Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11552

Projektin nimi: Get Global

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Oy Vaasan ammattikorkeakoulu - Vasa yrkeshögskola Ab

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2267669-3

Osoite: Raastuvankatu 29

Puhelinnumero: 0207 663300

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.puv.fi

Projektin kotisivun osoite: www.getglobal.fi

Vastuuhenkilön nimi: Elina Martin

Asema: Toimialajohtaja

Sähköposti: elina.martin(at)puv.fi

Puhelinnumero: 040 5493542

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa, Pohjanmaa

Seutukunnat: Vaasan, Sydösterbottens, kustregion, Seinäjoen, Kyrönmaan, Kuusiokuntien, Järviseudun, Suupohjan, Jakobstadsregionen

Kunnat: Ilmajoki, Kauhajoki, Alajärvi, Kuortane, Karijoki, Kauhava, Lappajärvi, Isojoki, Kurikka, Evijärvi, Jalasjärvi, Lapua, Alavus, Kruunupyy, Seinäjoki, Soini, Vimpeli, Vähäkyrö, Korsnäs, Isokyrö, Maalahti, Luoto, Mustasaari, Närpiö, Kristiinankaupunki, Vöyri, Ähtäri, Laihia, Pietarsaari, Uusikaarlepyy, Teuva, Töysä, Vaasa, Kaskinen, Pedersöre

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinaisia kohderyhmiä ovat Vaasan ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat ja heidän kanssaan työskentelevät opettajat ja ohjaajat. Projekti kohdistuu erityisesti pk-sektorin kansainvälistyviin yrityksiin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektista hyötyvät myös yritykset, yrittäjäjärjestöt, korkeakoulut sekä neuvontaorganisaatiot kuten kuntien elinkeino-osastot. Yhtenä välillisenä sidosryhmänä ovat muut vastaavat hankkeet (Valoa ja INTL Practicum) ja kansainväliset yhteistyökumppanit (VAMKin järjestämään International Days-tapahtumaan osallistuvat), joiden kanssa projektista ja sen tuloksista keskustellaan tiedonlevittämisen ja osaamisen kehittämisen mielessä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 191, joista naisia 96

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 1, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suomalainen yhteiskunta elää murroksessa, jossa suuret ikäpolvet ovat eläköitymässä ja tilalle pitää saada uutta työvoimaa. Mediassa puhutaan monikulttuurisuuden mahdollisuuksista, mutta se ei useinkaan toteudu käytännössä. Suomeen tarvitaan kansainvälisiä osaajia, erityisesti vientivetoisiin yrityksiin. Pk-yritysten omat resurssit eivät usein riitä laajamittaiseen kansainvälistymiseen, joten on olemassa selkeä tarve tuoda uutta kansainvälistä osaamista yrityksiin.

Get Global tarkoittaa International Business-opiskelijoiden sekä yritysten muodostamaa oppimisympäristöä. Tavoitteena on kehittää kansainvälisen liiketoiminnan koulutusta työelämälähtöisemmäksi ja rakentaa kansainvälisille opiskelijoille silta suomalaiseen työelämään ja -kulttuuriin. Get Global on pilottiprojekti,jossa sovelletaan työelämälähtöisen oppimisen menetelmiä Vaasan ammattikorkeakoulun International Business-koulutusohjelmassa. Näitä menetelmiä ovat mm. tekemällä oppiminen, käytännön yrityscaset ja joustavat oppimistilanteet. Opiskelijat osallistuvat yritystilaisuuksien tai yrityskyselyiden suunnitteluun ja toteutukseen sekä tekevät pk-yrityksiin liittyviä kansainvälistymis- ja markkinaselvityksiä. Pilottiprojektin tulosten pohjalta suunnitellaan toimenpiteet, miten työharjoittelua ja yritysten kehittämistä voidaan jatkossa toteuttaa International Business-koulutusohjelmassa.


Projektin toteuttaja on Vaasan ammattikorkeakoulu ja projekti toteutetaan ajalla 1.1.2011-30.6.2012. Projektin pääkohderyhmänä ovat Vaasan ammattikorkeakoulun kansainväliset opiskelijat sekä heidän opettajat ja ohjaajat.Projekti kohdistuu erityisesti pk-sektorin kansainvälistyviin yrityksiin. Projektin sidosryhmänä ovat yritykset ja niitä edustavat yrittäjäyhdistykset ja organisaatiot. Välillisenä sidosryhmänä ovat muut korkeakoulut ja vastaavat hankkeet, joiden kanssa projektin tulokset voidaan jakaa.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektipäällikkö ja projektityöntekijät vastaavat yhdessä projektin tiedotuksesta. Ohjausryhmä hyväksyy tiedotussuunnitelman ensimmäisessä kokouksessaan. Projektille luodaan omat kotisivut tai blogi. Vaasan ammattikorkeakoulun tiedotus- ja markkinointipalvelut levittävät tietoa yhteistyöverkoston kautta. Erilaisia alueiden yhteistyöorganisaatioiden markkinointikanavia, verkostoja, uutiskirjeitä ja nettisivuja hyödynnetään markkinointikanavina, esim Vasekin ja Rannikkoseudun Yrittäjät. Vaasan ammattikorkeakoulun rehtori, tutkimusjohtaja ja koulutusjohtaja kuuluvat valtakunnallisiin yhteistyöverkostoihin, joita hyödynnetään myös projektin tiedotuksessa. Projektista tehdään loppuraportti.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Get Global-projektin hyvät käytännöt juurrutetaan Vaasan ammattikorkeakouluun pysyväksi toiminnaksi. Projektista tiedotetaan aktiivisesti mediassa.
Hyvät käytännöt ovat kaikkien saatavilla projektin internet-sivujen kautta.
Projektin tuloksia, sekä hyviä että huonoja käytäntöjä, jaetaan vastaavien projektien ja kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa.
Vastaavat projektit ovat Helsingin yliopiston Valoa-hanke ja Itä-Suomen yliopiston INTL Practicum-hanke, joiden kanssa tavataan 1-2 kertaa projektin aikana.
Kansainvälisten yhteistyökumppaneiden kanssa projektista keskustellaan Vaasan ammattikorkeakoulun International Days-tapahtuman aikana, joka järjestetään kerran lukuvuodessa.
Projekti ja sen tulokset esitellään kahdessa kansainvälisessä konferenssissa (10-11/2011 ja 5-6/2012). Syksyn 2011 tai kevään 2012 järjestettäviä konferensseja ei ole vielä julkaistu. Konferenssit hyväksytään ohjausryhmässä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 144 019

