Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11539

Projektin nimi: Reinot ja Ainot hyvinvointialalle

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1007629-5

Osoite: Rastaantaival 2

Puhelinnumero: 020 124 4500

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.seduaikuiskoulutus.fi

Projektin kotisivun osoite: www.seduaikuiskoulutus.fi/Suomeksi/Projektit/Paattyneet_hankkeet/Reinot_ja_Ainot.iw3

Vastuuhenkilön nimi: Tuula Seppä

Asema: Aikuiskoulutuspäällikkö

Sähköposti: tuula.seppa(at)sedu.fi

Puhelinnumero: 040 830 4259

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin kohderyhmänä ovat vaiheissa I ja II:

a) Etelä-Pohjanmaan työttömät tai työttömyysuhanalaiset teollisessa työssä, kuljetus- tai rakennusalalla tms. miesvaltaisella alalla työskennelleet miehet, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita hakeutumaan hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja ammatteihin.

b) Etelä-Pohjanmaan miesvaltaisilla aloilla työskennelleet työttömät tai työttömyysuhanalaiset naiset, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita hakeutumaan hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja ammatteihin.

c) Hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt, jotka tarjoavat projektin osallistujille mahdollisuuden tutustua ja perehtyä ko. toimialaan sekä hankkia siitä työkokemusta ja osaamista esim. työssä oppimispaikka, työpaikka, oppisopimus tms.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisten kohderyhmien merkitys painottuu projektin vaiheessa II. Esiselvitysvaiheessa (vaihe I)luodaan siltoja eri osapuolten välille ja hahmotellaan tulevaa yhteistyötä ja sen eri ilmentymiä.

Projektin toiminta vastaa kohdealueen hyvinvointialan työvoimatarpeisiin, työvoiman saatavuuteen ja työelämän kehittämishaasteisiin / -tarpeisiin. Projekti ylläpitää osaltaan toimivaa maakuntaa, kilpailukykyä ja menestymistä.

Projekti toimii poikkihallinnollisesti, sen kohderyhmänä ovat yksityisen sektorin lisäksi eri hallinnonalojen edustajat kuten työhallinto, elikeinotoimi, sosiaalitoimi, KELA, terveydenhuolto ja kolmas sektori. Kehittämis-, ohjaus- ja koulutustoimet koskettavat niitä joko suoraan tai välillisesti.Projektissa merkittävää on yhteistyö työelämän kanssa ja tavoitteena on "win - win" - periaate varsinkin projektin osallistujien ja sote-alan työyhteisöjen kesken. Työ ja tekijät kohtaavat projektin aikana.

Projekti kohdistuu myös alueellisiin palveluorganisaatioihin esim. ELY, seudulliset TE-toimistot, kunnalliset ja seudulliset elinkeinopalvelut, E-P:n yrittäjät ry, Etelä-Pohjanmaan TESO ry. ja paikalliset yrittäjäjärjestöt. Projekti luo verkostolle uusia toimintamalleja, kumppanuuksia ja prosesseja.

Viime kädessä projekti edistää kohderyhmien ja heidän perheidensä taloudellista ja sosiaalista hyvinvointia tarjoamalla osallistujille ammatillista osaamista ja kontakteja uuteen toimialaan sekä mahdollisimman monen kohdalla uuden työpaikan tai polkuja siihen.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 30, joista naisia 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 40, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Reinot ja Ainot hyvinvointialalle -projekti toteutetaan ajalla 1.1.2011 - 31.12.2012 (24 kk). Projektia hallinnoi Seinäjoen koulutuskuntayhtymä, Sedu Aikuiskoulutus, liikelaitos.

