Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11563

Projektin nimi: ForeMassi2025

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2011 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Opetushallitus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Laurea Ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Ammattikorkeakoulu

Y-tunnus: 1046216-1

Osoite: Ratatie 22

Puhelinnumero: 0988687150

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.laurea.fi

Projektin kotisivun osoite: www.massidea.org/foremassi2025/foremassi:frontpage

Vastuuhenkilön nimi: Margit Lumia

Asema: Paikallisyksikön johtaja

Sähköposti: margit.lumia(at)laurea.fi

Puhelinnumero: 050 5994923

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaisen kohderyhmän muodostavat ne henkilöt, joilla on mahdollisuus tehdä strategisia ratkaisuja koulutuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa joko oppilaitostasolla, maakunnallisesti tai kansallisesti eli

1) oppilaitostaso: konsortion ammattikorkeakoulut (Laurea, Turun, Satakunnan, Tampereen ja Seinäjoen). Koska nämä kehittämisprosessit ovat oppilaitoskohtaisia, määrittävät osatoteuttajat hankkeen käynnistysvaiheessa koordinaattorin avustuksella ja vastuuhenkilönsä johdolla omaan prosessiinsa liittyvät organisaation sisäiset tahot ja keskeiset ulkopuoliset viiteryhmät sisältäen alueelliset yksityiset ja julkiset toimijat.

2) maakuntataso: konsortion vaikutuspiirissä olevat maakuntaliitot (Uudenmaan, Varsinais-Suomen, Satakunnan, Pirkanmaan ja Etelä-Pohjanmaan) ja heidän määrälliseen koulutuksen ennakointiin sisältyvät tahot.

3) valtakunnallinen taso: opetushallituksen perusennakointiin ja tutkintojen perusteihin liittyvät virkamiehet ja valtioneuvoston koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman (KESU) valmistelutyöhön osallistuvat virkamiehet joiden toimenkuvaan kuuluvat joko hankeen teemalliset aihealueet tai kouluaste.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Vastaavasti kuin edellä kohdan 6.2 kohdissa 1 ja 2 määritellyt tahot mutta jotka eivät oppilaitostasolla ja/tai maakunnallisesti kuulu hankekonsortion vaikutuspiiriin. Konsortion ulkopuolelle jäävät ammattikorkeakoulut (Arcada - Nylands svenska yrkeshögskola, Diakonia, HAAGA-HELIA, Humanistinen, Hämeen, Högskolan på Åland, Jyväskylän, Kajaanin, Kemi-Tornion, Keski-Pohjanmaan, Kymenlaakson, Lahden, Metropolia, Mikkelin, Oulun seudun, Pohjois-Karjalan, Poliisiammattikorkeakoulu, Rovaniemen, Saimaan, Savonia, Vaasan ja Yrkeshögskolan Novia. Konsortion vaikutuspiirin ulkopuolelle jäävät maakuntaliitot (Ahvenanmaa, Etelä-Karjala, Etelä-Savo, Häme, Itä-Uusimaa, Kainuu, Keski-Pohjanmaa, Keski-Suomi, Kymenlaakso, Lappi, Pohjanmaa, Pohjois-Karjala, Pohjois-Pohjanmaa, Pohjois-Savo ja Päijät-Häme).

Valtakunnallisena näkökulmasta välillisenä kohderyhmänä voidaan pitää ammatillista kouluastetta ja yliopistoja, koska hankkeen tuloksena syntyy myös suosituksia kouluasteesta.

Pääkohderyhmään liittyen välilliseen kohderyhmään voidaan lukea myös oppilaitosten 1) opettajat jotka jalkauttavat opetussuunnitelmat käytäntöön ja 2) oppilaat jotka opiskelevat uudistettujen opetussuunnitelmien mukaan.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Koulutuksen laadullisen ennakoinnin on todettu jalkautuvan heikosti opetussuunnitelmiin ja strategioihin. Lisäksi eri toimijoiden välisen kommunikaation puutteellisuus on johtanut koulutuksen alueelliseen osaoptimointiin, joka havaitaan valtakunnallisessa tarkastelussa. On syntynyt tarve yli organisaatio ja maakuntarajojen ulottuvalle koulutuksen ennakointiverkostolle, jossa eri toimijat voivat olla vuorovaikutuksessa keskenään ja täsmentää paremmin oman oppilaitoskohtaisen roolinsa valtakunnallisessa ja kansainvälisessä koulutusmarkkinassa. ForeMassi2025-hankkeen kohderyhmän muodostavat ne tahot, joilla on mahdollisuus tehdä strategisia ratkaisuja koulutuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa joko oppilaitostasolla, maakunnallisesti tai kansallisesti.

