Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11554

Projektin nimi: "Voi hyvin yrittäjä - Hyvinvointiohjelma Etelä-Savossa"

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2010 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Mikkelin Ammattikorkeakoulu Oy

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 2189312-7

Osoite: Tarkk'ampujankuja 1

Puhelinnumero: 0153 5561

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.mamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.mamk.fi/voihyvinyrittaja

Vastuuhenkilön nimi: Katri Ryttyläinen-Korhonen

Asema: koulutusjohtaja

Sähköposti: katri.ryttylainen-korhonen(at)mamk.fi

Puhelinnumero: 040 520 5907

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Savo

Seutukunnat: Savonlinnan, Mikkelin, Pieksämäen

Kunnat: Pieksämäki, Kerimäki, Ristiina, Hirvensalmi, Pertunmaa, Mikkeli, Puumala, Joroinen, Rantasalmi, Sulkava, Enonkoski, Mäntyharju, Savonlinna, Kangasniemi, Punkaharju, Juva, Heinävesi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmänä ovat Etelä-Savon maakunnan alueella toimivat yksinyrittäjät ja mikroyritysten henkilöstö (alle 10 hengen yrityksiä). Hankkeella tavoitellaan 65 yritystä ja 200 henkilöä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Välillisiä kohderyhmiä ovat paikalliset työterveyshuollon palveluja tuottavat tahot. Työterveyshuollot ovat keskeisessä roolissa silloin kun yrittäjä pohtii työterveyshuollon palveluiden hankkimista ja työhyvinvoinnin kehittämistä. Myös rahoittajatahot kuten Kela ja yksityiset vakuutusyhtiöt ovat yrittäjiä kannustavassa roolissa. Paikallisten, yrittäjille sopivien palvelumuotojen kehittämisen kannalta ovat myös hyvinvointipalveluita tuottavat yritykset keskeisessä roolissa.
Projektissa työskentelevät asiantuntijat yritysten hyvinvointikartoituksissa muodostavat oman välillisen kohderyhmänsä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 200, joista naisia 140

