Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11526

Projektin nimi: ITÄ- SUOMEN TEKNOLOGIAKESKUSTEN HYVÄT KÄYTÄNNÖT JA TOIMINTAMALLIT

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.3.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Joensuun Tiedepuisto Oy

Organisaatiotyyppi: Muu yhteisö

Y-tunnus: 0840525-6

Osoite: Länsikatu 15

Puhelinnumero: (013) 263 710

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.carelian.fi

Projektin kotisivun osoite: Projektilla ei ole erillistä internet-osoitetta.

Vastuuhenkilön nimi: NN

Asema: NN

Sähköposti:

Puhelinnumero: (013) 263 710

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala, Kainuu

Seutukunnat: Mikkelin, Joensuun, Kuopion, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Mikkeli, Sotkamo, Joensuu

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Joensuun Tiedepuisto Oy:n, Kuopio Innovation Oy:n, Miktech Oy:n, Snowpolis Oy:n ja
Measurepolis Development Oy:n yrityskehitystyössä oleva henkilökunta

3.3 Välilliset kohderyhmät

Itä-Suomen alueen pk-yritykset

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 26, joista naisia 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 51, joista naisia 18

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Itä- suomen teknologiakeskusten hyvät käytännöt ja toimintamallit- projektiin osallistuvat Itä-Suomen TEKEL:n jäseninä olevat teknologiakeskukset.

Projektin tavoitteena on yhdenmukaistaa teknologiakeskusten kasvuyritysten kehittämiseen liittyviä toimintamalleja, kouluttaa teknologiakeskusten henkilökuntaa ja kehittää teknologiakeskusten osaamista benchmarkkauksella.

Projektin aikana rakennetaan toimintamalleja ja -tapoja Itä-Suomen alueella toimivien kasvuyritysten kehittämiseksi lähtökohtana valtakunnallisen TEKEL- verkoston malli.
Projektin aikana syntyy kasvuyritysten liiketoiminnan systemaattiseen kehittämiseen koulutettu itäsuomalainen yrityskehittäjien toimijaverkosto, joilla on yhtenevät toimintamallit ja mitattavissa olevat kehittämismenetelmät. Itä-Suomen teknologiakeskusten henkilökunnan osaaminen nousee koulutuksen ja benchmarkkaus- käyntien avulla. Projektin tuloksena Suomen Teknologiakeskusten Liitto TEKEL - verkoston ja itäsuomalaisten teknologiakeskusten välinen yhteistyö lisääntyy.

Jokaisesta itäsuomalaisesta teknologiakeskuksesta valitaan yhteyshenkilö, joka osallistuu valmennusohjelman suunnitteluun ja toteuttamiseen. Aluksi kartoitetaan itäsuomalaisten teknologiakeskusten nykytila vs. tarpeet: toimintatavat, toimintamallit, kehitysnäkymät, palvelut ja verkostot. Sen jälkeen identifioidaan teknologiakeskusten ja asiantuntijoiden omat ja yhteiset osaamis- ja kehittämistarpeet. Tehdyn kartoituksen pohjalta kukin teknologiakeskus laatii kehitysohjelman, jossa on palveluja parantavia työkaluja ja henkilöstön osaamisen kehittämiseen yhteiskoulutusta. Toteutetaan yhteisiä valmennusleirejä, joissa yhdessä tekemällä valmennusohjelmaa toteutetaan rakentamalla yhteisiä työkaluja ja toimintamalleja itäsuomalaisille teknologiakeskuksille. Projektin aikana toteutetaan teknologiakeskusten henkilökunnan benchmarkkausta eri teknologiakeskuksissa, kehittämisyhtiöissä ja eurooppalaisissa teknologiakeskuksissa. Projektin tuloksena syntyy Itä-Suomen alueella toimivien kasvuyritysten kehittämiseksi yhtenäisiä toimintamalleja ja -tapoja. Projektissa syntyneitä hyviä käytäntöjä voidaan TEKEL:n kasvuyritysjaoston kautta levittää koko TEKEL- verkoston käyttöön.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan projektissa mukana oleville organisaatoiden henkilöstölle tiedotustilaisuuksissa ja sähköisessä viestinnässä. Projektin alussa tehdään viestintäsuunnitelma.
Projektin tuloksista informoidaan TEKEL- verkoston jäsenyrityksiä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin tuloksista informoidaan TEKEL- verkoston jäsenyrityksiä ja luotuja hyviä käytäntöjä otetaan Itä-Suomen teknologiakeskusten käyttöön.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 278 200

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 250 088

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 327 300

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 294 227

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli mm.
- kehittää yhteisiä toimintamalleja kasvuyritysten tunnistamiseen ja analysointiin sekä kehitysohjelmien laadintaan
- kehittää systemaattisia analyysivälineitä yritysten kehittämiseen ja yhdenmukaistaa TEKEL:n kasvuyritysten kehittämiseen liittyviä toimintamalleja
- Itä-Suomen teknologiakeskusten henkilökunnan osaamisen nostaminen
- kehittää Itä-Suomen teknologiakeskusten yhteistyötä ja osaamista benchmarkkauksella

Kohderyhmänä Itä-Suomen teknologiakeskukset: Joensuun Tiedepuisto Oy, Miktech Oy, Kuopio Innovation Oy, Snowpolis Oy (Kainuun Etu Oy) ja Measurepolis Development Oy.

