Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11533

Projektin nimi: Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 30.6.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2189312-7

Osoite: Tarkk'ampujankuja 1 /PL 181

Puhelinnumero: 0153 55 61

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.mamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.mamk.fi/trainee

Vastuuhenkilön nimi: Marja-Liisa Kakkonen

Asema: Koulutusjohtaja

Sähköposti: marja-liisa.kakkonen(at)mamk.fi

Puhelinnumero: 040 826 6096

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Puumala, Mäntyharju, Savonlinna, Kangasniemi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projekti kohdistuu ensisijaisesti eteläsavolaisiin yrityksiin ja MAMKissa opiskeleviin ulkomaalaisiin tutkinto-opiskelijoihin seuraavissa vieraskielisissä koulutusohjelmissa (tutkintonimike suluissa):
Business Management (Bachelor of Business Administration)
Environmental Engineering (Bachelor of Engineering)
Information Technology (Bachelor of Engineering)

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projekti vahvistaa monikulttuurisuutta ja luo positiivista imagoa alueesta tulevaisuuden työvoiman sijoittumiseksi Etelä-Savoon. Projekti myös vastaa alueen väestörakenteen muutoksesta johtuvaan lisääntyvään työvoimatarpeeseen ja parantaa työvoiman koulutustasoa. Projektin tavoitteena on saada osaavaa alueella koulutettua työvoimaa edistämään yritysten ja julkishallinnon kansainvälistymistä sekä yritysten kilpailukykyä.

Välillisinä kohderyhminä ovat myös MAMKin eri koulutusohjelmat, joiden opiskelijoille ja henkilöstölle projekti antaa uusia toimintamalleja sekä käytäntöjä työelämälähtöisen oppimisen kehittämiseen.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 142, joista naisia 82

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Etelä-Savon yrityselämän kansainvälistyminen vaatii osaavampaa ja kielitaitoisempaa työvoimaa. Yritykset tarvitsevat kansainvälisiä kontakteja ja verkostoitumista. Kynnys ottaa ulkomaalaisia harjoittelijoita ja työntekijöitä on kuitenkin korkea, johtuen kielitaidon ja kulttuurillisten erojen tuomista ennakkoluuloista. Ulkomaalaisten opiskelijoiden työhön sijoittuminen ja sitoutuminen Etelä-Savoon on haasteellista.

Projektissa rakennetaan uudenlaisia toimintamalleja edistämään tiivistä yhteistyötä työelämän, opiskelijoiden ja ammattikorkeakoulun välillä. Tavoitteena on saada osaavaa alueella koulutettua työvoimaa edistämään yritysten ja julkishallinnon kansainvälistymistä sekä yritysten kilpailukykyä. Projekti vahvistaa monikulttuurisuutta ja luo positiivista imagoa alueesta tulevaisuuden työvoiman sijoittumiseksi Etelä-Savoon. Lisäksi se vastaa alueen väestörakenteen muutoksesta johtuvaan lisääntyvään työvoimatarpeeseen ja parantaa työvoiman koulutustasoa.

Projektin kohderyhminä ovat eteläsavolaiset yritykset ja Mikkelin ammattikorkeakoulun (MAMK) vieraskielisissä koulutusohjelmissa opiskelevat ulkomaalaiset tutkinto-opiskelijat. Projektin tuloksena laaditaan yhteistoiminnallinen ohjausmalli kehittämällä työelämälähtöisiä yhteistyöprojekteja. Lisäksi tietoverkkoon rakennetaan interaktiivinen yhteistyöforum ja sen osana sähköinen perehdyttämisopas, joka palvelee työnantajia, vieraskielisten koulutusohjelmien opiskelijoita ja MAMKin henkilökuntaa. Näitä hyödynnetään projektin päättymisen jälkeen yritysten kilpailukyvyn, kansainvälistymisen ja monikulttuurisuuden edistämiseen sekä MAMKin työelämäyhteistyön vahvistamiseen kaikissa koulutusohjelmissa. Hyviä käytäntöjä levitetään julkaisujen, artikkeleiden, tiedotuslehtien, verkkosivujen ja seminaarin välityksellä.

Mikkelin kaupunki ja Etelä-Savon Maakuntaliitto voivat hyödyntää projektin tuloksia alueen kehittämisessä, kansainvälistymisessä ja strategioiden valmistelussa. MAMK, Etelä-Savon Yrittäjät ry ja Etelä-Savon Kauppakamari hyödyntävät projektin tuloksia toiminnassaan. Projektin tulosten julkistaminen lisää asian tunnettavuutta alueella.