Projektin kohderyhmänä ovat:

a) Etelä-Pohjanmaan työttömät / työttömyysuhanalaiset teollisessa työssä, kuljetus- tai rakennusalalla tms. miesvaltaisella alalla työskennelleet miehet, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita hakeutumaan hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja ammatteihin.

b) Etelä-Pohjanmaan miesvaltaisilla aloilla työskennelleet työttömät tai työttömyysuhanalaiset naiset, jotka ovat kiinnostuneita ja motivoituneita hakeutumaan hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan koulutukseen ja ammatteihin.

c) Hyvinvointialan, erityisesti sosiaali- ja terveysalan työyhteisöt, jotka tarjoavat projektin osallistujille mahdollisuuden tutustua ja perehtyä ko. toimialaan sekä hankkia siitä työkokemusta ja osaamista esim. työssä oppimispaikka, työpaikka, oppisopimus tms.

Projekti jakautuu kahteen vaiheeseen:
I Esiselvitysvaiheeseen, jossa yhdessä TE-toimistojen kanssa kartoitetaan miesvaltaisten alojen työttömät / työttömyysuhanalaiset hakijat potentiaalisten osallistujien tunnistamiseksi ja käynnistetään haku hankkeeseen. Lisäksi kartoitetaan perusturvapalvelujen kanssa nykyiset henkilöstömäärät ja eläköityvät sote-alalla sekä tulevan henkilöstömäärän tarve.

II Mahdollisiin koulutus- ja kehittämistoimiin vaiheen I pohjalta.

Projekti tukee ja edistää miesvaltaisten alojen työttömien ja työttömyysuhanalaisten hakijoiden ammatinvaihtoa hyvinvointialalle, erityisesti sosiaali- ja terveysalalle. Osallistujat perehtyvät työn luonteeseen saaden kokonaisvaltaisen kuvan sote- ammattialan vaatimuksista, osaamistarpeista ja soveltuvuudestaan ammattiin.

Projektin tuloksena työttömien tai työttömyysuhanalaisten miesten ja osin myös naisten työllistyminen, urakehitys ja osaamistaso kohoavat. Samalla projekti vastaa hyvinvointialan henkilöstö-ja työvoimatarpeeseen.

Osallistujista arviolta 90 % työllistyy tai sijoittuu muuhun työllistymistä edistävään toimenpiteeseen esim. koulutukseen.

Projektin aikana syntyy miesten ammatinvaihtoa ja tasa-arvonäkökulmaa tukeva toimintatapa koskien mm. hyvinvointialan koulutusten suunnittelua, ohjaus- ja neuvontapalveluita sekä rekrytointia. Merkittävä tulos on asenteiden muuttuminen eri osapuolten kesken koskien miesten kykyä ja osaamista toimia hyvinvointialan ammateissa.

Projekti luo hiljaisen tiedon siirtämistä ja tasa-arvoa tukevan "Senior Reino ja Aino" -opiskelijan ohjaus- ja mentorointisuunnitelman ja toimintamallin, jossa työyhteisön kokenut nais- ja miestyöntekijä mentoreina ohjaavat alalle opiskelevaa henkilöä.

Projektin avulla kehitetään ammatinvaihtajien ammatillisen kehittymisen ja ohjauksen tukemiseen uusia toimintatapoja. Hankkeessa pilotoidaan mm. e-työssä oppimisen ohjauksen kokeilumalleja, joita voidaan hyödyntää jatkossa muissakin koulutuksissa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedottaminen projektissa on monimuotoista, segmentoitua ja se koskettaa myös suurta yleisöä.
Yhteistyöverkostolla ja ohjausryhmän jäsenillä on keskeinen rooli tiedottamisessa. Tiedottamista koordinoi projektipäällikkö yhteistyössä hallinnoivan organisaation markkinointipäällikön kanssa. Projektista tehdään ennakkomarkkinointia mm. osana sote-alan ennakointityötä (ks. Ilkka 18.11.2010) ja eri osapuolten verkostotapaamisissa.