Projektin ensimmäisenä toimenpiteenä oli kattavan valmennustarvekartoituksen toteuttaminen. Kartoitus koostui pienimuotoisesta teknologiakeskuskohtaisesta strategiaprosessista, jossa painotuttiin aikataulusyistä pääasiassa osaamistarpeen kartoittamiseen.

Toteutetun valmennustarvekartoituksen perusteella saatiin selkeät sisällöt sekä yhteisille valmennusjaksoille että teknologiakeskuskohtaisille valmennuksille.

Seuraavana vaiheena oli suunnitellun valmennusohjelman kilpailutus. Kilpailutuksen jälkeen valmennusjaksojen toteutus alkoi helmikuussa 2012. Yhteisten valmennusjaksojen osalta kaksi ensimmäistä jaksoa keskittyi yrityksen strategisen suunnittelun ja liiketoimintasuunnitelmien toteuttamismalleihin ja kolmannessa tutustuttiin kunkin teknologiakeskuksen omiin toimintamalleihin ja haetiin yhteisiä toteutus- ja kehittämiselementtejä.

Neljännessä valmennusjaksossa keskityttiin muutosjohtamiseen ja prosessien määrittelyyn ja kuvaamiseen, viidennessä myyntiin ja markkinointiin. Kuudes valmennusjakso käsitteli teknologiakeskusten omia palveluja ja niiden kehittämistä.

Teknologiakeskuskohtaisissa valmennuksissa syvennyttiin mm. palvelujen tuotteistamiseen ja prosessien kehittämiseen.

Kotimaan benchmarkkausmatka suuntautui Oulun seudulle. Oulussa kuultiin BusinessOulun perustamiseen liittyviä tausta-asioita sekä yrityskehittämisen yhteisen toimintamallin toteutuksen perusteita - samassa kokonaisuudessa toimii sekä kehittämisyhtiö että teknologiakeskus. Samalla matkalla tutustuttiin myös Raahen seudun teknologiakeskukseen.

Ulkomaan benchmarkkausmatka toteutettiin Barcelonaan. Tärkeä matkan anti oli Katalonian alueen klusteritoiminnan malli.

Valmennuksista saatiin yhtenäisiä malleja kehittämiseen sekä sovittiin toimenpiteitä, joita työstettiin yhdessä hankkeeseen osallistuvien teknologiakeskusten kanssa. Tällaisia olivat mm. yhteisten palvelukuvausten aikaansaaminen, alkavien yritysten tuen tehostaminen sekä Venäjä-yhteistyön kehittäminen.

Viimeisten yhteisten valmennusjaksojen aikana yhteisiä kehitysasioita vietiin eteenpäin ja suunniteltiin yhteistyömuotoja projektin jälkeiseen aikaan.

Projektille saatiin kolmen kuukauden jatkoaika, jonka aikana pidettiin hankkeen päätöstilaisuus ja piltoitiin mm. yhdessä kehitettyä Venäjän viennin kiihdytyskaista-palvelua Pietarin teknologiamessuilla maaliskuussa 2013. Samoin valmisteltiin yrityksille tarjottavaa myynnin kehittämispalvelua.

Hankkeeseen osallistuneiden yrityskehittäjien osaaminen on kehittynyt yhteisten valmennusjaksojen, teknologiakeskuskohtaisten valmennusten sekä benchmarkkausmatkojen myötä.

Teknologiakeskusten yhteisiä kehittämisaihioita on syntynyt ja yhteistyötä tullaan jatkamaan myös hankkeen päätyttyä. Toimintamalien osalta yhtenäistyminen on alkuvaiheessa, mutta tietyiltä osin yhteisiä toimintamalleja on saatu käytäntöön jo hankkeen aikana. Myös yhteisten työkalujen (mm. Progress-analyysityökalu, PlanHelp-taloussuunnittelu) käyttöä on aloitettu.

Yhtenä tuloksena voidaan pitää myös teknologiakeskusten yhteistyön lisääntymistä. Kun tunnetaan paremmin henkilöitä toisesta teknologiakeskuksesta ja teknologiakeskusten vahvuuksia ja osaamisia on helpompi ottaa yhteyttä ja tehdä yhteistyötä yritysasiakkaiden hyväksi.

Hankkeen ulkopuolinen evaluointi suoritettiin joulukuussa 2012. Evaluoinnista saatiin varsin hyvät arvosanat hankkeen toteutuksesta.

Koulutuspäivien ja hankkeeseen osallistuneiden henkilöiden osalta tavoitteet saavutettiin:
- Koulutuksissa mukana 51 eri henkilöä, joista 18 naisia. (Tavoite 26 henkilöä, joista 14 naisia)
- Toteutuneita koulutuspäiviä 437 (koko hankkeen tavoite 430), lyhytkestoisia koulutuspäiviä 64.