Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11544

Projektin nimi: Vaske-hanke Väljästi asuttujen alueiden palveluiden kehittäminen

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 0242746-2

Osoite: Tikkarinne 9

Puhelinnumero: 013-260600

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pkamk.fi

Projektin kotisivun osoite: vaskehanke.blogspot.com

Vastuuhenkilön nimi: Tuomas Lappalainen

Asema: Koulutus- ja kehittämispäällikkö

Sähköposti: tuomas.lappalainen(at)pkamk.fi

Puhelinnumero: 050-521 5607

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Ylä-Savon

Kunnat: Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Lieksa, Vieremä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kuntien ja kuntayhtymien työntekijät ja luottamushenkilöt

Ammattikorkeakoulujen henkilöstö

3.3 Välilliset kohderyhmät

Sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten johto ja henkilöstö

Teknologiayritykset ja muut palveluntuottajat

Ammattikorkeakoulun opiskelijat

Kohdekuntien kuntalaiset palvelujen käyttäjinä

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vaske-hanke pureutuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutuotannon haasteisiin väljästi asutulla alueella. Vaske-hanketta hallinnoi Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu ja Savonia amk toimii osatoteuttajana. PKAMK ja Savonia amk ovat strategisia kumppaneita (lyhenne ISAT). Tämä hanke palvelee ISAT strategian kehittämisen painoalaa Väljästi asutun alueen hyvinvointipalvelut. Vaske-hanke toteutetaan yhteistyössä Ylä-Savon sosiaali- ja terveydenhuollon kuntayhtymän ja Lieksan kaupungin kanssa. Ylä-Savossa kehittämisen kohteena on ensihoidon ja Lieksassa kotihoidon palvelut. Molempia alueita luonnehtii ikääntyvä väestö ja pitkät välimatkat. Hankkeen kumppaneita ovat Ylä-Savon kehitys oy ja Pikes oy. Hanke on valmisteltu ammattikorkeakoulujen yhteistyönä työelämäkumppaneita kuullen.

Vaske-hankkeen varsinainen kohderyhmä on kuntien ja kuntayhtymien työntekijät ja luottamushenkilöt sekä ammattikorkeakoulujen henkilöstö. Välilliseen kohderyhmään kuuluvat sosiaali- ja terveyspalveluja tuottavien yritysten johto ja henkilöstö, teknologiayritykset ja muut palveluntuottajat, ammattikorkeakoulun opiskelijat sekä kohdekuntien kuntalaiset palvelujen käyttäjinä.

Keskeinen sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittämistä hidastava tekijä on nykytilan ja kustannusrakenteen heikko seurattavuus ja nykytilan tunteminen. Tämän seurauksena uusien palvelutuotannontapojen kehittäminen on vaikeaa, koska hyötyjä ja kustannusvaikuttavuutta ei pystytä arvioimaan ja osoittamaan. Kunnat tarvitsevat kehittämisinstrumentteja arvioidakseen nykyistä palvelujen tuottamistapaa kustannustehokkuuden ja henkilöstön työhyvinvointin näkökulmasta. Tämän lisäksi tarvitaan käytäntöön vietynä lisää monitoimijaisia palveluntuottamistapoja.

Hankkeen vaikutuksesta kuntien valmius ottaa käyttöön uusia tuottavampia palveluntuotannon tapoja kohentuu. Hanke edistää julkisen ja yksityisen palveluntuotannon yhteensovittamista. Hankkeessa rakentuu kehittämiskonsepti, joka on siirrettävissä muihin kuntiin.
Hanke toteutetaan seuraavin toimenpitein:
1. Suoritetaan nykytila-arviointi erityisesti keskittyen kotiin vietäviin palveluihin analyysityökaluja (logistinen optimointi) hyödyntäen.
2. Sovelletaan kerättyä dataa toiminnan ja tuotantotapojen vaihtoehtojen kuvaamiseksi nykyisillä reunaehdoilla.
3. Toteutetaan aluelähtöinen nelivaiheinen SOTE-skenaariotyöskentely (skenaarioiden työstö , laskennallinen analyysi, vertailu, valinta)
4. Valittujen kokonaisuuksien käyttöönoton valmistelu päätöksenteon tueksi.
5. Uusien osaamistarpeiden kuvaaminen ja niihin vastaamiseen varautuminen
6. Hankkeen eri vaiheiden toiminnasta ja tuloksista tiedottaminen henkilöstölle, asiantuntijoille, sidosryhmille ja laajalle yleisölle

