Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11530

Projektin nimi: Uusi SeutUra - Uudet seututyömallit äkillisestä väestörakennemuutoksesta johtuvien työvoimaongelmien ratkaisussa

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pielisen Karjalan Kehittämiskeskus Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 2042869-6

Osoite: Karjalankatu 12 A

Puhelinnumero: 040 104 5930

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pikes.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pikes.fi/seutura

Vastuuhenkilön nimi: Minna Heikkinen

Asema: Toimitusjohtaja

Sähköposti: minna.heikkinen(at)pikes.fi

Puhelinnumero: 050 5994326

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan

Kunnat: Nurmes, Valtimo, Lieksa

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmään kuuluvat jo aiemmin mainitut Pielisen Karjalan ja Juuan alueen työnantajat ja työvoiman edustajat sekä heitä palvelevat organisaatiot. Työnantajakohderyhmää voidaan tarkentaa siten, että siihen kuuluvat ne yksityiset ja julkiset työnantajatahot, joissa vapautuu työntekijöiden ikääntymisen kautta työpaikkoja vuosina 2011 - 2013. Tässä suhteessa kohderyhmästä voidaan esittää seuraavat tarkemmat arviot: hankkeeseen osallistuvat Pielisen Karjalan kuntatyönantajat 3 kpl (Lieksa, Nurmes, Valtimo), Pielisen Karjalan kuntien omistamat yhteisöt 4 - 8 kpl, Pielisen Karjalassa toimivat valtiohallinnon työnantajatahot 4 kpl sekä Pielisen Karjalan alueen yritykset 60 kpl (Yrityskottitutkimus 2010).

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä yhteistyömielessä olevia työnantajia ja työvoiman edustajia ovat työnantaja- ja yrittäjäjärjestöt (esim. ammattiliitot, keskusjärjestöt), työvoiman koulutus- ja kehittäjäorganisaatiot (esim. Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, yksityiset koulutusyhtiöt), yritysten koulutus- ja kehittämisorganisaatiot (Esim. konsultit, Pohjois-Karjalan kauppakamari ry, Pohjois-Karjalan yrittäjät ry) ja kohderyhmien toimintaa tukevat muut kolmannen sektorin tahot (Esim. Työttömien yhdistykset). Arvio projektiin mukaan tulevien organisaatioiden määrästä on 40. Projektiin osallistuvien yritysten arvioitu määrä on esitetty taulukossa 5 (Hankesuunnitelma / Taulukko 5).

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 150, joista naisia 75

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 91, joista naisia 63

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 2, joista naisten työpaikkoja 1

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 10, joista naisten perustamia 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 4, joista naisten perustamia 4

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Pielisen Karjalan alue kohtaa eri indikaattorein mitattuna merkittävän työvoiman rakennemuutoksen. Alueen työvoiman poistuma ikääntymisen kautta nopeutuu lähivuosina, eivätkä uuden työvoiman lähteet pysty muutosta kompensoimaan. Tilanteessa korostuu tarve löytää uusia työn tekemisen toimitapoja ja kannusteita, jotka tehostavat olemassa olevien ja uusien työvoimaresurssien käyttöä seutukunnan työssäkäyntialueella. Kuvatussa muutoksessa voi syntyä työllisyyden ja alueen elinvoimaisuuden vakautta merkittävästi heikentävä osa-aikaisuuskierre. Uusi SeutUra hankkeen keskeisimpiä tuloksia ovat työvoiman demografista rakennemuutosta ennakoivat työllistämisratkaisut ja yhteistyötavat ja tätä kautta Pielisen Karjalan ja Juuan alueen palvelujen ja yritysten elinkelpoisuuden turvaaminen (tehostuneen ja lisääntyneen työllistämisen kautta). Hankkeessa Pielisen Karjalaan ja Juukaan laaditaan työvoiman tarvekartoitus ja rekrytointisuunnitelma 2012 -2015 ja sen mukaisesti havaittuihin Uusiin SeutUra-työpaikkoihin työvoimaa ohjaava yhteistyösuunnitelma. Lisäksi hankkeen kautta löydettäviin, eläköitymisen kautta vapautuviin osa-aikaisiin työsuhteisiin kehitetään käytäntöjä, joiden kautta useampaa, työvoiman rakennemuutoksen kautta osa-aikaisena avoimeksi tulevaa työsuhdetta yhdistämällä luodaan pitempiaikaisia ja kokoaikaisia työpaikkoja. Laaditut henkilöstötarvekartoitukset sovitetaan kuntien ja valtion tuottavuusohjelmatoimenpiteisiin. Yritystyönantajille laaditaan tulevaisuuden henkilöstötarpeisiin reagoivat kehittämissuunnitelmat. Hanke ei järjestä omia erillisiä työvoimapoliittisia koulutus- tai tukitoimenpiteitä, vaan työvoiman koulutus- ja tukitoimenpiteissä nojaudutaan jo valmiisiin Pielisen Karjalan TE- toimiston ja ELY- keskuksen palveluihin sekä tehostetaan niiden käyttöä.
Projektin tuloksena syntyvät yllä kuvatut Pielisen Karjalan työvoiman tarvekartoitus ja rekrytointisuunnitelma 2012 - 2015 ja Uusiin SeutUra -työpaikkoihin työvoimaa ohjaava yhteistyösuunnitelma sekä toimenpidekokonaisuuksien toteutuksen mahdollistavat käytännöt, osaaminen, toimintatavat, yhteistyöverkostot, työsopimusmallit ja opintosuunnitelmaesimerkit. Hankkeen kautta perustettavien uusien yritysten tavoite on 10 kpl, joista naisten perustamia 5 kpl. Hankkeen hallinnoijana ja toteuttajana toimii Pielisen Karjalan kehittämiskeskus Oy. Hankkeen tärkein yhteistyötaho on Pielisen Karjalan TE- toimisto. Hankkeeseen palkataan projektipäällikkö ja hanketyöntekijä. Hankkeen kesto on 1.1.2011 - 31.12.2013 ja budjetti 511.184 euroa. Hankkeelle haetaan 80% rahoitusta Euroopan Unionin sosiaalirahastosta (Pohjois-Karjalan ELY -keskuksesta).