Hankkeessa rakennettavan ennakointiverkoston toiminnassa hyödynnetään Massidea.org-verkkopalvelua. Massidea.org on sosiaalisen median toimintaperiaatetta hyödyntävä avoin innovaatioyhteisö, jossa käyttäjät voivat jakaa ideoitaan, havaitsemiaan ongelmia ja tulevaisuuden näkymiä. Massidea.org pyrkii parantamaan käyttäjiensä ja heidän organisaatioidensa luovuutta yhdistelmällä älykkäästi erilaisia sisältöjä ja sisältöjä tuottaneet käyttäjät. Palvelun teknologia perustuu avoimeen lähdekoodiin. Sosiaalista mediaa hyödyntävät verkostomallit ovat toimintatapana uusia, joten ForeMassi2025-hanke tuottaa samalla arvokasta tietoa niiden soveltuvuudesta koulutuksen ennakointiin.

Vuosina 2011-2013 toteutettava ForeMassi2025 on pitkänaikavälin, laadullisen ennakoinnin hanke jossa tarkastelun aikajänteenä on vuosi 2025. Teemallisesti hanke kohdistuu 1) kotona asumista tukeviin hyvinvointi palveluihin, 2) turvallisuus palveluihin ja 3) läpileikkaavana teemana edellä mainittuihin teemoihin liittyvään palvelumuotoiluun. Eläköitymisen on arvioitu johtavan radikaaliin hyvinvointipalveluiden muutokseen. Toisaalta myös turvallisuuteen liittyvät kuluttajat ja yritysmarkkinat ovat olleet voimakkaassa kasvussa, jonka johdosta turvallisuutta tuleekin tarkastella nykyistä laajemmin. Vastaavasti kuin hyvinvointipalveluissa turvallisuus palveluissa rajankäynti yksityisten ja julkisten toimijoiden välillä on murroksessa. Tämän perinteisten roolien muutos ja moniosaamista hyödyntävään toimintakulttuuriin, jossa julkiset ja yksityiset toimijat muodostavat monitasoisen toiminta- ja arvoverkoston, asettaa uusia vaatimuksia tulevaisuuden koulutukselle ja osaamistarpeille. Tämän johdosta hankkeeseen valitut teemalliset kokonaisuudet ovat hyviä pilotteja tulevaisuuden toimintaympäristöistä.

ForeMassi2025 hanketta koordinoi Laurea ammattikorkeakoulu. Hankkeessa osatoteuttajina toimivat Satakunnan, Seinäjoen, Tampereen ja Turun ammattikorkeakoulut. Hanketta rahoitetaan Manner-Suomen valtakunnallisen ESR ohjelman työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio ja palvelujärjestelmien kehittäminen toimintalinjasta, jonka rahoittavana viranomaisena toimii Opetushallitus.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottamisessa noudatetaan ESR-projekteilta edellytettyä tiedotussuunnitelmaa, jonka lopullisesti hyväksyy ohjausryhmä järjestäytymisensä jälkeen. Tämän tiedotus ja viestintä suunnitelma täsmennetään hankkeen käynnistysvaiheessa. Yleinen tiedotus aloitetaan hankkeen koordinaattorin ja osatoteuttajien omissa tiedotuskanavissa ja Massidea.org verkkopalveluun sisältyvässä blogissa rahoituspäätöksen saavuttua. Hankkeen tavoitteisiin ja toimintamalliin liittyen viestintä kohdistuu ensisijaisesti hankkeen pääkohderyhmiin eli niille tahoille, joilla on mahdollisuus tehdä strategisia ratkaisuja koulutuksen suunnittelussa ja toimeenpanossa joko oppilaitostasolla, maakunnallisesti tai kansallisesti. Koska tämä joukko on varsin rajattu, kohdistetaan heihin suoramarkkinointi toimenpiteitä hankkeen aikana kuten sähköpostien lähetys.

Hankekonsortioon kuuluvien toimijoiden välinen tiedostus, viestintä ja kommunikointi hoidetaan pääasiassa Massidea.org verkkopalvelussa, sinne perustettavilla ryhmillä ja ryhmiin kuuluvilla kampanjoilla. Koordinaattori vastaa avustajiensa ja osatoteuttajien vastuuhenkilöiden kanssa hankkeen yleisestä tiedottamisesta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen käynnistys- ja aloitusvaiheissa V0 ja V1 osatoteuttajia informoidaan koordinaattorin toimesta yleisesti hankkeen toimintamalliin liittyvistä jo ennalta tiedossa olevista hyvistä käytänteistä ja haasteista. Tähän liittyen osatoteuttajille jaetaan tukimateriaalia joka käsittää sekä hankkeen vaiheistettuun toimintaskenaariotyöskentelyn että avoimia verkostoja hyödyntävän Massidea.org konseptin. Lisäksi hankkeen toimintamalliin liittyen kerätään jatkuvaa palautetta toimijoiden keskuudessa, jotka mahdollisimman pian kunkin vaiheen jälkeen saatetaan toimijoiden tiedoksi, jotta korjaavia toimenpiteitä voidaan tehdä osatoteuttajien keskuudessa. Hankeen lopuksi osatoteuttajien itse ja ristiin arvioinnit kootaan yhdeksi kokonaisuudeksi joka viestitään hankkeen loppuraportoinnin yhteydessä. Menetelmien kehittämiseen liittyen tavoitteena on hankkeen aikana julkaista myös vähintään yksi aihetta käsittelevä tieteellinen referee-julkaisu, jonka avulla hyviä käytänteitä voidaan edelleen välittää myös kansainvälisessä verkostossa.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 408 170

