.
Projektilla on välillisiä vaikutuksia Päijät-Hämeen elinkeinoelämän organisaatioihin, kuten Päijät-Hämeen ympäristöklusteriin ja Lahden tiede- ja yrityspuistoon (nyk. Lahden seudun kehitys LADEC Oy).

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 213, joista naisia 93

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 4, joista naisten työpaikkoja 2

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektissa kehitetään uusia opetuksen toimintamuotoja. Niissä keskeisessä asemassa ovat projektipajat ja projektioppiminen. Projektipajoissa opiskelijat ratkovat yritysten ympäristötehokkuusongelmia monitieteisissä opiskelijaryhmissä. Pajojen työskentelytavoissa korostetaan innovatiivista ja kokeellista ongelmanratkaisua.

Pajan työryhmän muodostavat eri alojen korkeakoulu- ja yliopisto-opiskelijat. Työryhmän valvojina toimivat korkeakoulun ja yliopiston opetus- ja tutkimushenkilökunta, ja ohjaajina toimivat yrityksistä valitut mentorit. Mentorointi koostuu sekä lähiohjauksesta että verkko-ohjauksesta. Yrityksille annetaan mentorointiapua pajatyöskentelyyn.

Uudet toimintamuodot, kuten pbl- ja workshadowing -menetelmät, tukevat monitieteellisten ryhmien projekti- ja pajatyöskentelyä. Kehitettävillä toimintamuodoilla myös helpotetaan yrityselämän edustajien osallistumista opetustapahtumaan.

Työpajojen etsimien parannuskeinojen on oltava nopeavaikutteisia ja hyödyttää yritystä taloudellisesti esimerkiksi energia- ja materiaalikustannuksia alentamalla. Ratkaisujen on myös otettava huomioon yritysten resurssit sekä ratkaisujen yleishyödyllisyys. Kohderyhmänä ovat tuotantoalan yritykset.

Projektin työpajoissa ja kehittämistoimeksiannoissa etsitään ratkaisuja ainakin neljään ympäristötehokkuuden parannuskohteeseen vuosittain. Jokaisesta ympäristötehokkuuden parannuskeinosta laaditaan yrityksen resurssit huomioiva konkreettinen toimenpidesuunnitelma.

Ympäristötehokkuuspajoissa voidaan ratkaista esimerkiksi ongelmia
- eristys- ja lämmitysvaihtoehdoissa
- ekologisesti tehokkaissa tuotteissa
- pakkausmateriaaliteknologioissa ja jakelussa
- materiaalien kierrätyksessä ja kierrätysasteen parantamisessa
- tuotteiden elinkaaren pidentämisessä.

Työryhmien apuna käytetään tarvittaessa myös ulkopuolisia asiantuntijoita eri organisaatioista.

Projektin kokemuksista tuotetaan korkeakoulu- ja yliopisto-opetukseen soveltuvaa opetusmateriaalia opiskelijoiden projektiosaamista ja pajatyöskentelyvalmiuksia parantaville kursseille sekä yritysten mentoroinnin kehittämiseen ja koulutuksiin. Työpajatulokset julkaistaan ohjausryhmässä päätettyjen verkosto- ja tiedonvaihtokanavien kautta. Tutkimusryhmien työn tulokset levitetään soveltuvin osin myös kaikkiin soveltuvan alan yritysverkostoihin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

- Projektin alussa tehdään viestintäsuunnitelma.
- Projektin toiminnan eri vaiheista tehdään lehdistötiedotteita ja pidetään lehdistötilaisuus tarvittaessa
- Projektille laaditaan esitemateriaali, jossa kuvataan sen sisältöä ja tavoitteita
- projektia esitellään mm. Lahden ammattikorkeakoulun web-sivuilla, Paikallisia tekoja -blogissa ja facebook-sivuilla
- Projektia toteuttavat henkilöt esittelevät sen etenemistä ja saavutettuja tuloksia erilaisissa omien
organisaatioidensa sekä sidosryhmien järjestämissä seminaareissa ja tilaisuuksissa.
- Projektin lopuksi järjestetään päätösseminaari ja julkaistaan sähköinen näyttely Lahden ympäristökampuksella, jossa esitellään projektin tulokset.
- Projektin tulokset dokumentoidaan projektin loppuraporttiin. Tuloksia pyritään julkaisemaan sopivissa julkaisussa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Koko projektin ajan oleellinen toimintamuoto on parhaiden käytäntöjen tunnistaminen ja levittäminen projekti- ja pajatoiminnan avulla.