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 69, joista naisia 52

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektin kohderyhmänä ovat yksin- ja mikroyrittäjät Etelä-Savon maakunnan alueella. Projektin tavoitteena on yrittäjien työhyvinvoinnin kehittäminen, terveyden edistäminen ja niiden merkityksen ymmärtäminen yrityksen menestymisen kannalta. Tavoitteena on myös vahvistaa yrittäjäyhdistysten työhyvinvointitoimintaa ja tukea hyvinvointipalveluverkoston kehittymistä Etelä-Savoon. Projektissa kartoitetaan yrittäjien työhyvinvoinnin tilanne ja jaksamiseen liittyvät tekijät ja seurataan kehitystä puolen vuoden ja vuoden jälkeen. Projektissa lisätään yrittäjäjärjestöjen osaamista työhyvinvoinnista ja työhyvinvointiverkoistoista.Projekti järjestää yrittäjien seudullisia hyvinvointi-iltoja Etelä-Savossa ja yhteistyössä Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson kanssa. Projektissa syntyy uusia malleja pienyrittäjien työhyvinvoinnin ja hyvinvoinnin kehittämiseksi. Projekti tuottaa tietoa yrittäjien terveyden ja hyvinvoinnin tilasta ja kehittämiskohteista.Projekti tuottaa malleja yrittäjien ja työterveyshuoltojen yhteistyöhön.Projektin kautta luodaan verkottumismalleja yrittäjien kesken ja hyvinvointipalveluja tuottavien yritysten kanssa. Projektissa syntyy myös yhteistyömuotoja Etelä-Savon, Etelä-Karjalan ja Kymenlaakson yrittäjien, oppilaitosten ja työterveyslaitoksen välillä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille laaditaan tiedotussuunnitelma. Sen etupainottaisuus on tärkeää sillä kohderyhmän yrityksiä on saatava mukaan ja sitoutumaan hankkeeseen jo aivan alkuvaiheissa (mm.aiesopimukset).Tämä vaihe aloitetaan jo keväällä 2010 ja sitä jatketaan syksyllä. Syksyllä 2010 jatketaan markkinointia ja rekrytointia ja luodaan projektille ns. formaatti eli tapa toimia. Projektille pyritään löytämään keulahahmoja/-yrityksiä jotka ovat mukana toimenpiteissä mutta tuovat myös aktiivisesti esille oman esimerkkinsä muille. Tällä tavoin toivotaan että projektilla on myös välillisiä vaikutuksia eli ne yritykset jotka eivät ole varsinaisesti hankkeessa mukana, saavat omille hyvinvointitoiminnoilleen vahvistusta ja esimerkkejä.
Projekti tiedottaa aktiivisesti toiminnasta, tuloksista ja kehittämiskohteista esitteillä, yritysten jäsenkirjeissä, lehtiartikkeleissa ja kotisivujen kautta Tiedottamista tehdään niin alueellisesti kuin valtakunnallisestikin. Projekti osallistuu erilaisiin tilaisuuksiin, messuille, tapahtumiin jne.
Projektista tehdään opinnäytetöitä ja eri hyvinvointiryhmien toimintataraportteja.
Projektin tavoitteena on myös saada tutkimuksellista tietoa yrittäjien hyvinvoinnista ja sen kehittämiskohteista.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektissa toimii aktiivisessa yhteistyössä yrittäjäjärjestöt (Etelä-Savo, Etelä-Karjala ja Kymenlaakso) ja samoilla alueilla toimivat ammattikorkeakoulut (Mamk, Saimia ja Kyamk) sekä Lappeennrannan työterveyslaitos. Kohderyhmänä olevat yritykset, yhteensä 145 ja heidän 470 työntekijäänsä. Nämä muodostavat erittäin mittavan verkoston niin viestinnän kuin hyvien käytäntöjenkin levittämiseksi.
Alueille syntyvistä kahdesta yrittäjien hyvinvointiankkeesta tiedotetaan hankkeiden alussa yleisesti, mutta erityisesti mukaanlähteville ja rekrytoinnin kohteena oleville yrityksille.
Hyviä käytäntöjä levitetään hankkeiden suunnittelu- ja yhteistyökokouksissa, tiedotustilaisuuksissa, tapahtumissa, koulutuksissa, lehdistössä ja hankkeiden kotisivuilla.
Yhteistyöverkostolla on kokemusta yrittäjätoiminnasta, yrittäjistä ja hyvinvoinnin tekijöistä joten hankkeen aikana pyritään oppimaan verkostoista ja välttämään huonoiksi osoittautuneita käytäntöjä.
Aikataulu:
- hankkeesta tiedottaminen alkaa kevät-talvella 2010
- ensimmäiset aiesopimukset kevät 2010
- yritysten rekrytointi syksy 2010 - kevät 2011 ja syksy 2011 kevät/syksy 2012
- ensimmäisten yritysten hyvinvointitoimenpiteet syksystä 2010 alkaen
- ensimmäiset hyvinvointiseurannat kevät 2011
- hyvinvointi-illat yrittäjille 2011-2013
- väliarviointi ja tiedottaminen, 2011-2012
- loppuarviointi ja raportointi, syksy 2013

