Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11541

Projektin nimi: Itä-Suomen yliopiston LUMA-toiminnan käynnistäminen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: PL 111

Puhelinnumero: 013 251111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: www.uef.fi/luma

Vastuuhenkilön nimi: Pekka Hirvonen

Asema: Perusopetusyksikön johtaja, fysiikan ja matematiikan laitos

Sähköposti: pekka.e.hirvonen(at)uef.fi

Puhelinnumero: 0503514897

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

LUMA-toiminan pääasiallisen kohderyhmän muodostavat Itä-Suomen alueen lukioiden, perusopetuksen ja jossain määrin myös ammatillisen puolen LUMA-aineiden (fysiikka, kemia, biologia, maantiede, matematiikka) opettajat. Opettajien koulutustoiminnan painopiste on hankkeen aikana Pohjois-Karjalassa, mutta hankkeen päätyttyä LUMA-toiminta kattaa vakiinnuttuaa koko Itä-Suomen.

Samoin tärkeä kohderyhmä muodostuu alueella hankkeeseen mukaan lähtevistä yrityksistä, jotka voivat tiivistää yhteistyötään oppilaitosten ja alueella toimivan yliopiston kanssa. Edelleen kohderyhmäään kuuluu erityisesti lukio-opintojaan suorittavat opiskelijat. On oleellista, että lukio-opiskelijoille välittyy monipuolinen ja positiviinen kuva alueen yritys- ja koulutustoiminnasta. Hanke järjestää myös tilaisuuksia opinto-ohjaajille, jotka ovat merkittävässä roolissa nuorten uravalintojen tukemisessa ja toimivat usein yhteyshenkilöinä koulujen olemassa olevassa yritysyhteistyössä.

Joensuun kampukselle rakennettavat uudet oppimisympäristöt (EAKR-projekti) hyödyttävät erityisesti Joensuun aluetta ja ympäristökuntia. Oppimisympäristöjen käyttöönottoon ja käyttöön liittyvät koulutukset on ensisijaisesti suunnattu Pohjois-Karjalan opettajille, joskin yksittäisiä opettajia voi tulla myös Pohjois-Karjalan ulkopuolta.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisesti toiminan hyödyt välittyvät yhteistyökunnissa opiskeleville opiskelijoille. LUMA-toiminnan tavoitteena luonnontieteiden ja matematiikan opetuksen ja oppimisen edistämisen lisäksi on nuorten näiden aineiden harrastuneisuuden lisääminen. Myös kiinnostuksen lisääminen ja motivaation parantaminen luonnontieteiden ja matematiikan opiskelua kohtaan on tärkeä tavoite. Näiden tavoitteiden saavuttamisessa opettajien kouluttaminen uusien oppimisympäristöjen käyttöön ja opettajien yritysyhteistyövalmiuksien parantaminen ovat keskeisessä asemassa.

Välillisesti toiminta vaikuttaa myös Joensuun ympäristökuntien talouteen. Olemme keskustelleet ympäristökuntien sivistysjohtajien ja opettajien kanssa hankkeen eduista. Hankkeen myötä kuntien ei tarvitse itse investoida niihin oppimisympäristöihin ja palveluihin, joita rakennettava laboratorio pystyy tarjoamaan. Toisaalta nykyisessä taloustilanteessa investoinnit eivät olisi edes mahdollisia. Erityisesti säästöä syntyy kalliimpien ja harvinaisempien laitteiden osalta.

Toteutuessaan hanke tulee kasvattamaan luonnontieteiden ja tekniikan aloille hakeutuvien nuorien määrää, edistämään alan yritysten syntymistä ja luomaan näin alueellista hyvinvointia. Numeerisia arvioita uusien työpaikkojen syntymisestä on mahdoton esittää.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 112, joista naisia 63

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

ESR-hanke: Itä-Suomen yliopiston LUMA-toiminnan käynnistäminen

Henkkeella on kolme keskeistä tavoitetta:
a) LUMA-toiminnan käynnistäminen Itä-Suomessa.
b) Uusien oppimisympäristöjen käytön lisääminen itäsuomalaisissa oppilaitoksissa opettajien koulutusten kautta, sisältää myös robotiikan osa-alueen.
c) Itäsuomalaisten yritysten, oppilaitosten ja yliopiston välisen yhteistyömallin rakentaminen ja yhteistyön käynnistäminen.

Suomeen perustetaan parhaillaan kansallista LUMA-toimintaverkostoa, jonka tehtävä on edistää lasten ja nuorten luonnontieteiden, matematiikan ja teknologian oppimista ja harrastuneisuutta sekä tiede- ja teknologiakasvatusta. Verkoston perustamista koordinoi Kansallinen LUMA-neuvottelukunta (perustettu 10.5.2010). Haettava projekti käynnistää yliopiston, yritysten ja koululaitosten välisen LUMA-toiminnan Itä-Suomessa. Perustamisvaiheessa painopiste on Joensuun ja ympäristökuntien alueella, mutta myöhemmin toiminta tulee käsittämään koko Itä-Suomen.