Projekti edistää maakuntaohjelman mukaisesti yritysten kilpailukyvyn vahvistamista ja kansainvälistymistä. Projektin avulla voidaan turvata myös osaavan työvoiman saatavuutta tulevaisuudessa. Siinä luodaan toimintamalli ja toimintakulttuuria ulkomaalaistaustaisten integroimiseksi työelämän voimavaraksi. Työelämäyhteistyön lisääminen englanninkielisissä koulutusohjelmissa auttaa kehittämään myös näitä koulutusohjelmia enemmän Etelä-Savon elinkeinoelämän tarpeita vastaaviksi. Lisäksi projekti vahvistaa MAMKin kansainvälisyyttä, kilpailukykyä ja laatua korkeakoulujen kv-strategian ja rakenteellisen kehittämisen viitekehyksessä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Alkuvaihe: Paikallisessa sanomalehdessä tiedotetaan projektista ja sen tavoitteista. Projektista kerrotaan lisäksi MAMKin, Etelä-Savon Kauppakamarin ja Etelä-Savon Yrittäjät ry:n www-sivuilla sekä tiedotteissa.

Toteutusvaihe: Projektin toimijat laativat tiedotussuunnitelman, tiedotus kohdistuu Etelä-Savon alueelle. Tiedotuskanavana toimivat tiedotteet, lehdet (Länsi-Savo, Etevä-SAVO, Etelä-Savon Yrittäjälehti), sähköposti ja internetsivut (esim. www.eskauppakamari.fi, www.yrittajat.fi/etelasavo, www.mol.fi, www.mamk.fi, www.sinneonpaastava.fi). Projektin aikana kirjoitetaan lehtiartikkeleita työharjoittelukokemuksista opiskelijan ja yrityksen näkökulmasta.

Tulosten levittäminen: Parhaista käytännöistä ja niiden mallinnuksista tiedottaminen kohdistuu ensisijaisesti alueen yrityksiin, julkishallinnon organisaatioihin, järjestöihin ja oppilaitoksiin. Sähköinen yhteistyöforum palvelee myös yleisenä tiedotuskanavana. Projektin kokemuksista ja tuloksista tiedotetaan myös yritysten ja yhteistyöorganiaatioiden sisäisessä tiedotuksessa. Projektissa tuotettavat julkaisut palvelevat myös projektin valtakunnallisessa tiedottamisessa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Kevät 2011: Tiedotetaan projektin tavoitteista tavoitteista muun muassa alueellisissa lehdissä, Etelä-Savon Kauppakamarin, Etelä-Savon Yrittäjät ry:n, Mikkelin työ- ja elinkeinotoimiston ja MAMKin www-sivuilla sekä tiedotteissa.

Kesä-syksy 2011:
Hyviä käytäntöjä ja kokemuksia ulkomaalaisten opiskelijoiden ja yritysten yhteistyöstä levitetään tiedotusvälineiden kautta.

Työharjoittelupaikkojen kartoitus keväälle ja kesälle 2012. Tiedotetaan eteläsavolaisille yrityksille mahdollisuudesta osallistua projektiin.

Kevät 2012: Työpajoista, tuesta ja opiskelijoidenohjauksesta tiedottaminen yrityksille.

Syksy 2012: Projektin tuloksista ja hvyistä käytännöistä tiedottaminen.

Jatkuva tiedotus projektin etenemisestä tiedotuslehdissä, www-sivuilla, organisaatioiden sisällä yms.

Kevät 2013: Projektin hyvistä käytänteistä ja projektin tuloksista tiedottaminen medialle, yhteistyökumppaneille, MAMKin henkilökunnalle ja opiskelijoille. Hyviä käytänteitä levitetään muille ammattikorkeakouluille ja Yliopistoille mm. Työ- ja elinkeinoministeriön MATTO-tukiverkoston tilaisuuksissa ja verkkojulkaisuissa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 166 821

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 166 821

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 196 260

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 196 260

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteet

Projektin tavoitteena oli luoda toimintamalli ulkomaalaisten opiskelijoiden integroimiseksi työelämän voimavaraksi ja luoda verkostoja sekä toimintamallia MAMKin ja yritysten välille. Kansainvälisten opiskelijoiden integrointi alueen elinkeinoelämän tarpeisiin tapahtui työharjoittelun, projektien ja opinnäytetöiden avulla. Ulkomaalaiset opiskelijat Etelä-Savon voimavaraksi -projekti vahvisti yritysten kilpailukykyä ja kansainvälistymistä Etelä-Savon maakuntaohjelman (2010) mukaisesti.

Projektin toteutus

Projektin alussa tutustuttiin Kajaanin ja Seinäjoen ammattikorkeakoulujen ja VALOA-projektin hyviin tuloksiin ulkomaalaisten opiskelijoiden integroimisessa alueen voimavaraksi. Alussa järjestettiin myös Sano se suomeksi -kampanja, jonka avulla kannustettiin opiskelijoita käyttämään suomen kieltä. Projektiryhmä järjesti yrityksille tilaisuuden, jossa selvitettiin yritysten tarpeita ja valmiuksia rekrytoida kansainvälisiä opiskelijoita työharjoitteluun ja opinnäytetöiden tekijöiksi. Samalla aloitettiin tiedottaminen ulkomaalaisten opiskelijoiden osaamisesta ja yhteistyömahdollisuuksista. Projekti osallistui alueen KV-foorumiin ja kansalliseen Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnoimaan MATTO-tukiverkostoon.