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 135 300

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 178 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 167 635

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Alueen pk-yritykset tarvitsevat kansainvälistymiseen liittyvää osaamista, johon haluttiin vastata kehittämällä Vaasan ammattikorkeakoulun International Business-ohjelmaa entistä työelämälähtöisemmäksi. Yhtenä kustannustehokkaana tapana olisi saada pk-yritykset hyödyntämään kansainvälisiä opiskelijoita, jotka saapuvat Suomeen opiskelemaan.


Projektin tavoitteena on ollut kehittää International Business-koulutusohjelmaa työelämälähtöisemmäksi, lisätä opiskelijoiden ja opettajien kontakteja pk-yrityksiin ja tehdä toimenpidesuunnitelma, jossa erityisesti pk-yritysten kansainvälistymistarpeiden pohjalta suunnitellaan jatkotoimenpiteet IB-ohjelman kehittämiseksi.

Projektin pääkohderyhmä on ollut Vaasan ammattikorkeakoulun International business-opiskelijat ja opettajat. Projekti kohdistui erityisesti pk-sektorin kansainvälistyviin yrityksiin, joiden tarpeita on selvitetty yritystilaisuuden ja yrityskyselyn avulla. Välillisiä kohderyhmiä ovat olleet yrittäjäorganisaatiot ja kunnalliset elinkeino-osastot tai -yhtiöt. Kohderyhmää on kuunneltu jo ennen hankesuunnittelua, ja tarve työelämäkontakteille on selkeä, erityisesti kansainvälisten opiskelijoiden suunnalta.

Projektissa on kehitetty yrittäjämäisiä oppimismenetelmiä, kuten innovatiivisuutta, ongelmanratkaisukykyä, projektijohtamista, ryhmätyötaitoja ja strategista ajattelua kehittäviä tehtäviä ja tapoja.

Yritystilaisuuksiin ja yritysprojekteihin osallistuneiden yritysten palaute on ollut, että yritysten odotuksiin on kyetty vastaamaan hyvin ja opiskelijat ovat tuoneet uutta näkökulmaa ja ideoita. Projektissa kehitetty toimenpidesuunnitelma pohjautuu yrityskyselyn tuloksiin. Yrityskyselyyn vastanneista 29 % prosenttia oli kiinnostunut tarjoamaan työharjoittelupaikkaa, kun taas opinnäytetyön tai projektin tekeminen nähtiin mahdollisena 43 % vastanneista yrityksistä. Näin ollen projektioppiminen kannattaa edelleen pitää oppimismenetelmänä ja samaan aikaan löytää tiiviimpi kontakti yrityksiin esimerkiksi keräämällä aihepankkia opinnäytetyöaiheista.

Työharjoittelupaikat eivät edelleenkään ole helpoimmin saatavilla, joten opiskelijoiden omatoimisuutta täytyy aktivoida sekä kansainvälisten opiskelijoiden yhteyksiä kotimaihinsa kannattaa kehittää ja hyödyntää paremmin. Projektin aikana huomasimme, että jotkut ulkomaiset yritykset ottivat yhteyttä kansainvälisiin opiskelijoihimme projektin nettisivuston kautta. Tätä verkostoa voisi kehittää esim. siten, että vastuullinen opettaja olisi kansainvälisten opiskelijoiden kautta yhteydessä ulkomaisiin yrityksiin, rakentaen pitkäaikaisia suhteita näiden yritysten kanssa. Tämä lopulta saattaisi avata harjoittelu- ja työpaikkoja myös suomalaisille opiskelijoille ulkomaisissa yrityksissä.

Osallistuneita opiskelijoita on ollut yhteensä 191 opiskelijaa, tavoitteena oli 90 opiskelijaa. Opiskelijat ovat olleet tyytyväisiä yritystoimeksiantoihin osana opintojaan. He ovat arvostaneet käytännönläheisyyttä ja sitä, että he ovat saaneet esittää ideoitaan suoraan yrityksille. He ovat kertoneet oppineensa käyttämään teoriatietoa ja ratkaisemaan käytännön ongelmia. He ovat myös nähneet tämän keinona arvioida omaa liiketoimintaosaamistaan. Opiskelijat ovat myös yllättävän usein kommentoineet ryhmätyön ja keskustelun tärkeyttä. Toimeksiannoissa parhaat opiskelijaryhmät ovat todella tehneet ryhmätyötä ja ratkaisseet ongelmia yhdessä.

Projektissa syntyneitä "tuotteita" ovat työelämälähtöisten oppimismenetelmien lisäksi kuvaukset palvelukonsepteista. Palvelukonseptikuvauksia syntyi yhteensä seitsemän: innovatiivinen workshop, kansainvälinen markkina-analyysi, monikulttuurisuuden koulutus, kansainvälisten liikeneuvotteluiden valmennus, imago/brändianalyysi kansainvälisyyden näkökulmasta, uusien tuote- tai palveluideoiden testaus, ja EU-manuaali.