Itä-Suomen alueen LUMA-toiminnan painopiste tulee olemaan uusien oppimisympäristöjen ja tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön lisääminen kouluissa matemaattisten aineiden opettajien koulutuksen kautta. Opetusministeriön asettaman työryhmän tekemän selvityksen mukaan (Heljä Misukka 2010) suomalaisten opettajien tämän alueen osaaminen on puutteellista, ja kansainvälisen tason saavuttaminen vaatii toimia. Tähän osa-alueeseen liittyy kiinteästi myös rinnakkainen EAKR-hanke.

Toinen Itä-Suomen LUMA-toiminnan painopiste tulee olemaan yritysten, koululaitosten ja yliopiston välisen yhteistyön tiivistäminen. Yhteistyölle luodaan toimintamalli, joka vakiinnutetaan tämän hankekokonaisuuden aikana. Kuten Teknologiateollisuuden johtaja Mervi Karikorpi on todennut, kilpailukyky ja maailman luokan osaaminen edellyttää yrityksiltä, oppilaitoksilta ja korkeakouluilta entistä syvempää ja pitkäjänteisempää yhteistyötä. Samoin opettajilla tulee olla valmiudet yritysyhteistyöhön ja näkemys työelämävalmiuksien opettamisesta. Tämän yhteistyön merkitys korostuu erityisesti Itä-Suomen alueella. Mikäli lukiolaiset ja näiden aineiden opettajat saavat positiivisen kuvan alueen yritys- ja koulutustoiminasta, vaikuttaa se näistä aineista kiinnostuneiden opiskelijoiden hakeutumiseen paikalliseen yliopistoon ja ammattikorkeakouluihin. Näin voidaan taata osaavan työvoiman saatavuus alueella myös tulevaisuudessa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Perustamisvaiheessa projektin johtaja sopii kuntien ja koulujen kanssa siitä, kuinka paljon opettajat tulevat osallistumaan oppimisympäristöjen koulutustoimintaan. Tätä työtä on jo tehty ja tehdään vielä kevään 2011 aikana. Ensikäden tieto viedään perille henkilökohtaisesti.

Myöhemmin projektin tiedottamisen pääväylä tulee olemaan Itä-Suomen yliopiston yhteyteen perusteilla olevan LUMA-keskuksen LUMA-nettiportaali ja sähköpostilistat. Näiden kanavien kautta kaikki LUMA-verkostossa olevat matemaattisten aineiden opettajat ja yhteistyöyritykset saavat tiedon kaavailluista projekteista ja tapahtumista. Harvaan asutulla alueella toimivaksi todettu malli tulee olemaan samankaltainen kuin Oulun LUMA-keskuksella.

Tärkeimmistä LUMA-toiminnan perustamiseen liittyvistä tapahtumista tiedotetaan kansallisella tasolla Luma Sanomien kautta. Edelleen esimerkiksi uusien oppimisympäristöjen rakentamisen valmistuttua opettajille tarjottavista koulutuksista kirjoitetaan MAOLin Dimensio-lehteen.

LUMA-portaalin avaaminen ja laboratorion perustamispäätös sekä avaaminen saanevat huomiota myös paikallislehdistössä. Näistä tapahtumista laaditaan lehdistötiedotteet. Kyseessä tulee olemaan merkittävä piristysruiske alueen luonnontieteiden ja matematiikan opetukselle.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

LUMA-toiminnan perusidea hyvien käytäntöjen levittämisessä on valtakunnallisen LUMA-verkoston hyödyntäminen sekä tehokas ja nopeasti reagoiva paikallistason verkosto. Tämä tarkoittaa sitä, että kaikki projektin tuotokset ja hyviksi todetut käytänteet pyritään saamaan opettajien, oppilaitosten ja yritysten käyttöön heti kun se on vain mahdollista. Merkittävä työväline tässä on perustettava Itä-Suomen LUMA-portaali, joka palvelee hankkeen aikana ensisijaisesti Pohjois-Karjalan alueen tarpeita, mutta laajenee myöhemmin käsittämään koko Itä-Suomen alueen. Merkittävimmät projektin saavutukset jaetaan myös valtakunnan tasolla.

