Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11535

Projektin nimi: Sosiaalinen media yrityksen voimavarana

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2010 ja päättyy 30.11.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kouvola Innovation Oy

Organisaatiotyyppi: Yritys

Y-tunnus: 2221859-6

Osoite: Vartiotie 4

Puhelinnumero: 02061 52710

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kinno.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kinno.fi, www.facebook.com/somekymenlaakossa, somekymenlaaksossa.blogspot.com

Vastuuhenkilön nimi: Pasi Miettinen

Asema: kehityspalvelupäällikkö

Sähköposti: pasi.miettinen(at)kinno.fi

Puhelinnumero: 02061 58814

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Iitti, Virolahti, Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisena kohderyhmänä on kymenlaaksolaiset yrittäjät, pk-yritykset ja niiden henkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ovat kuluttajat, jotka hyötyvät uusista palveluista. Sosiaalisen median asiantuntijoiden tietämys ja kokemus lisääntyy asiantuntijoiden kohdatessa eri tilaisuuksissa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 570, joista naisia 250

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 78, joista naisia 47

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 3

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Sosiaalinen media kasvattaa suosiotaan koko ajan ja aihe on esillä entistä enemmän. Tunnetuimmat sosiaalisen median välineet lienevät Facebook ja Twitter, joita hyödyntävät etenkin nuoremman sukupolven edustajat. Sosiaalista mediaa voi hyödyntää myös yritystoiminnassa, mutta tietoa tästä aiheesta on vielä tällä hetkellä vaikeasti saatavilla. Tietoa kyllä löytyy internetistä, mutta tieto on erittäin hajanaista ja asiaa tuntemattomalle vaikeaselkoista. Yritysten nuoremman sukupolven työntekijät ovat jo sosiaalisen median käyttäjiä, miksi tätä voimavaraa ei siis hyödynnettäisi yritystoiminnassakin.

Hankkeen aikana sosiaalista mediaa tarkastellaan juuri pk-yrityksen näkökulmasta. Hankkeen antama tieto on selkeää, ymmärrettävää ja käytännönläheistä, ei siis tarvitse olla it-guru päästäkseen sisälle sosiaalisen median tarjoamiin etuihin. Sosiaalisen median ottaminen mukaan työrutiineihin voi paitsi helpottaa niitä myös parantaa liiketoimintaa, koska sosiaalisen median avulla rutiineja voidaan tehostaa ja näin jää enemmän aikaa varsinaisen liiketoiminnan hoitamiseen.

Yrityksen sisäisessä toiminnassa sosiaalista mediaa voidaan käyttää mm. tiedon jakamisessa, asiakirjojen käsittelemisessä ja muokkaamisessa, ideariihissä, yhteisöllisyyden lisäämisessä.

Asiakkaille yrityksen käyttämä sosiaalinen media voi näkyä esimerkiksi markkinointivälineenä, palautekanavana, tietopankkina, tiedotuskanavana tai sen avulla voidaan ottaa asiakkaat mukaan kehitystyöhön.

Koulutusten käytännönläheisyydellä pyritään siihen, että yritykset oppivat oikeasti käyttämään eri-laisia sovelluksia ja ohjaus tulee alan ammattilaiselta. Koulutusten jälkeen yrityksillä on myös hal-lussaan tieto, mistä apua saa mahdollisen ongelmatilanteen tullessa vastaan.

Hankkeen yhtenä tavoitteena on jakaa tietoa myös sosiaalisen median varjopuolista ja näi-den tietojen avulla yritys voi välttyä astumasta sudenkuoppaan sosiaalisen median alueella.

Vähimmäistavoitteena on houkutella 260 kymenlaaksolaista yritystä tutustumaan sosiaalisen medi-an mahdollisuuksiin. Odotamme vähintään 100 yrityksen lähtevän mukaan kehittämään yrityksensä sosiaalisen median käyttöä niin, että heidän liiketoimintansa ja osaamisensa paranee ja kehittyy. Yrityksiltä kerätään palautetta jatkuvasti siitä, ovatko asiakasmäärät, myynti ja sitä kautta liikevaihto kasvanut. Tavoite on, että 30 % mukaan lähteneistä yrityksistä kokee saaneensa merkittävää hyötyä sosiaalisen median työkalujen käytöstä.

Sosiaalisen median tuomat mahdollisuudet ja niiden käyttöönotto yrityksissä voi merkitä suurta asennemuutosta työskentelytapoihin. Sosiaalista mediaa hyödyntämällä voidaan lisätä yrityksen henkilöstön vuorovaikutusta ja mahdollisuutta osallistua yrityksen eri toimintoihin ja tuoda esiin omia näkemyksiään. Mikäli yrityksen toimintakulttuuri on tällä hetkellä hyvinkin hierarkinen, saattaa sosiaalisen median työvälineiden käyttöönotto tuoda esiin suurtakin muutosvastarintaa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan hallinnoijan ja osatoteuttajan nettisivujen lisäksi myös erilaisissa sosiaalisen median palveluissa. Lisäksi koulutuksista tiedotetaan tarvittaessa myös lehdissä. Näkyvyyttä pyritään saamaan niin laajasti kuin mahdollista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen aikana syntyneistä hyvistä käytännöistä kerrotaan avoimesti hallinnoijan nettisivujen ja sosiaalisen median kautta. Lisäksi koulutusten jälkeen kerättävää asiakaspalautetta hyödynnetään seuraavissa koulutuksissa ja hyviä käytäntöjä esitellään myöhemmin koulutukseen osallistuville. Kouvola Innovation Oy:n osalta hyviä käytäntöjä voidaan tuoda esiin myös erilaisissa verkostotapahtumissa (KOKO-verkosto, eLive-verkosto). Hyvistä käytännöistä voidaan myös laatia esim.nettisivuille kooste.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 160 786

