Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11499

Projektin nimi: Kirjastoalan osaamista Lappiin (KIRLAPPI)

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 31.3.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Lapin ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2528792-5

Osoite: Jokiväylä 11 C

Puhelinnumero: 020 798 6000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.lapinamk.fi

Projektin kotisivun osoite: some.lappia.fi/blogs/kirlappi/

Vastuuhenkilön nimi: Marika Saranne

Asema: TKI-päällikkö

Sähköposti: marika.saranne(at)lapinamk.fi

Puhelinnumero: 010 383 5587

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa, Lappi

Seutukunnat: Kemi-Tornion, Itä-Lapin, Tunturi-Lapin, Rovaniemen, Torniolaakson, Pohjois-Lapin

Kunnat: Salla, Kittilä, Pelkosenniemi, Enontekiö, Kemi, Rovaniemi, Pello, Utsjoki, Tornio, Ranua, Savukoski, Muonio, Posio, Inari, Tervola, Kemijärvi, Keminmaa, Sodankylä, Ylitornio, Kolari, Simo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen ensisijaisena kohderyhmänä ovat tradenomikoulutukseen valitut henkilöt sekä tutkintoryhmän mukana kirjastoalan opintoja suorittavat avoimen AMK:n opiskelijat. Koulutuksen opiskelijoiksi haetaan ensisijaisesti henkilöitä, joilla on kirjasto- ja tietopalvelualan toisen asteen (opistoasteen) koulutus sekä työkokemus ja toissijaisesti ammattikorkeakoulun yleisen hakukelpoisuuden täyttävät henkilöt. Valintaperusteissa painotetaan kirjastoalan työkokemusta. Koska koulutus toteutetaan etä- ja monimuoto-opetuksena, koulutukseen voi hakeutua henkilöitä laajemminkin Pohjois-Suomesta. Avoimen AMK:n osalta kohderyhmänä on Lapin yleisten kirjastojen vakinainen henkilöstö, joka haki tradenomikoulutukseen, mutta ei tullut valituksi.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välillisiä hyötyjiä ovat Lapin kirjastot, jotka tarjoavat koulutuksessa opiskeleville henkilöille oppimis- ja kehittämistehtäviä. Lisäksi hankkeesta hyötyvät Lapin ja Pohjois-Suomen kirjastot, kun alueelle tulee alan ammatillisen korkea-asteen koulutuksen saanutta henkilökuntaa.

Lisäksi projektin välillisenä kohderyhmänä ovat ammattikorkeakoulujen (Oulu, Seinäjoki, Turku) kirjasto- ja tietopalvelualan koulutusyksiköt, jotka voivat kehittää ja toteuttaa etäpainotteista alan koulutusta projektissa saadun mallin ja käytännön toiminnan avulla.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 34, joista naisia 29

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 15, joista naisten tutkintoja 14

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen keskeinen tehtävä on luoda puitteet kirjastoalan korkeakoulututkintoon johtavalle koulutukselle Lapissa. Hankkeen osatavoite on luoda avoimen AMK:n kautta kirjastojen vakituiselle henkilöstölle valmiuksia osallistua myöhemmin korkeakoulututkintoon johtavaan koulutukseen. Hankkeessa luodaan kirjastoalan amk-koulutukseen toteutus-ja palvelumalli, joka mahdollistaa kirjastoalan koulutuksen toteuttamisen jatkossakin hajautetun etä- ja verkko-opetuksen keinoin. Tällaista mallia ei vielä alalla ole olemassa. Projektin tuella kohdennetaan koulutuksen valinnaisia sisältöjä lappilaiseen toimintaympäristöön soveltuvaksi ja tuotetaan tarvittava digitaalinen oppimateriaali.

Kirjastoissa vaaditaan yhä enemmän osaamista mm. tietotekniikan, erilaisten uusien medioiden, tietoresurssien tuottamisen, sisällön ja toimintaympäristön tuntemuksen sekä toiminnan organisoinnin puitteissa. Lisäksi vaaditaan uudenlaisia yhteistyö- ja viestintätaitoja ja kykyä saattaa palveluita erilaisten erityisryhmien, kuten vanhusten ja maahanmuuttajien saataville. Informaatiolukutaidon kehittämisessä kirjastoilla on tärkeä rooli, joten kirjastoissa kaivataan pedagogistakin osaamista. Aineistojen kehittyessä vaaditaan harjaantuneisuutta uusiin tiedonhakutapoihin ja uudenlaisiin aineistoihin.