Käytännössä aikataulutus noudataa aiemmin tässä hakemuksessa esitettyjä aikatauluja.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 280 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 272 463

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 329 500

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 351 401

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hanke koostui kolmesta määritellystä tavoitteesta. Ensimmäisenä tavoitteena oli käynnistää LUMA-toiminta Itä-Suomessa ja liittää perustettava Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus osaksi kansallista verkostoa. Hankkeen toisena tavoitteena on ollut opettajien koulutusten kautta ottaa käyttöön uutta opetusteknologiaa sisältäviä oppimisympäristöjä kouluissa. Kolmanneksi tavoitteeksi asetettiin koulujen, yliopiston ja yritysten välisen yhteistyön tiivistäminen ja tätä kautta nuorten mielenkiinnon lisääminen luonnontieteiden ja teknologia-alojen koulutusta ja uravalintoja kohtaan. Kohderyhmänä hankkeessa on ollut perusopetuksen, lukion, toisen ja korkea-asteen ammatillisen koulutuksen opettajat Pohjois-Karjalan alueella.

Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus perustettiin hankkeen alkuvaiheessa ja liitettiin osaksi kansallista LUMA-verkostoa. Virallisesti kansallinen verkosto vakiinnutti asemansa yliopistojen välisellä sopimuksella syksyllä 2013, jolloin syntyi LUMA-keskus Suomi -niminen verkosto-organisaatio. Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskuksen johto oli aktiivisesti mukana kansallisen organisaation perustamisprosessissa, ja Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus on yksi LUMA-keskus Suomen perustajajäsenistä ja jatkaa toimintaansa nyt osana kansallista organisaatiota.

Uusien oppimisympäristöjen käyttöön ottoon valmentavat koulutukset toteutuivat hankkeen aikana jopa odotuksia paremmin, koulutusten sisältöjen kohdistuessa pääosin fysiikkaan, robotiikkaan ja matematiikkaan. Opettajat ottivat uuden LUMA-laboratorion luonnontieteiden koulutusta edistävät oppimisympäristöt innolla vastaan ja koulutuksille asetetut osallistumistavoitteet ylitettiin projektin aikana selkeästi. Koulutusten aikana ja niiden jälkeen laboratorion käyttö ja yhteistyö koulujen aikana on jatkunut aktiivisena, samoin uusia kohderyhmiä on tullut mukaan, mm. kevään ja syksyn 2013 aikana laboratoriossa vieraili noin 750 kymmenvuotiasta koululaista tekemässä luonnontieteellisiä tutkimuksia. Tämä yhteistyöprojekti toteutettiin yhteistyössä Pohjois-Karjalan kulttuurirahaston kanssa.

Hankkeen kolmanteen tavoitteeseen liittyen kehitimme itäsuomalaisten yritysten, paikallisten opinto-ohjaajien ja rehtorien kanssa yhteistyössä toteutettavan Tiede ja työelämäpäivä -formaatin, johon on saatu osallistujia koko Itä-Suomen alueelta heti ensimmäisestä toteutuksesta lähtien. Itä-Suomessa toimivat yritykset ovat suhtautuneet hankkeeseen erittäin positiivisesti aivan alusta alkaen, joten yrityskumppaneiden mukaan saaminen on onnistunut hyvin. Samoin yliopiston eri laitoksia on saatu LUMA-toimintaan mukaan erityisesti työelämäpäivän kautta, ja viimeisimmissä toteutuksissa ovat kaikki tiedekunnan laitokset olleet mukana.

Tiede- ja työelämäpäivän aktiviteeteista kannattaa erityisesti nostaa esille tytöille suunnattu väritutkimuksen työpaja. Heti ensimmäisestä kerrasta alkaen paja on ollut erittäin suosittu ja se onkin varattu aina täyteen. Kerätyn palautteen perusteella ko. työpaja on onnistunut innostamaan tyttöjä opiskelemaan luonnontieteitä. Osaltaan Tiede ja työelämä -teemapäivän suosiosta johtuen hankkeen määrälliset tavoitteet saavutettiin jo ennen hankkeen puoliväliä, ja hankkeen loppuun mennessä tavoitteeksi asetetut määrät koulutuspäivien ja yrityskumppanien määrien osalta oli saavutettu kolminkertaisesti.

Yleisesti ottaen hankkeelle asetetut tavoitteet ovat täyttyneet erinomaisesti. Itä-Suomen yliopiston LUMA-keskus on vakiinnuttanut asemansa osana kansallista LUMA-keskusten verkostoa, hankkeelle tavoitteeksi asetetut koulutustavoitteet ja mukaan lähtevien yritysten määrä on toteutunut kolminkertaisena ja hankkeessa annetut koulutukset ovat antaneet pääasialliselle kohderyhmälle hankesuunnitelman mukaisia valmiuksia uudentyyppisten oppimisympäristöjen käyttöön useammassa eri aineessa.

Kohderyhmän opettajia on saavutettu koko Itä-Suomen alueella ja tieto LUMA-keskuksen tarjoamista mahdollisuuksista on levinnyt hyvin. Erityisesti Joensuun ympäristökunnat ovat olleet aktiivisia lainaamaan LUMA-keskuksen välineistöä sekä käyttämään laboratorion palveluja.