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

-tiedotustilaisuus hankkeen aloittamisesta, laaditaan ja jaetaan kirjallinen tiedote medialle, sekä toimitetaan sähköpostitse sidosryhmille
-hankkeesta tiedottaminen www.pikes.fi sivujen, Pikes -uutisten ja Pikesin KOKO tiedotteen kautta.
-tehdään tiedottamista varten hankkeen esitteet sekä luodaan tiedottamista tukeva www-sivusto, perustetaan hankkeen www -sivuille keskustelupalvelu (Blogi/Chat) ja linkitetään sivusto aihealuetta koskeville sivuille sekä sosiaalisen median palveluihin
-tiedotetaan hankkeesta rekrytointi-ilmoitusten yhteydessä
-ohjausryhmän jäsenten ja sidosryhmien tiedottaminen ensimmäisen ohjausryhmän kokouksen yhteydessä
-hankkeen palveluista tiedottaminen yrittäjä ja kohderyhmä tapaamisten yhteydessä
- tiedotetaan kohderyhmien suostumuksella esimerkkitapauksista, jolloin työtön on työllistynyt hankkeen ohjaamana uudelle seuturalle (3 – 5 kertaa hankkeen aikana)-tiedotetaan hankkeen ohjausryhmän kokouksissa tehdyistä työvoimaa ja työllistymistä koskevista havainnoista, hankkeen tuloksista, hyvistä käytännöistä sekä niiden hyödyntämisestä koko hankkeen ajan (media- ja sidosryhmätiedottein sekä yllä mainittujen kanavien kautta)

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

1.Hankkeen aloitus, Pikes Oy, 1/2011 alk.
-sitoutetaan ohjausryhmän jäsenten ja sidosryhmät alkuvaiheen tiedottamisen yhteydessä osallistumaan omien organisaatioiden kautta hankkeesta saatavien hyvien käytäntöjen levittämiseen
2. Hankkeen toteutus 1/2011 - 12/2013
-hankkeen palveluista tiedottaminen yrittäjä ja kohderyhmä tapaamisten yhteydessä
- työvaiheista tiedottaminen Pikesin KOKO tiedotteen kautta.
- sitoutetaan yritykseen osallistuvat palveluorganisaation hyödyntämään yhteisesti kehitettäviä toimintatapoja myös hankkeen jälkeen
- selvitetään muiden mahdollisten vastaavien ESR hankkeiden tai muiden toimijoiden kansalliset ja kansainväliset hyvät käytänteet ja hyödynnetään niitä hankkeen ohjauksessa / tiedottamisessa
-tiedotetaan hankkeen ohjausryhmän kokouksissa tehdyistä työvoimaa ja työllistymistä koskevista havainnoista, hankkeen tuloksista, hyvistä käytännöistä sekä niiden hyödyntämisestä koko hankkeen ajan (media- ja sidosryhmätiedottein sekä yllä mainittujen kanavien kautta)
-Järjestetään tuloksia ja hyviä käytänteitä esittelevä kansallinen seminaari kerran vuodessa (ajalla 2011 - 2013)