Projektin tavoitteena on antaa opiskelijoille valmiudet yleisten tai tieteellisten kirjastojen sekä erilaisten tietopalveluyksiköiden tiedonhankinnan ja -välityksen asiantuntemusta edellyttäviin tehtäviin. Koulutus antaa yleisten kirjastojen osalta lakisääteisen ammatillisen kelpoisuuden Opinnoissa painotetaan kirjastotyössä tarvittavia erityistaitoja, kuten tiedontallennusta ja -hakua, kirjallisuuden tuntemusta, julkaisutuotantoa, kirjastossa tarvittavia atk-taitoja sekä erityisaloja kuten musiikkikirjastotyötä ja lasten kirjastotyötä. Koulutus antaa valmiudet toimia myös kirjastojen hallinnollisissa tehtävissä.

Koulutuksessa korostetaan aktiivisten työelämäyhteyksien ylläpitämistä ja kehittämistä alueen kirjastojen ja alan muiden palveluyksiköiden kanssa.

Projektin tuloksena Lappiin syntyy korkeakoulutettuja kirjastoalan ammattilaisia ja kirjastoalan tutkintoon johtavan ammattikorkeakoulutuksen etäopetuspohjainen toteutusmalli, jota voidaan toteuttaa myös jatkossa ja levittää. Lisäksi osallistuvien opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaaminen kasvaa.

Projekti vastaa kirjasto- ja tietopalvelualan opetuksen kehityshaasteisiin. Lappi ei ole ainoa alue, jossa vastaavaa kirjasto-opetuksen erityisratkaisua kaivataan. Hankkeessa on tarkoitus tuottaa etä- ja verkko-, ja monimuoto-opetusmalli, jota voidaan hyödyntää myös muualla. Samalla projektiin osallistuvien opettajien ja oppilaitosten osaaminen tämän kaltaisessa opetuksessa vahvistuu ja saadaan tarvittavaa lisäosaamista liittyen laajempien opetuskokonaisuuksien tuottamisesta tällä tavoin.

Hankekumppanit: Oulun seudun ammattikorkeakoulu, Kemi-Tornion ammattikorkeakoulu
Aikataulu: 1.9.2010 -31.12.2014

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Kerätty palaute (ks. kohta 10.4.) analysoidaan ja osapuolille jakamisen lisäksi julkaistaan mahdollisuuksien mukaan kirjasto- ja (aikuis)kasvatusalan lehdissä, seminaareissa, konferensseissa tms. Myös paikallislehtiä tiedotetaan koulutuksesta.

Opetus toteutaan hyödyntäen sosiaalisen median välineitä ja näin ollen suuri osa toiminnasta on lähtökohtaisesti nähtävissä saatavilla avoimesti Internetissä. Tiedotuksessa hyödynnetään aktiivisesti sosiaalisen median välineitä, esimerkiksi hankkeen webbisivut rakennetaan hyödyntäen, blogia, mikroblogia ja wikiä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kirjastoalan aikuiskoulutuksen etäopetusmalli on pilottihanke ja hankkeen aikana ja sen päätyttyä syntyy hyviä käytäntöjä levitettäväksi kirjasto- ja tietopalvelualan korkeakouluopetukseen. Näistä toimintatavoista ja käytänteistä tiedotetaan tiedotustapahtumissa sekä alan seminaareissa ja konferensseissa sekä kirjasto- ja tietopalvelualan amk-opetushenkilöstön tapaamisissa. Myös www.kirjastot.fi -sivustoa käytetään tiedottamiseen. Lisäksi hankkeen toiminnasta viesititään aktiivisesti koko toiminnan ajan hyödyntäen sosiaalista mediaa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 165 835

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 165 324

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 195 100

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 194 498

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Naisten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Kirjastoala on viime vuosina muuttunut entistä haastavammaksi asiantuntijatyöksi väestön yleisen koulutustason noustua. Vuonna 2010 uudistettu Kirjastoasetus (406/2013) edellyttää, että 70 prosentilla kirjaston työntekijöistä on koulutus kirjastoalalta tai koulutus, johon sisältyy kirjastoammatillisia opintoja, ja 45 prosentilla tulee olla korkeakoulututkinto, johon sisältyy vähintään 60 opintopisteen edestä kirjastoalan opintoja. Lappilaisissa kirjastoissa oli vuonna 2006 tehdyn arvioinnin mukaan 35 prosenttia korkeakoulutettuja ja vain kuusi kirjastoa täytti asetuksen koulutustasovaatimukset. Lisäksi iso osa lappilaisten kirjastojen henkilökunnasta on eläköitymässä lähivuosina.

Lapissa avoinna olleet yleisten kirjastojen työpaikat houkutelleet edes Oulussa opintonsa suorittaneita. Pohjois-Suomen kirjastoissa työskentelevillä ja alalle haluavilla ei ole useinkaan mahdollisuuksia osallistua pääsääntöisesti lähiopetuksena toteutettavaan koulutukseen pitkien välimatkojen ja töiden vuoksi. Näistä syistä oli tarpeellista järjestää kirjastoalan tutkintoon johtavaa korkeakoulutusta Lapissa.

