Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11531

Projektin nimi: Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

Organisaatiotyyppi: Valtion viranomainen

Y-tunnus: 2296962-1

Osoite: Kauppakatu 40 B

Puhelinnumero: 0206360110

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ely-keskus.fi

Projektin kotisivun osoite: www.maahanmuutonmahdollisuudet.fi

Vastuuhenkilön nimi: Ritva Saarelainen

Asema: johtaja

Sähköposti: ritva.saarelainen(at)ely-keskus.fi

Puhelinnumero: 0295026168

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

- Työvoimaa tarvitsevat ja ulkomaisesta työvoimasta kiinnostuneet tai sitä rekrytoivat yksityiset ja julkiset työnantajat ja työnantajajärjestöt: yritysten ja organisaatioiden johto, työhönottajat, luottamusmiehet, henkilöstö;
- Neuvontaa, ohjausta ja koulutusta työnantajille tarjoavat asiantuntijaorganisaatiot: yritysneuvojat, konsultit, kouluttajat ja työnvälittäjät;
- Kuntien viranomaiset ja luottamushenkilöt: kuntien johto, sosiaali-, terveys -ja koulutoimen henkilöstö, muut maahanmuuttajia työssään kohtaavat henkilöt;
- Muut maahanmuuttoon liittyviä asioita käsittelevät viranomaiset; ELY -keskuksen ja TE -toimiston maahanmuutto-, koulutus- ja yrityspalveluista vastaavat ja niitä hoitavat henkilöt, EURES-neuvojat;
- Kotoutumiskoulutusta ja ammatillista koulutusta ja ohjausta maahanmuuttajille tarjoavat oppilaitokset: suunnittelu- ja opetushenkilöstö sekä
- Maahanmuuttajatyötä tekevät järjestöt, mukaanlukien maahanmuuttajien omat järjestöt: järjestöaktiivit

3.3 Välilliset kohderyhmät

Media saa projektin kautta oikeaa ja asiallista tietoa maahanmuuttajista ja heidän asioistaan ja voi välittää sitä valtaväestölle. Valtaväestö saa median ja erilaisten tapahtumien kautta oikeaa ja asiallista tietoa maahanmuuttajista ja heidän asioistaan.
Itä-Suomen kattavan ylimaakunnallisen yhteistyön kautta tietoa saavat kaikki samat tahot koko Itä-Suomessa, jotka ovat projektin kohderyhmiä Pohjois-Karjalassa.
Karjalan tasavallan työviranomaiset saavat tietoa "Työvoiman ja opiskelijoiden liikkuvuutta edistävän neuvontapisteen" kautta. Neuvontapisteen toteuttajat ovat POK ELY-keskus ja Karjalan tasavallan työministeriö.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt -projekti kehittää ja jalkauttaa maakunnan toimijoiden keskuuteen sellaista osaamista ja toimintamalleja, joiden avulla kansainväliseen rekrytointiin ja maahanmuuttajien työllistämiseen liittyvät mahdollisuudet osataan hyödyntää ja haasteet ratkaista. Projekti edistää omalta osaltaan Itä-Suomen maahanmuuttostrategian 2017 toteuttamista Pohjois-Karjalassa. Projektin toimet edesauttavat elinkeinoelämän kansainvälistymistä ja ulkomaalaistaustaisten työllistymistä, jotka muodostavat strategian kärkitavoitteet.
Projekti siirtää kansainväliseen rekrytointiin, osaamisen tunnistamiseen, perehdytykseen ja moninaisuuden johtamiseen liittyvää osaamista työnantajille, viranomaisille, asiantuntijoille ja muille toimijoille. Projekti kehittää ja pilotoi uusia koulutus- ja toimintamalleja kansainvälisessä rekrytoinnissa sekä ulkomaisen työntekijän vastaanotossa ja asettautumisessa. Yhteiskunnallinen kehitys edellyttää kaikkien väestöryhmien tasavertaista pääsyä opiskelemaan ja työmarkkinoille. Maahanmuuttajien kohdalla tämä on erityisen ongelmallista. Projekti vastaa ongelmaan ohjaamalla TE -toimistojen ja kuntien maahanmuuttajien palveluohjauksen mallin kehittämistä sekä toimimalla aloitteentekijänä ja innovoijana täydentävän ja ammatillisen koulutuksen kehittämisessä.
Projekti jakaa oikeaa ja asiallista tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista valtaväestölle ja päättäjille.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille on laadittu viestintäsuunnitelma, joka on tämän hakemuksen liitteenä 5.
Tiedottamista tehdään sekä sisäisenä että ulkoisena viestintänä. Sisäisen viestinnän tavoitteena on pitää keskeiset tahot tietoisina hankkeen toiminnasta, markkinoida työ- ja elinkeinohallinnolle suunnattuja koulutuksia ja tilaisuuksia, aktivoida oman organisaation asiantuntijoita mukaan toimintaan sekä levittää ja juurruttaa hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Sisäisen viestinnän kohderyhmiä ovat POK ELY-keskus, POK TE-toimisto, ohjausryhmä ja muut ELY-keskuksen tai TE-toimiston hankkeet. Sisäisessä viestinnässä käytetään intranetia, sähköpostia, kasvokkainviestintää, uutiskirjettä ja nettisivuja.
Ulkoisen viestinnän tavoitteena on tiedottaa hankkeen toiminnasta, markkinoida koulutuksia ja tilaisuuksia, aktivoida kohderyhmää mukaan toimintaan, levittää asiallista tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista sekä levittää ja juurruttaa hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Ulkoisen viestinnän kohderyhmiä ovat viranomaiset, koulutusorganisaatiot, elinkeinoelämän edustajat, järjestöt, paikallisväestö ja media. Ulkoista viestintää tehdään seuraavien välineiden avulla: Kulttuurien ääni -ohjelma, maahanmuuttajien lehtipalsta, sähköposti, esitteet, nettisivut, sähköinen uutiskirje, lehti-ilmoitukset, mediatiedotteet, tiedotustilaisuudet (tarvittaessa).