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 408 947

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 408 947

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 511 184

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 511 184

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Pielisen Karjalan alue kohtaa eri indikaattorein mitattuna lähivuosien aikana merkittävän työvoiman rakennemuutoksen. Ikärakennemuutoksesta johtuen työvoiman poistuma nopeutuu ja pelkona on, että uuden työvoiman lähteet eivät pysty kompensoimaan muutosta. Tässä tilanteessa korostuu tarve löytää uusia työn tekemisen toimitapoja ja kannusteita, jotka tehostavat olemassa olevien ja uusien työvoimaresurssien käyttöä seutukunnan työssäkäyntialueella.

Kuvatussa muutoksessa alueen työllisyys ja elinvoimaisuus voi heiketä, jos suuri osa alueen aiemmin kokoaikaisista ja vakituisista työpaikoista täytetään osa-aikaisilla, mahdollisesti ketjuuntuvilla työsuhteilla. Tämä osa-aikaisuuskierre heikentää alueen taloutta, kun kuvattuihin työsuhteisiin työllistyneiden ansiotaso jää alhaiseksi, tarve sosiaalitukiin kasvaa, eivätkä ihmiset voi rakentaa elämää pitkäjän-teisesti. Pahimmillaan seurauksena on itseään ruokkiva ilmiö, verotulojen merkittävä väheneminen ja seutukunnan elinvoimaisuuden taantuma. Tähän demografiseen haasteeseen oli projektin tavoitteena löytää vastauksia mm. osa-aikatöitä yhdistämällä. Projektin tuloksena huomattiin, että aluetalouden kannalta tavoiteltava tehdyn työn määrän lisääminen ei näyttäydy yksilötasolla samanlaisena. Osa-aikatöiden yhdistäminen osoittautui haasteelliseksi erilaisten syiden vuoksi, joita olivat mm. asenteet, työpaikkojen vähäinen kokonaismäärä, omavaraisuus, edulliset asumiskustannukset (vähemmälläkin tulee toimeen) ja tekemistä riittää vaikka töitä ei olisikaan koko vuodeksi.

Uusi SeutUra- projektissa kartoitettiin alueen työnantajien parissa tilannetta ja selvitettiin, miltä rakennemuutos näyttää työnantajien silmin katsottuna. Havaittuja ilmiöitä Pielisen Karjalassa ovat mm. työntekijöiden ja yrittäjien ikääntyminen sekä nuorten lähteminen muualle opiskelemaan ja töihin. Näihin havaittuihin muutoksiin lähdettiin kehittämään projektissa palveluita ja malleja, joilla voitaisiin osaltaan ehkäistä edellä mainittua elinvoimaisuuden taantumaa. Osa malleista oli sellaisia, että niitä voitiin kokeilla jo projektin toiminta-aikana ja osa on ehdotuksia, joita on mahdollista ottaa käyttöön tulevaisuudessa.

Seutukunnan elinvoimaisuuden taantuman estämiseksi löydettiin projektin aikana vastauksia. Tällaisia isoja asioita ovat mm. seutukunnan nuorten kannustaminen palaamaan töihin ja yrittäjäksi omalle seutukunnalle sekä olemassa olevien yritysten kasvun ja kehityksen tukeminen. Avoinna oleviin työpaikkoihin ovat työnantajat saaneet työntekijöiksi mm. paluumuuttajia, mutta joissakin tapauksissa ovat työnantajat huomanneet, että osaavan ja ammattitaitoisen työvoiman tarjonta on vähentynyt ja he ovat heränneet muuttuneeseen tilanteeseen. Työnantajat ovatkin projektin yhteistyön myötä lähteneet kouluttamaan olemassa olevaa henkilöstöä uusiin tehtäviin tai täydentämään heidän ammattitaitoaan ja markkinoimaan aktiivisemmin avoinna olevia tai tulevia työpaikkoja.

Johtopäätöksenä voidaan todeta, että paikallistalouden ja kohderyhmän intressit kohtaavat parhaiten joustavien, paikallisten urien, koulutusten ja yrittäjyysmallien kautta. Nuorten näkökulmasta tämä tarkoittaa nuorisoyrittäjyyden edistämistä sekä vahvaa viestiä nuorille siitä, että pienikin työpesti kannattaa. Työtä lyhyiden työpestien ja osa-aikaisuuksien markkinoimiseksi kannattaa jatkaa. Keskeistä on myös yrittäjyysilmapiiriin vaikuttaminen yleensä.