2011:
Julkisesti levitettävät hyvät käytännöt laitetaan nettisivulle. Asiantuntijat levittävät projektista saatuja kokemuksia ammattilehdissä julkaistuilla artikkeleilla.

2012:
Edellisen projektivuoden pajatyöskentelyn hyvät käytänteet dokumentoidaan oppimateriaaliksi, jota käytetään tämän ja seuraavan projektivuoden pajatyöskentelyn tukena. Materiaali julkaistaan soveltuvin osin vapaasti käytettäväksi.
Osallistuminen EU:n kestävän energian viikkoon, Ympäristöviikkoon, Lahden tiedepäivään ja
Insinöörikoulutuksen foorumiin sekä kansainvälisiin konferensseihin. Em. tilaisuuksiaan tehdään esityksiä, abstakteja ja julkaisuja.

2013:
Edellisen projektivuoden pajatyöskentelyn uudet hyvät käytänteet dokumentoidaan oppimateriaaliksi, jota käytetään tämän projektivuoden pajatyöskentelyn tukena. Uusi oppimateriaali julkaistaan soveltuvin osin vapaasti käytettäväksi.
Ympäristögaalan järjestäminen.
Osallistuminen EU:n kestävän energian viikkoon, Ympäristöviikkoon, Lahden tiedepäivään ja
kansainvälisiin konferensseihin. Em. tilaisuuksiaan tehdään esityksiä, abstakteja ja julkaisuja.

Artikkeli projektioppimisen kehittämisestä

2014:
Hyviä käytäntöjä levitetään hankkeen päätösseminaarissa, johon yleisöllä on vapaa pääsy.
Julkaistaan sähköinen näyttely projektin tuloksista.
Raportti ympäristötehokkuuden tulevaisuustrendeistä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 472 144

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 446 943

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 598 525

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 569 519

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Lahden ammattikorkeakoulun Ecomill-ympäristötehokkuuspaja oli vuosina 2010-2014 toteutettu projekti, jossa yhdistettiin ympäristötehokkuus ja projektioppiminen. Käytännönläheistä ympäristötehokkuusosaamista tarvitaan kaikilla toimialoilla. Ympäristötehokkuudella tarkoitetaan suurempien hyötyjen saavuttamista vähemmillä resursseilla. Tehokkuuden lisääntyessä yritykset ja kuntatoimijat parantavat kilpailukykyään samalla kun ympäristökuormitus vähenee. Projektioppiminen on tapa lisätä tulevaisuuden työntekijöiden, yritysten ja opetushenkilökunnan ympäristötehokkuusosaamista.

EcoMill-projektissa pilotoitiin kahta opetusmenetelmää, joilla tähdätään projektioppimisen ja -osaamisen lisäämiseen. Problem based learning -työpajoja järjestettiin viisi ja niissä aiheena oli yrityslähtöinen ympäristötehokkuusongelma, esimerkiksi tuhkan hyötykäyttö. Work shadowing-menetelmää testattiin terveydenhoitoalan ympäristöasioiden kartoituksessa. Lisäksi opetushenkilökunnan opetusteknologiaosaamista lisättiin seitsemällä lyhytaikaisella laite- ja teknologiakoulutuksella. Opetusteknologian käyttö on lisää myös opetuksen ympäristötehokkuutta.

EcoMill-projektissa toteutettiin 27 työelämälähtöistä yhteistyöprojektia 18 eri organisaation kanssa. Toteutetut yhteistyöprojektit olivat yritysten todellisista ympäristötehokkuuden kehittämistarpeista lähteviä selvitystöitä ja ne toteutettiin osana opetusta. Yhteistyöprojekteihin osallistui noin 200 opiskelijaa ja lähes 20 opettajaa. Yhteistyön jatkuvuuden varmistamiseksi pk-yritysten kanssa tehtiin pitkäaikaisia puitesopimuksia.

Opetusmenetelmien testaamisen ja lukuisten työelämälähtöisten yhteistyöprojektein perusteella tehtiin Lahden ammattikorkeakoulun Reppu-opetusympäristöön projektioppimisen kurssi sekä siihen liittyvät opintomateriaalit kaikkien alojen opettajien käyttöön. Kevään 2014 aikana valmistui myös ympäristöalan verkko-opetuspeli kaikille uusille opiskelijoille.

Projektin tulokset on koottu sähköiseen näyttelyyn, mikä löytyy osoitteesta http://blogit.lamk.fi/paikallisia-tekoja/ecomill-nayttely-2/