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa syntyy useita hyviä käytäntöjä, joita levitetään eri keinoin. Kaikkia hyviä käytäntöjä levitetään nettisivujen www.maahanmuutonmahdollisuudet.fi kautta ja MATTO-tukirakenteen avulla (esimerkiksi uutiskirjeet, sähköposti, työkokoukset, verkostotapaamiset) koko projektin toteutusajan.
Hyviä käytäntöjä levitetään myös seminaareissa, koulutuksissa ja muissa tilaisuuksissa, joissa siihen tarjoutuu mahdollisuus projektin aikana.
Esimerkiksi radio-ohjelmaa ja lehtipalstaa levitetään Suomen Journalistiliiton avulla.
Projekti osallistuu mahdollisuuksien mukaan messuille, joissa sillä on oma esittelypiste. Esimerkkejä näistä messuista ovat EURES-messut vv. 2012 - 2013, Mahdollisuuksien tori v. 2012, Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtumat vv. 2011 - 2014.
Hyviä käytäntöjä levitetään myös itsessään radio-ohjelman, lehtipalstan ja Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtuman avulla koko projektin ajan.
Koulutusten hyviä käytäntöjä levitetään koulutusorganisaatioille neuvotteluissa ja muissa tapaamisissa.
Hyvien käytäntöjen levittämiseksi annetaan tietoa ohjausryhmälle ja sidosryhmille koko projektin ajan.
Juurruttamiseksi käydään neuvotteluja eri tahojen kanssa erityisesti vuosina 2013 ja 2014.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 680 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 679 454

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 680 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 679 454

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Maahanmuuton mahdollisuudet ja käytännöt -projektin tavoitteena oli varautua tulevaan työvoimapulaan, tukea maassa asuvien maahanmuuttajien työllistymistä, kehittää palveluohjausta ja levittää asiallista tietoa kantaväestölle.

Projekti kartoitti työvoimatarpeita ja osaamistarpeita yrityksiltä ja työnantajilta suoraan, TE-toimiston ja muiden yrityspalvelutoimijoiden avulla sekä haastatteluin ja kyselyin. Erityisesti selvitettiin sosiaali- ja terveysalan rekrytointitarpeita. Kartoitusten tuloksia käytettiin hyväksi projektin palvelujen suunnittelussa.

Palveluista perittiin pääasiassa yrityksen / työnantajan maksuosuus (10 - 30 % kokonaiskustannuksista). Yritykset sitoutuivat näin paremmin toteutukseen.

Varautumiseksi työvoimapulaan projektissa suunniteltiin ja toteutettiin rekrytoivien yritysten avuksi ohjaus- ja neuvontapalveluja, tukipalveluja rekrytointiin ja perehdyttämiseen ja monikulttuurisuuskoulutuksia. Projekti koulutti myös viranomaisia ja asiantuntijoita, jotka antavat yrityksille neuvontaa.

