Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11542

Projektin nimi: Metsänhoitotöiden koneellistaminen, kehittämishanke

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 30.11.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0212371-7

Osoite: Tulliportinkatu 3

Puhelinnumero: 013 244200

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pkky.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pkky.fi/amo/valtimo/mehoko tai www.metko.info

Vastuuhenkilön nimi: Timo Parkkinen

Asema: apulaisrehtori

Sähköposti: timo.parkkinen(at)pkky.fi

Puhelinnumero: 050 3562604

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Itä-Suomen yliopisto
Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu -liikelaitos, biokeskus, metsäala
Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, metsä - ja metsäkoneala

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä on em. koulutusorganisaatioiden opetushenkilöstö, pilottihankkeissa ja -koulutuksissa mukana olevat alan yritykset ja niiden hankkeeseen osallistuva henkilöstö, metsäkone- ja metsäpalveluyrittäjät, metsäorganisaatioiden toimihenkilöt ja alan kone- ja laitevalmistajat ja niiden henkilöstö.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisenä kohderyhmänä ja edunsaajina ovat maakunnan kone- ja metallialan ja auto- ja kuljetusalan yritykset laajemmin ja niiden henkilöstö sekä ammatillisen koulutuksen ja korkeakoulutuksen alan opiskelijat.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 55, joista naisia 7

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Metsänhoitotyöt tulevat koneellistumaan voimakkaasti seuravan vuosikymmenen aikana. Päätöksenteon ja koulutuksen tueksi tuotetaan perustietoa ja soveltavaa materiaalia opetuksen, metsätalouden ja laitevalmistajien tarpeisiin.

Hankkeella haetaan ratkaisua metsäalan organisaatioiden kykyyn ottaa käyttöön uusia metsänhoitoon, metsäenergian ja ainespuun hankintaan liittyviä teknisiä ja menetelmällisiä ratkaisuja talouden, toimivuuden ja organisoitumisen näkökulmat huomioiden.

Hankkeen tuloksena syntyy tutkittua tietoa uusista metsänhoidon tekniikkaa hyödyntävistä menetelmistä, laitteista ja organisoitumisesta. Alan kouluttajat saavat perusteet ja ammattitaidon kouluttaa erikseen eri koulutustasoilla ja myös yhdessä uusia työntekijöitä, suunnittelijoita ja esimiehiä hallitsemaan yhä monimuotoistuvan metsätalouden työkentän.

Hanke lähentää tutkimustiedon tuottajia, kouluttajia ja käytännön tekijöitä metsätalouden ja laitevalmistuksen piirissä. Nopea tiedonsiirto ja yhdessä tehtävä menetelmä- ja laitekehitystyö mahdollistaa koulutustoiminnan markkinoinnin ja myös tieteelliseen tutkimukseen perustuvan laite- ja menetelmäkehityksen. Lisäksi uudet metsätalouden koneellistetut työt mahdollistavat uuden yritystoiminnan perustamista ja olemassa olevan yritystoiminnan laajentumista.

Hanke tuottaa tietoa koneellisista metsänhoitotöistä, niiden vaikutuksesta metsänkasvatukseen ja puuntuotannon kannattavuuteen.

Hankkeessa koulutetaan metsäalan opettajia hyödyntämään uusien koneellisten metsänhoitotöiden menetelmät, mahdollisuudet ja rajoitteet opetuksessa. Lisäksi tuotetaan opiskelumateriaalia metsäalan peruskoulutukseen ja lisäkoulutuksen tarpeisiin.

Toteutetaan koulutuspilotoinnit ammatillisella toisella asteella, yritysten työntekijöille, toimihenkilöille ja korkeakouluasteella.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen käynnissä ollessa ja tuloksista tiedotetaan tiedotusvälineiden ja alan julkaisujen kautta. Tiedotusta tehdään myös sisäisesti varmistaen alan opetushenkilöstön ajan tasalla oleminen, heidän kentällä tapahtuvan tiedon jakamisen oikeellisuus ja informatiivisuus ja osallistumismahdollisuudet kehittämisideoineen.