Kehittämiskonsepti muodostuu toimenpiteiden kokonaisuudesta sisältäen nykytilakuvaukset, nykyisten toiminta- ja tuotantotapojen vaihtoehtosuunnitelmat, skenaariotyöskentelyn, kokeilukokonaisuuksien käyttöönottosuunnitelman ja kuvaukset muuttuneista osaamistarpeista.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Tiedotusta toteutetaan koko hankkeen ajan.
Hankkeen alussa tiedotetaan hankkeen toteuttajatahoja ja sidosryhmä hankkeen tavoitteista ja toiminnasta. Tiedotetaan hankkeen etenemisestä eri virstanpylväiden kohdalla (vaiheiden nivelkohdissa) palveluntuottajien henkilöstölle, päätöksentekijöille, alueen asiantuntijoille. Hankkeen lopussa tiedotetaan ja levitetään hankkeen havaintoja ja hyviä käytäntöjä alueellisten ja kansallisten verkostojen kautta.
Vuonna 2012 järjestetään hankkeen loppuseminaari. Hankkeen toimintaan, esim. skenaariotyöskentelyyn voi osallistua myös muita maakunnan kuntien edustajia ja hankkeen loppuvaiheessa jalkaudutaan kuntiin hankkeen käytäntöjen levittämiseksi.
Tuloksena hankkeessa mukana olevat ovat tietoisia hankkeen tavoitteista, tuloksista ja etenemisvaiheesta. Hankkeen päätyttyä hankkeessa opittu on levitetty hyödynnettäväksi kansallisesti ja alueellisesti.
Hankkeelle avataan tiedotuksen ja keskustelun mahdollistavat verkkosivut ja hyödynnetään sosiaalista mediaa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Vuoden 2012 lopussa hankkeen tuloksia levitetään kansallisilla ja mahdollisuuksien mukaan kansainvälisillä alan kehittämisen foorumeilla. Hankkeen pohjalta kirjoitetaan artikkeleja sosiaali- ja terveysalan ammattilehtiin ja julkaisuihin.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 298 736

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 269 056

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 349 285

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 313 936

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeen tavoitteena on ollut uudenlaisen kehittämiskonseptin luominen väljästi asuttujen kuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen ja uudistamiseen.

Hankkeessa on ollut mukana kaksi väljästi asuttua itäsuomalaista aluetta, Lieksan kaupunki ja Ylä-Savon SOTE kuntayhtymästä Iisalmi, Kiuruvesi, Sonkajärvi ja Vieremä. Asiantuntijakonsultointipalvelut hankittiin Procomp Solutions Oy:ltä ja Clients' Finland Oy:ltä. Hanketyö toteutui alueellisissa projektiryhmissä ja työpajoissa. Kehittämistyötä tuettiin seminaareilla, yhteistyökokouksilla ja tutustumiskäynneillä.

Hankkeessa on luotu monialainen käytännön ja teorian yhdistävä kehittämiskonsepti, joka on sisältänyt keskustelua niin tieteen ja käytännön, teknologian ja hoitotyön kuin työelämän ja koulutuksen välillä sekä vuorovaikutuksellista työpajatyöskentelyä. Työpajojen välillä kehittämistyö ja vuoropuhelu jatkui projektiryhmissä, väli- ja itsearvioinnissa, opetuksessa, opiskelijoiden selvityksissä ja opinnäytetöissä, eri organisaatioiden tapaamisissa, seminaareissa ja tutustumismatkoissa, opiskelijoiden asiakkaille ja työntekijöille tekemissä haastatteluissa ja selvityksissä sekä lopuksi opiskelijoille, työntekijöille, asiakkaille ja ohjausryhmälle tehdyissä arviointihaastatteluissa ja hankkeen julkaisussa. Samanaikaisesti pilottiorganisaatioissa on kehitetty omaa toimintaa ja tapaa tehdä työtä.