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 144 163

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 202 589

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 189 175

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Ei erityisesti kumppanuuteen vaikuttava projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli tuoda sosiaalinen media liiketoiminnan työkaluna alueen mikro- ja pk-yritysten saataville ja tukea käyttöönottoa koulutusten muodossa. Koulutukset toteutettiin sekä Kouvolan että Kotkan seuduilla samansisältöisinä ja samana ajankohtana. Kouluttajina käytettiin seudun toimijoita. Kohderyhmään kuuluvia yrityksiä kontaktoitiin molempien kehitysyhtiöiden asiakasrekistereiden ja verkostojen kautta, kuin myös alueellisten yrittäjäyhdistysten ja muiden aktiivisten toimijoiden kautta. Koulutukset totetutettiin pienryhmissä luento- ja workshop-muotoisina. Ryhmät ja käsiteltävät aiheet pyrittiin eriyttämään siten että teorian ja käytäntöön viemisen välinen aika ja vaiva olisivat mahdollisimman pieniä. Koulutuksiin osallistui yhteensä koko projektin aikana 79 henkilöä. Koulutuskertoja järjestettiin osallistujille 25 kertaa koko Kymenlaakson alueella.

Projektissa kehitettiin myös yritysverkoston sisäistä sosiaalisen median käyttöä ja pilotoitiin verkossa toimivaa, MS Sharepoint-pohjaista verkostotyökalua, jonka tehtävänä on edistää verkoston sisäistä kommunikaatiota, tiedotusta, yhteisen toiminnan koordinointia sekä toimia yhteisenä materiaalipankkina. Verkostotyökalun tekninen kehitys tehtiin hankkeen ulkopuolella, mutta pilotointi verkostojen kanssa, käyttäjätestaus sekä jatkokehityssuunnitelmat luotiin tämän hankkeen puitteissa. Käyttöönotto tapahtui paikallisissa pelialan yritysten verkostossa (Playa Game Industry Hub), jossa verkostotyökalua hyödynnettiin sisäiseen kommunikointiin, ajatustenvaihtoon, tiedottamiseen ja toiminnan koordinointiin. Työkalun käytöstä kerättiin aktiivisesti palautetta käyttäjiltä, jota hyödynnettiin jatkokehityssuunnitelmien teossa. Sosiaalinen media on nimenomaan pelialalla erittäin keskeinen työkalu kuluttajakuntien vahvan yhteisöllisyyden takia. Tuotteet ovat pääsääntöisesti digitaalisesti jaeltuja, joten verkko-pohjaisia työkaluja ja metodiikkoja löytyy paljon. Projektissa arvioitiin myös muiden yritysverkostojen mahdollisuuksia ottaa käyttöön verkostotyökalua. Mm. matkailuyritysten ja venäläistaustaisten yritysten verkostojen kannalta yhteinen some-työkalu ei olisi tuonut tarpeeksi kohdennettuja toiminteita ja olisi todennäköisesti ollut liian haastava koko ryhmän tehokkaaksi työkaluksi.

Projektissa toteutettiin asiakastyytyväisyyskyselyjä aika ajoin. Niistä saatu palaute oli pääosin tyytyväistä. Projektin lopussa lähetettiin lyhyt kysely kaikille koulutuksiin osallistuneille. Kyselyyn vastasi kahdeksan henkilöä. Kyselyssä kysyttiin yrityksen mukana olo sosiaalisessa mediassa ennen ja jälkeen koulutuksen, käytössä olevia sosiaalisen median työkaluja sekä sosiaalisen median vaikutusta ajankäyttöön, markkinointiviestintään, asiakasmääriin ja liikevaihtoon. Osa vastaajista oli jo aiemmin käyttänyt yrityksessään sosiaalisen median työkaluja. Suosituin työkalu oli odotetusti Facebook. Myös LinkedIn oli käytössä parilla vastaajalla. Osa vastaajista koki sosiaalisen median käytön helpottavan ajankäyttöä, osan mielestä se taas lisäsi sitä. Markkinoinnin osalta suurin osa koki sosiaalisen median helpottavana. Asiakasmäärät olivat joko pysyneet samana tai lisääntyneet. Sosiaalisen median käytön vaikutukset liikevaihtoon eivät välttämättä ole vielä nähtävillä.