Rahoituspäätöksen jälkeen vaiheesta I alkaen tiedotus seuraavasti:

- Esitteitä TE-toimistoihin, kauppakeskuksiin, oppilaitoksiin, kirjastoihin, työnhakijoiden yhdistyksiin ym. paikkoihin missä kohderyhmää liikkuu
- Kirjeet ja s-postitiedotteet elinkeinoasiamiehille, paikallisille yrittäjien yhdistyksille, sosiaali- ja terveysalan ammattiyhdistyksille/ järjestöille ja oppisopimusviranomaisille
- Esittelyt ja infotilaisuudet TE-toimistojen tilaisuuksissa ym. paikoissa, missä kohderyhmää liikkuu
- TE-toimistot tiedottavat projektista asiakkailleen
- Mahdollisesti Palvelupiste AikuiskoulutusEP TE-toimistojen tiloissa (hanke ESR-haussa 30.11.2010)
- Kirjeet, puhelut ja viestintä sähköisessä mediassa
- Nettiesitteet (mm. Sedu Aikuiskoulutus, TE-toimistot)
- Projektiesitteitä yhteistyöverkostolle
- Lehti-ilmoitukset Ilkassa, Ykkösissä, Eparissa, Pohjalainen yrittäjä lehdessä
- Alue-TV ja radio
- Henkilökohtainen tiedottaminen paikoissa, joissa kohderyhmää ja yhteistyötahoja liikkuu
- Aikuisopiskelijan kevään tapahtumissa tiedottaminen

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa kehitettyjen hyvien käytäntöjen levittäminen on käynnissä koko projektin ajan aina silloin, kun se on perusteltua, erityisesti raportoinnin ja arvioinnin yhteydessä. Hyvien käytäntöjen levittäminen koskee projektin eri vaiheita ja toimenpiteitä ja se huomioidaan myös projektin tiedotussuunnitelmassa.

Hyvien käytäntöjen rinnalla kiinnitetään huomio ei - toimiviin, huonoksi koettuihin ratkaisuihin ja pullonkauloihin ja tiedotetaan myös niistä avoimesti. Projektin alussa tehdään riskianalyysi koskien mahdollisia vastaantulevia ongelmakohtia ja haasteita.

Hyvien käytäntöjen levittämisessä hyödynnetään eri viranomaistahoja kuten sosiaali- ja terveydenhuoltotointa, alan ammattijärjestöjä ja niiden eri tiedotuskanavia, ELYn yrityspalvelupistettä, seudullisten TE-toimistojen tiedotuskanavia, TESO-akatemiaa, E-P:n yrittäjät ry:tä, seudullisia elinkeinotoimistoja/-yhtiöitä, kuntien yritysasiamiehiä ym. vastaavia ja oppilaitoksia. Hyvien käytäntöjen levittämisessä voidaan käyttää välittävänä tahona myös muita kohderyhmälle suunnattuja palveluja myös vapaan sivistystön organisaatioissa.

Hyviä käytäntöjä levitetään myös yhteistyötahojen sisäiseen kehittämis- ja strategiatyöhön, koulutus- ja kehittämispalvelujen innovointiin sekä kumppanuuksien kehittämiseen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 82 143

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 40 967

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 132 735

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 40 967

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sekä naisten että miesten tasa-arvoa merkittävästi edistävä projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Sukupuolten välisen tasa-arvon edistäminen ja valtavirtaistaminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Reinot ja Ainot hyvinvointialalle- hanke käynnistyi esiselvitysvaiheella, jonka aikana selvisi, että Etelä- Pohjanmaalla on kohderyhmään (teollisten alojen työttömät ja työttömyysuhanalaiset miehet ja naiset) kuuluvia työnhakijoita, jotka ovat kiinnostuneet vaihtamaan ammattia ja kouluttautumaan hyvinvointialalle.

Myös työnantajataho ilmaisi selkeästi, että alalla vallitsee vähitellen paheneva työvoimapula, jota varten tarvitaan lisää koulutettua henkilökuntaa. Erityisen innostunut työnantajataho oli miesten kouluttamisesta sosiaali- ja terveysalan tehtäviin.