Muiden toimijoiden hyviksi koettujen käytäntöjen myötä kansainvälisten opiskelijoiden kanssa aloitettiin ystäväperhetoiminta ja suomen kieltä edesauttava nojatuolimatkat. Ystäväperhetoiminnassa paikallinen suomalainen perhe otti ystäväkseen kansainvälisen opiskelijan ja tutustutti hänet suomalaiseen kulttuuriin. Nojatuolimatkoilla opiskelijat esittelivät omaa kotimaataan ja kulttuuriaan suomen kielellä paikallisissa vanhainkodeissa. Opiskelijoilla oli mahdollisuus suorittaa työelämäsertifikaatti, osallistua työnhakuinfoon ja saada henkilökohtaista ohjausta työharjoittelupaikan hakemiseen. Yrityksille järjestettiin Kansainvälinen työntekijä voimavarana yrityksessä -koulutus. Asiakastyytyväisyyttä mitattiin eri vaiheissa projektia ja toimintoja kehitettiin palautteen avulla. Opiskelijoita ja yrittäjiä myös haastateltiin työharjoittelujaksojen haasteista ja onnistumisista.

Projektin tulokset

Yhteensä projektin eri toimintoihin, ystäväperhetoimintaan, nojatuolimatkoihin, info-tilaisuuksiin, työ-elämäsertifikaattitestiin ja Sano se suomeksi -kampanjan toteutukseen osallistui noin 150 opiskelijaa. Lisäksi noin 20 opiskelijaa antoi työpanoksensa projektille osallistumalla eri toimintojen suunnitteluun, markkinointiin, kehittämiseen ja arviointitoimenpiteisiin. Vuoden 2012 aikana valmistui opinnäytetyönä haastattelututkimus Ulkomaalaisen korkeakouluopiskelijan integroituminen suomalaiseen työelämään.

Koko projektin aikana 2011-2013 ulkomaalaiset opiskelijat suorittivat yhteensä 39 työharjoittelujaksoa. Harjoittelupaikkoja tarjosi yhteensä 17 eri organisaatiota Etelä-Savosta. Näiden lisäksi paikalliset yritykset tarjosivat opiskelijoille projekteja ja opinnäytetöitä harjoittelujakson sijasta. Ulkomaalaisen opiskelijan harjoittelujaksolle ottaneet organisaatiot olivat eri aloilta. Mukana oli muun muassa teknologia-, kiinteistönvälistys- ja päivittäistavaraorganisaatioita. Suurin osa harjoitteluista oli venäläisten opiskelijoiden suorittamia (61 %), mikä kertoo alueen tarpeesta löytää venäjäosaajia. Hankkeen aikana opinnäytetöitä tehtiin aiempaa enemmän alueen yritysten toimeksiantoina. Myös yritysvierailut ja projektitöiden määrä kasvoivat. Ystäväperhetoimintaan osallistui noin 50 paikallista perhettä ja 60 kansainvälistä opiskelijaa.

Projektin vaikutukset

Osallistujamäärän ja palautteen perusteella ystäväperhetoiminta oli suosittua niin opiskelijoiden kuin paikallisten perheidenkin mielestä. Ammattikorkeakoulun näkökulmasta vieraskieliset koulutusohjelmat hyötyivät toiminnasta, sillä toiminta lisäsi opiskelijoiden tyytyväisyyttä ja kannusti opiskelemaan suomen kieltä. Toiminnassa opiskelijalla on mahdollisuus tutustua suomalaisiin tapoihin ja kulttuuriin, mikä osaltaan helpotti opiskelijaa hakemaan harjoittelupaikkaa Suomesta. Samalla tämä lisäsi opiskelijoiden integroitumista alueelle. Nojatuolimatkat järjestettiin kaksi kertaa Finnish for Foreigners -opintojaksolla. Nojatuolimatkojen avulla opiskelijat motivoituvat suomen kielen opiskeluun ja pääsivät myös tutustumaan paikallisiin vanhuksiin.

Projektin aikana vieraskielisille koulutusohjelmille syntyi kattava yhteistyöverkosto alueen yrityksistä. Hankkeen aikana syntyi toimintamalleja, ohjeistuksia ja esimerkkejä yhteistyömahdollisuuksista AMK:in, yritysten ja kansainvälisten opiskelijoiden välillä. Opiskelijoille tarjoutui mahdollisuuksia kehittää osaamistaan aidoissa työelämäprojekteissa ja työelämäkumppanit saivat osaavaa kansainvälistä työvoimaa yrityksen tarpeisiin. Projektin jälkeen alueen yritykset ovat tietoisempia yhteistyömahdollisuuksista ja vieraskielisten opiskelijoiden osaamisesta. Samalla vahvistuivat ulkomaalaisten opiskelijoiden työelämävalmiudet.