Ohjaus ja neuvonta täydensi TE-palveluita - erityisesti EURES:ia. Rekrytointiosaamista lisättiin jakamalla tietoa kansainvälisen rekrytoinnin roadshowin avulla ja järjestämällä kansainvälisen rekrytoinnin valmennuksia.

Työyhteisöjen osaamista kehitettiin moninaisuuden johtamisen valmennuksella ja monikulttuurisen hoivatyön koulutuksella.

Ulkomaisten työntekijöiden perehdyttämisen avuksi toteutettiin mentorikoulutus.

Ulkomaisten työntekijöiden osaamista kehitimme järjestämällä työpaikkasuomen koulutusta ja työelämäkoulutusta. Suomen kielen koulutusta järjestettiin yrityskohtaisina ja verkostokoulutuksina ulkomaalaisille, jotka työskentelivät IT-alan yrityksissä, tutkimus- ja kehittämisorganisaatioissa ja yksinyrittäjinä. Koulutus räätälöitiin ammattiala- ja tehtäväkohtaisesti.

Pohjoiskarjalaisten toimijoiden yhteistyötä syvennettiin muun muassa kouluttajaverkoston kokoamisella ja koordinoinnilla. Verkoston työ jatkuu projektin päättyessä.

Palveluohjaukseen ja maahanmuuttajien alkukartoitukseen liittyviä toimia toteutettiin vuosina 2011 ja 2012. Joensuun kaupunki jatkoi hyvin käynnistynyttä työtä ja perusti maahanmuuttajapalvelut. Samoihin aikoihin kaupungin ja järjestöjen toimijat sijoittuivat yhteiseen maahanmuuttajatyön keskukseen Siltaan.

Viranomaisten osaamisen kehittämiseksi järjestimme muun muassa luentosarjan maahanmuuttajien osaamisen tunnistamisesta ja kulttuurienvälisestä viestinnästä. TE-palvelujen asiantuntijat puolestaan saivat englannin kielen koulutusta työtehtäviinsä liittyen.

Projekti oli erityisen aktiivinen välittämään asiallista ja oikeaa tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajista. Järjestimme vuosittain Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtuman, joka kokosi laajan joukon maahanmuuttajien parissa toimivia viranomaisia, oppilaitoksia, yrityspalvelutoimijoita, järjestöjä, seurakuntia, harrastusseuroja ja yrityksiä yhteen tiedottamaan palveluistaan. Kävijöitä tapahtumassa kävi 550 - 750 vuosittain.

Toteutimme maahanmuuttajien itse tuottamaa radio-ohjelmaa Kulttuurien ääni Radio Iskelmä Rex -kanavalla kaksi kertaa viikossa. Radion kuulijamäärät kasvoivat ohjelmapaikalla. Karjalan Heilin ja JoMonin kanssa julkaisimme maahanmuuttajien kirjoituksia ns. maahanmuuttajien lehtipalstalla. Järjestimme kirjoittajille koulutusta suomalaiseen mediaan, asiatekstien kirjoittamiseen ja blogikirjoittamiseen. Radio-ohjelman ja lehtipalstan avulla lisäsimme kantaväestön tietoa maahanmuutosta ja maahanmuuttajien elämästä Suomessa. Samalla maahanmuuttajat itse saivat mahdollisuuden osallistua mediassa kirjoitettavaan sanaan.

Nettisivuillamme www.maahanmuutonmahdollisuudet.fi välitimme ajantasaista valtakunnallista ja alueellista tietoa maahanmuutosta, projektin palveluista, koulutuksista, materiaalia ja artikkeleita. Hyödynsimme myös somea.

Projektin tuloksena syntyi pääosin koulutusmalleja työnantajien ja työyhteisöjen käyttöön. Koulutukset lisäävät työnantajien osaamista ulkomaisen työvoiman rekrytoinnissa ja perehdyttämisessä, ulkomaisten työntekijöiden kielitaitoa ja työelämätuntemusta sekä työyhteisöjen kulttuurienvälisen viestinnän taitoja.

Projektin tuloksista erityisen onnistuneita palveluita ovat työpaikkasuomi, monikulttuurisuuskoulutukset, kansainvälisen rekrytoinnin roadshow ja Maahanmuuttajan mahdollisuudet -tapahtuma. Näiden palveluiden jatkokehittäminen ja toteuttaminen jatkuu eri yhteistyöryhmissä ja eri rahoitusmuotojen turvin.

Monia muita palveluita ja niistä saatuja kokemuksia tullaan myös hyödyntämään mahdollisuuksien mukaan.