Hankkeen ytimessä on ollut optimointi, jolla voidaan analysoida sosiaali- ja terveyspalvelujen prosesseja, työntekijöiden liikkumista ja asiakasrajapintaa. Laskelmat pohjautuvat realistiseen malliin, jossa huomioidaan käytännön tekijät ja jonka data pohjautuu huolellisesti kerättyyn toteumatietoon ja todellisiin hoitosuunnitelmiin. Saadun tiedon pohjalta voidaan hahmottaa erilaisia vaihtoehtoisia malleja, joilla voidaan organisoida sosiaali- ja terveydenhuollon työntekijöiden työtä uudelleen. Käytännön kokeilua hankkeessa ei tehty.

Ohjausryhmän näkökulmasta optimointi on malli, joka on pystynyt haasteista huolimatta avaamaan nykyisiä toimintoja. Henkilöstö on tarkastellut omaa työtään uudenlaisesta tulokulmasta vierailujen ja optimoinnin myötä. Hoito- ja palvelusuunnitelmien avaaminen aikakriittisestä näkökulmasta on tuonut myös konkreettisia muutoksia kotihoidon työn arkeen.

Ohjausryhmälle prosessissa keskeistä on ollut eri toimijoiden oppiminen sekä alueen osaamisen vahvistuminen. Hanketyöskentelyssä mukana olleet opiskelijat ovat löytäneet uudenlaisen tarkastelukulman omaan työhönsä. Ohjausryhmän jäsenet omaavat puolestaan hankekokemusten myötä syvällisemmän näkökulman esimerkiksi yritysten ja hankkeiden yhteistyöhön. Voidaankin todeta, että hanke on osaltaan vahvistanut eri toimijoiden ja alueen osaamista.

Hankkeen tärkeänä antina on ohjausryhmän ja projektiryhmän mukaan olleet erilaiset yhteistyö- ja verkostorakenteet mm. kotisairaalatoiminnan moniammatillinen kehittämisryhmä, jotka ovat vahvistaneet toimijoiden yhteistyötä ja luoneet mahdollisuuksia osallisuudelle. Verkostorakenteet voivat osaltaan turvata hankkeen kehittämistyön jatkumisen. Hankkeessa on luotu vuoropuhelua tehokkuuden ja inhimillisen näkökulman välille; rakennettu uutta ymmärrystä ja ajattelutapaa.

Hankkeeseen osallistuneille eri toimijoille kehittämisprosessi on ulkopuolisen arvioinnin mukaan tuonut uudenlaista ajattelua ja näkökulmaa sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämiseen. Hankkeessa mukana olleet eri toimijat ovat tunnistaneet laaja-alaisesti tulevaisuuden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämistarpeita, kuten tarpeen suunnitella asiakastyön sisältöä uudella tavalla ja tietoteknisten välineiden hankintaan liittyvä valmistautuminen ja niiden sisältämät hyödyt ja haasteet. Optimointiprosessi nähtiin uudenlaiseksi näkökulmaksi tarkastella työtä sekä tavaksi lisätä kotihoidon osaamista. Optimoinnin pilotointi on tuonut työntekijöille oppimiskokemuksia, joita voi hyödyntää myös laajemmin. Uusi ajattelutapa jää elämään työntekijöiden arkeen ja verkostorakenteisiin.

Uusi tieto ja käytäntö on tuotettu kyseenalaistamalla ja reflektoimalla nykyisiä työkäytäntöjä. Käytännön ja teorian yhdistävä näkökulma, uudenlainen ajattelu, on tuotettu auttamaan käytännön työtä. Arvioinnin mukaan tällainen kehittämisnäkökulma on tuonut uutta ajattelua työn tarkasteluun ja työpäivän suunnitteluun. Mm. asiakaskäyntejä rytmittämällä ja palvelusuunnitelmia päivittämällä aamun kiire on vähentynyt.

Hankkeen aikana toteutettiin ulkopuolinen väli- ja loppuarviointi.

Hankkeen toimintaa ja tuloksia on kuvattu tarkemmin julkaisussa nimeltään VASKE - Väljästi asuttujen alueiden sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittäminen Pielisen Karjalassa ja Ylä-Savossa (toim. Katja Isoaho ja Markku Viita) PKAMK:n julkaisusarja C:66.