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 403 861

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 480 200

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 475 193

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Koulutus- ja osaamistarpeiden ennakointi

9. Loppuraportin tiivistelmä

Vuosina 2011 - 2013 toteutettu pitkän aikavälin laadullisen ennakoinnin ForeMassi2025-verkostohanke kohdentui ikäihmisten kotona asumista tukeviin hyvinvointipalveluihin sekä turvallisuusalaan. Hankkeeseen sisältyneen valtakunnallisen ja maakunnallisen skenaarioprosessin tuloksena määritettiin seuraavat neljä skenaariota, jotka toistuivat lähes samanlaisina valtakunnallisessa ja maakunnallisessa tarkastelussa: 1) Hyvinvointia ja turvallisuutta teknologialla, 2) Kansalaisyhteiskunnan nousu, 3) Markkinoiden ehdoilla ja 4) Kokonaisvaltainen hyvinvointi. Kaikissa skenaariossa havaittiin teknologiaan, liiketoimintaan ja vuorovaikutustaitoihin liittyvät osaamistarpeet, jotka esiintyivät osin hieman eri painoarvoin kaikissa neljässä edellä mainitussa tulevaisuudenkuvassa.

Päätuloksenaan ForeMassi2025-hanke tuotti satoja koulutuksen kehittämisideoita, jotka teemoiteltiin seuraaviin seitsemään pääteemaan: 1) Monikulttuurisuus ja kieli, 2) Oppimisympäristöt, 3) Muuttuva toimintaympäristö, 4) Uuden teknologian kehittäminen ja teknologiaosaaminen, 5) Monialainen ja elinikäinen oppiminen, 6) Vuorovaikutus ja kommunikointi sekä 7) Lyhytkurssit.

Näihin ideoihin liittyen eri toimijoiden näkemykset erosivat jonkin verran toisistaan sekä aloittain että maakunnittain. Myös lähtökohtana toimineilla skenaarioilla todettiin olevan merkitystä koulutuksen kehittämiseen liittyvien ideoiden synnyssä. Tämän johdosta koulutuksen kehittämisessä tulisikin kattavasti kuunnella eri toimijoita, huomioida oman maakunnan erityispiireistä nousevat tarpeet ja tulevaisuuden kuva, johon oppilaitoksen koulutusstrategia sidotaan.

Vaikka ForeMassi2025-hanke kohdistuikin ikäihmisten kotona asumista tukeviin hyvinvointipalveluihin sekä turvallisuusalaan, voidaan monia hankkeen tuottamia kehittämisen teemoja soveltaa myös muihin koulutusaloihin. Näin ollen näyttää siltä, että koulutuksen kehittämisen haasteet tulevaisuudessa liittyvät enemmän yleisempään yhteiskunnalliseen ja teknologiseen muutokseen, kuin alakohtaiseen spesifiseen ammattiosaamiseen.

Hankkeen tuloksena tuotettuja ideoita voidaan kuitenkin pitää enemmän inkrementaalisina kuin radikaaleina ideoina, koska merkittävä osa ehdotetuista ideoista oli jo toteutettu tai suunniteltu toteutettavaksi oppilaitoksissa. Koulutuksen radikaalimpi kehittäminen edellyttääkin oppilaitoksilta aktiivista ja oma-aloitteista otetta esimerkiksi rohkeiden kokeilujen muodossa, sen sijaan, että odotetaan näiltä osin vastausta työelämän edustajilta. Vain kuuntelemalla työelämän asiantuntijoita ja tyydyttämällä heidän tarpeitaan, päädytään todennäköisemmin nykyisen koulutusjärjestelmän vaiheittaisiin pienparannuksiin, jotka pidemmällä aikavälillä eivät kuitenkaan ole välttämättä riittävä keino varmistaa Suomen kilpailukykyä.

Työelämän asiantuntijoiden ehdottamat ideat osaamisen kehittämiseksi ovat eittämättä relevantteja ja kertovat osaltaan oppilaitosten heikosta vasteajasta tuottaa uusia osaajia työmarkkinoille ja/tai heikkoudesta esitellä alan toimijoille mitä koulutuksen tulevaisuuteen kuuluu. Tämän johdosta nopeamman vasteajan saavuttamiseksi ratkaisua olisikin ehkä haettava markkinaehtoisesta lisä- ja täydennyskoulutuksesta, jotka mahdollistavat joustavammat toteutukset ja todentavat aidon tarpeen.