Ajankohta koulutuksen aloittamiseen ei kuitenkaan ollut paras mahdollinen, sillä työnantajat ja kohderyhmään kuuluvat, potentiaaliset koulutukseen hakeutujat sijoittuivat eri puolille Etelä- Pohjanmaata, eikä koulutusta saatu järjestettyä järkevän välimatkan päähän.

Esiselvitysvaiheesta saatiin kuitenkin tarpeellista tietoa sosiaali- ja terveysalan työvoimapulasta Etelä- Pohjanmaalla, sekä rekrytointivaiheessa tarpeellisista toimista, kun kyseessä on hakeutuminen sukupuolelle epätyypilliselle alalle.

Tärkeimmäksi tulokseksi voidaan mainita miehille suunnattu rekrytointimalli. Kun teollisten alojen työttömiä rekrytoitiin hyvinvointialan koulutukseen huomattiin, että koska iso osa heistä oli miehiä, oli koulutuksesta kertomista tärkeämpää avata hakijoille hyvinvointialan eri ammatteja. Hakijoiden olemassa olevat mielikuvat mm. lähihoitajan työstä osoittautuivat melko yksipuolisiksi, ja suurimmat myönteiset tulokset ovat saavutettiin, kun toimenkuva ja hyvinvointialan eri ammatteja on purettu osiksi lähtien siitä mitä työmenetelmiä kullakin osaamisalalla käytetään, päättyen konkreettisten työnantajien nimeämiseksi työssäkäyntialueen sisällä. Myönteinen vaikutelma on ilmentynyt mm. sellaistenkin miesten hakeutumisella sosiaali- ja terveysalalle, jotka eivät aiemmin sitä olleet harkinneet, sekä ennakkoasenteiden purkautumisella. Tällöin miehet ovat hahmottaneet, miten monipuolinen ja useita eri osa- alueita käsittäviä sosiaali- ja terveyssektorin toiminta kenttä on. Osiksi purkaminen auttoi selväsi erottamaan sote- alan eri toimintakentät toisistaan, ja lieventämään yksipuolista käsitystä alan luonteesta. Kun tätä tulosta arvioidaan, voidaan olettaa, että monimutkaisia rekrytointikuvioita ja työn markkinointia tärkeämpää onkin nimetä konkreettisesti työn suorituspaikka, ja siellä käytettävät työmenetelmät, sekä kertoa mitä työ pitää sisällään. Konkreettinen esimerkki voi olla vaikka selittää mitä eroa on vanhustyöllä ja mielenterveys- ja päihdetyöllä, niihin liittyviä työmenetelmiä ja työn tavoitteiden eroja ja lähtökohtia. Kun hakija tietää mitä työ on, hän myös helpommin pystyy päättelemään vastaako työ hänen kiinnostustaan, taipumuksiaan ja vahvuuksiaan.

Lisäksi miesten koulutuksen alkua pitää pystyä ohjaamaan siten, että aiemmissa vastaavissa kokeiluissa esiintyvää keskimääräistä korkeampaa keskeyttämisprosenttia ei toteutuisi. Yksi ratkaisu voi olla alalle valmentava koulutus, josta Sedu Aikuiskoulutuksella on hyviä kokemuksia sekaryhmien osalta.

Miestyöntekijöiden runsaampi tuleminen sosiaali- ja terveysalalle oli työnantajista erittäin tarpeellista, ja taas toisaalta uudesta koulutetusta työvoimasta osalla työnantajista oli jo kova pula. Työntekijöinä miesten tuleminen naisvaltaiselle alalle koettiin myös työyhteisöjen ilmapiirin kannalta merkittäväksi seikaksi. Nämä asiat ilmenivät keskusteluista Etelä- Pohjanmaan työnantajatahojen kanssa.