Hankkeen tulokset tiedotetaan.

Projektin koulutustilaisuudet ovat myös suora projektista tiedottamisen väylä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Tiedotus hankkeen käynnistyessä.
Tiedotustoiminta merkittävistä tuloksista, hankkeen uutuus ja innovatiivisuus.

Tiedotus toiminnan ollessa täydessä laajuudessa.

Syksyllä 2011 otetaan ensimmäiset tutkimustulosten perusteella saadut hyvät käytännöt opettajien koulutukseen.

Syksystä 2011 kevääseen uusia koneellisen metsänhoidon tuloksia hyödynneteään perustutkinto-opiskelijoiden ja metsätyöntekijöiden ja työnjohdon lisäkoulutuksissa.

2012 lopulliset tulokset tiedotetaan kohderyhmille mm. yrittäjät, metsäalan organisaatiot. Lopulliset koulutuspaketit otetaan käyttöön metsäalan ammatillisessa koulutuksessa ja korkeakoulukoulutuksessa.

Yhteistyö Itä-Suomen ammatillisen koulutuksen järjestäjäkentässä rehtori- ja kehittämistyöryhmissä ja kokemusten vaihtaminen tapahtuu vuosittain.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 328 724

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 321 198

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 392 950

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 392 665

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Metsähoitotöiden koneellistaminen -hanke (1.1.2011-30.11.2013) toteutettiin yhteistyössä Itä-Suomen yliopiston, Karelia ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän kanssa. Hankkeessa tuotettiin uutta tutkimustietoa sekä opetusmateriaalia koneelliseen metsänhoitoon. Hankkeen konkreettisimpana tuloksena voidaan pitää ensimmäistä koneellisen metsänhoidon oppikirjaa.
Itä-Suomen yliopisto kokosi tutkimustiedon ja kokeilujen pohjalta tutkimustietoa koneellisesta metsänhoitotyöstä. Pohjois-Karjalan ammattiopisto Valtimo ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu valmistivat ja kokosivat tutkimustiedon pohjalta koulutuskäyttöön metsähoidon koneellistamiseen liittyvän osaamisen ja aineiston.

Kolmen organisaation yhteistyöllä pystyttiin hyödyntämään tavoitteen kannalta tarkoituksenmukaisella tavalla laaja osaaminen käytännön ohjeiksi ja perustiedoksi työelämään, metsänomistajille ja opiskelijoille.

Yritykset laitevalmistajista metsänhoitotöitä tekeviin yrityksiin olivat vahvasti mukana niin kehittämishankkeessa kuin siihen kytkeytyneessä investointihankkeessa mm. tuotekehityksessä, tutkimustoiminnassa ja tiedon levittämisessä.

Tiedottaminen hankkeesta onnistui hyvin useiden eri viestimien ollessa kiinnostunut metsätyöhön tulevasta muutoksesta. Asian uutuusarvo ja ristiriitainen suhtautuminen helpottivat medianäkyvyyden saamista.

Hankkeen aikana koneellisia metsänhoitotöitä esiteltiin ulkomaalaisille ryhmille, joiden kiinnostus asiaa kohtaan konkretisoitui mm. laitehankinnoilla.

Hankkeessa koottu ja tuotettu tieto on jo hankkeen aikana sidottu mukana olleiden koulutusorganisaatioiden koulutusohjelmiin opetussuunnitelmien ja opetus-/opiskelumateriaalien muodossa.

Hankkeen tuloksena on syntynyt uutta koottua tietoa metsänhoidon koneellistamisesta, joka mahdollistaa metsäalan eri toimijoiden metsänhoitotöihin ja metsänkasvatukseen liittyvän päätöksenteon pohjautuen tutkittuun tietoon. Uudet menetelmät lisäävät metsänhoidon keinovalikoimaa. Hankeen aikana tehty kehitystyö ja näkyminen mediassa ja alan tapahtumissa on jo synnyttänyt kauppaa laitetoimittajille kuin koulutusorganisaatioille.