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 346 704

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 346 704

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 409 506

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 410 230

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Etelä-Savossa toteutettiin vuosina 2011- 2013 Voi hyvin yrittäjä - Hyvinvointiohjelma Etelä-Savossa-hanke. Voi hyvin yrittäjä-hankkeen taustalla oli huoli yksinyrittäjien ja mikroyritysten henkilöstön jaksamisesta ja toimintaedellytysten turvaamisesta. Hankkeen kohderyhmänä oli Mikkelin, Pieksämäen ja Savonlinnan alueen yksinyrittäjät ja mikroyritykset. Hankkeen päätavoitteena oli saada yksin- ja mikroyrittäjät huomaamaan ja ymmärtämään työhyvinvoinnin merkitys yrityksen menestymiselle. Lisäksi tavoitteena oli, että yksin- ja mikroyrittäjät tunnistavat työhyvinvoinnin eri osatekijät, arvioivat niiden merkityksen työssä jaksamiselle sekä tekevät yrityskohtaiset työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelmat. Hankkeen toteutti Mikkelin ammattikorkeakoulu yhteistyökumppaneinaan Etelä-Savon Yrittäjät ja Työterveyslaitos. Hankkeen rahoittivat Euroopan sosiaalirahasto, Etelä-Savon ELY-keskus, Mikkelin seutuvaliokunta, Savonlinnan seudun kuntayhtymä, Juvan kunta, Pieksämäen kaupunki, Sulkavan kunta, Rantasalmen kunta, Tapiola, OP-Pohjola, Kyyhkylä-säätiö, yrittäjät sekä hankkeen toteuttaja. Voi hyvin yrittäjä-hankkeessa yrittäjän työkyvyn edistämistä lähestyttiin laajasta näkökulmasta ja kokonaisvaltaisesti. Hankkeen toimintoja ohjasi Juhani Ilmarisen ja Työterveyslaitoksen työkyvyn talomalli, jossa työkyvyn muodostivat terveys ja toimintakyky, arvot, asenteet ja motivaatio sekä työ ja työpaikka. Hankkeen tärkeimpänä toimenpiteenä olivat yrittäjien yksilölliset yrityskäyntien ja ryhmätapaamisten prosessi. Yrittäjän kanssa toteutettiin kolme yksilöllistä yrityskäyntiä. Yrityskäynnit olivat teemoitettu. Ensimmäinen yrityskäynti keskittyi yrityksen hyvinvointiin, jossa yrittäjän kanssa käytiin läpi yrityksen hyvinvointiin liittyviä tekijöitä, kuten työergonomian sekä työolosuhteiden kartoitus sekä yrittäjän osaamiseen ja johtamiseen liittyviä tekijöitä. Toisella käynnillä toteutettiin terveysmittaukset ja kartoitettiin yrittäjän työkykyyn vaikuttavia tekijöitä mm. Työterveyslaitoksen työkykyindeksiä apuna käyttäen. Yrittäjän palautumista selvitettiin hyvinvointianalyysimittauksella. Kolmannella käynnillä laadittiin hankkeessa kerättyyn tietoon perustuva työhyvinvointisuunnitelma yhteistyössä yrittäjän kanssa sekä pohdittiin yhdessä työterveyshuollon mahdollisuuksia tukea yksinyrittäjää. Työhyvinvoinnin suunnitelma jäi yrittäjälle työhyvinvoinnin edistämisen työkaluksi hankkeen päättymisen jälkeen. Yrittäjän kanssa tehtävässä yhteistyössä käytettiin apuna Työterveyslaitoksen Yrittäjä-Step -työkalua, jossa tärkeässä roolissa on yrittäjän omaan työhyvinvointiin liittyvien tekijöiden itsearviointi.Yrityskäyntien ja ryhmätapaamisten kokonaisuudesta syntyi yrittäjän työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma. Yksilöllisiä yrityskäyntejä rytmittivät yrittäjien ryhmätapaamiset sekä hyvinvointitapahtumat.Voi hyvin yrittäjä-hankkeen aikana syntyi mikroyrittäjän työhyvinvoinnin toimintamalli sekä erityisesti mikroyrittäjän tarpeisiin muotoiltu työhyvinvoinnin kehittämissuunnitelma, jotka auttoivat yrittäjiä hahmottamaan työhyvinvoinnin osatekijät itsensä ja oman yrityksensä kannalta. Eräs tärkeä havainto oli, että työhyvinvoinnin edistämisen palveluiden tulee mennä mikroyrittäjän luo. Yksinyrittäjän on erittäin hankala irrottautua yrityksestä työterveyshuollon käynnille. Jatkossa tuleekin pohtia työterveydenhuollon liikkuvien palveluiden kehittämistä erityisesti maakunnan haja-asutusalueille.