Hankkeen tavoitteena oli tukea kirjasto- ja tietopalvelualan tradenomi-tutkintoon johtavan ammattikorkeakoulutuksen toteuttamista Lapissa sekä kehittää kirjasto- ja tietopalvelualan tutkintoon johtavan amk-koulutuksen etäopetus- ja opiskelumalli. Lisäksi tavoitteena oli vahvistaa opettajien tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön osaamista ja järjestää opiskelijoille tarvittavat etäopiskelun tukipalvelut. Varsinainen opetus toteutettiin OAMK:n perusrahoituksella.
Projektin johto sekä verkkovälineisiin ja -pedagogiikkaan liittyvä tuki oli Lapin ammattikorkeakoulussa, kun taas opetuksen suunnittelu, kehittäminen ja opiskelijoiden tuutorointi Oulussa. Oulussa toimiva verkkotutor vastasi opiskelijoiden ohjauksesta ja heidän ryhmäyttämisestään verkossa. Käytännössä verkkoympäristöasiantuntijan ja verkkotuutorin välinen saumaton päivittäinen yhteistyö oli tärkeässä asemassa kokonaisuuden luomisessa, ylläpitämisessä ja kehittämisessä. Hankkeessa pääasiallisesti käytetyt verkko-oppimisympäristöt olivat Moodle- oppimisalusta ja iLinc-virtuaaliluokka.

Tradenomikoulutukseen osallistuvat aikuisopiskelijat (n= 28) rekrytoitiin syksyllä 2010, ja koulutus alkoi tammikuussa 2011. Keväällä valittiin lisäksi kymmenen Lapin yleisissä kirjastoissa työskentelevää avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijaa, jotka suorittivat 60 opintopisteen kirjastoalan opinnot. Koulutus käynnistyi Rovaniemellä kahden päivän seminaarilla. Siellä opiskelijat, alkuvaiheen opettajat sekä projektipäällikkö verkkovälineiden tukihenkilönä saivat tutustua tulevaan koulutukseen ja sen toteuttajiin. Opiskelijoille annettiin perehdytys tuleviin verkkovälineisiin sekä kerrottiin ensimmäisistä opintojaksoista. Seminaaritapaamisen jälkeen alkoi opetus, joka tapahtui täysin verkossa. Opiskelijoiden verkkotyöskentelyä tuettiin varsinkin opintojen alkuvaiheessa hyvin tiiviisti.

Koulutus kesti 3,5 vuotta, ja seminaaripäiviä järjestettiin keskimäärin neljä kertaa vuodessa. Opiskelijoilta kerättiin palautetta läpi opintojen, ja palautteiden perusteella kehitettiin toimintaa ja opetusjärjestelyjä.

Osa ryhmän opiskelijoista työskentelee lappilaisissa kirjastoissa, ja he tekivät useita oppimistehtäviä oman organisaationsa käyttöön. Monia kirjastojen ohjeistuksia työstettiin uusiksi. Lapin kirjastot saivat opinnäytetöiden ja opintojaksoihin liittyvien projektien kautta kehitettyä kirjastojen toimintaa sekä asiakkaille tarjottavia palveluja.

Koulutuksen suunnittelu ja toteutus vaati tiivistä yhteistyötä toteuttajaosapuolien kesken. Kahden organisaation toimintamallien sekä aikataulujen yhteensovittaminen oli haasteellista. Organisaatioiden sisäänrakennetut käytännöt ja toimintamallit piti osata tehdä näkyväksi, jotta yhteistyö sujuu mahdollisimman mutkattomasti. Ajan myötä toiminta yhtenäistyi ja saatiin muodostettua yhteisiä työskentelytapoja ja -malleja. Päätoimijoiden tiivis ja saumaton yhteistyö oli hyvin tärkeää, jotta saimme luotua toimivan kokonaisuuden, jota saatoimme ylläpitää ja kehittää. Sisällöt suunniteltiin opetussuunnitelman puitteissa vastaamaan lappilaisten kirjastojen tarpeita, ja lappilaisuus korostui muutenkin opetuksessa.

Hankkeen yhtenä tuloksena luotiin kirjastoalan tutkintoon johtavan ammattikorkeakoulutuksen etäopetuspohjainen koulutusmalli, joka on otettu käyttöön OAMKissa pysyvästi. Joka toinen vuosi aloitetaan tammikuussa verkkoryhmä, jossa on paitsi tutkinto-opiskelijoita, myös avoimen ammattikorkeakoulun opiskelijoita. Tammikuussa 2014 alkoi ensimmäinen KIRLAPPI hankkeen jälkeinen toteutus, jossa opiskelijoita on koko Suomesta Helsinkiä ja Lappia myöten. Koulutusmallia voidaan lisäksi soveltaen hyödyntää muiden koulutusalojen etäopetuksessa tai etäopetuksen kehittämisen mallina.