Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11564

Projektin nimi: Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan laboratorion palvelututkimuksen ja innovaatiokyvykkyden kehittäminen (PALi)

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.12.2010 ja päättyy 31.1.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Oulun yliopisto, Kajaanin yliopistokeskus (Mittalaitelaboratorio ja Biotekniikan laboratorio)

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 0245895-5

Osoite: Teknologiapuisto 127

Puhelinnumero: 08 6149 610

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.mila.oulu.fi

Projektin kotisivun osoite: www.oulu.fi/kajaaninyliopistokeskus/node/16045

Vastuuhenkilön nimi: Vesa Virtanen

Asema: Johtaja

Sähköposti: vesa.virtanen(at)oulu.fi

Puhelinnumero: 040 839 7023

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kainuu

Seutukunnat: Kehys-Kainuun, Kajaanin

Kunnat: Kajaani, Puolanka, Suomussalmi, Sotkamo, Kuhmo

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmän muodostaa MILAn ja BION:n henkilöstö, ja erityisesti ne, jotka osallistuvat hankkeen toteutukseen: tutkimusjohtajat, tutkijat, tutkimusryhmien vetäjät, opinnäytetöiden ohjaat, t&k hankkeita valmistelevat projekti- ja suunnitteluhenkilstö, tutkimusasiamiehet, teknisen tuen henkilöstö sekä markkinointivastaava.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hanke hyödyttää välillisesti etenkin paikallisten yritysten T&K-toimijoita, palvelujen tarjoajia sekä laboratorioiden paikallisia tutkimustahokumppaneita. Laboratorioilla on yrityspartnereita yli 100.

Lisäksi välillisiä kohderyhmiä on seuraavat:

- maisteri- ja tohtorivaiheen opiskelijat (erityisesti opinnäytetyön tekijät, jotka saavat tutkimusaiheensa yrityksistä)
- kainuulaiset kehitysyhtiöt, kuten Snowpolis, Woodpolis, Seniorpolis, Kainuun ETU, Measurepolis Develpoment jne. (Laboratorioiden innovaatiotoiminnan mallin mukaisesti innovaatiotoiminnan kehittäjät ja edistäjät toimivat kehitys- ja teknologiayhtiöiden johto- ja ohjausryhmissä asiantuntijoina)
- Yritys Suomi -konsepti. Laboratoriot on yhä tiiviimmin mukana toteuttamassa siinä luotuja innovaatiotoiminnan toimintamalleja.
- Oulun yliopiston ja sidosyliopistojen tutkimus- ja innovaatiopalveluyksiköt
- Kainuun ELY -keskuksessa toimiva tuoteväylä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 10, joista naisia 6

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8, joista naisia 5

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten työpaikkoja 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 2, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kajaanin yliopistokeskus (KYK) on yksi kuudesta yliopistokeskuksesta Suomessa. KYK:n tavoitteena on kohottaa toiminta-alueensa osaamisen tasoa sekä edistää sen hyvinvointia, työllisyyttä ja kilpailukykyä yliopistollisen ja asiakaslähtöisen tutkimus-, koulutus- ja kehittämistoiminnan avulla. Erityisenä tehtävänä keskuksella on tukea Kainuun ja Ylä-Savon elinkeino- ja aluekehitystä, innovaatiotoimintaa ja kansainvälistymistä.

Vuonna 1991 perustettu Mittalaitelaboratorio (MILA) on noin 45 henkilön mittaustekniikan tutkimusta tekevä yksikkö Kajaanissa. Biotekniikan laboratorio (BIO) on puolestaan noin 25 henkilön bioanalytiikan tutkimusta tekevä yksikkö Sotkamossa (perustettu 1996). Laboratoriot kuuluvat OY:n Kajaanin yliopistokeskukseen.

Erityisesti tavoitteisiin kuuluu laboratorioiden (MILA ja BIO) palvelututkimuksen kehittäminen* ja sen (suhteellisen ja absoluuttisen) volyymin kasvattaminen oleellisesti sekä yhteistyön tiivistäminen yhteisen palvelutarjonnan kautta. Palvelututkimusta tullaan tarjoamaan etenkin Kainuun alueen yrityksille näiden tutkimus-, tuotekehitys-, innovaatio- ja palvelu(liike) toimien tueksi. Maksupalveluanalytiikan kehittäminen vaikutta myös laajemmin mittuastekniikan kehitys- ja sovellutustyöhön. Mittaustekniikan yrityksissä mittalaitteiden valmistuksesta edetään kohti palveluliiketoimintamallia. Tämä tuo uusia haasteita tutkimuslaboratorioiden TKI -toimintaan.

Palvelututkimuksen edistäminen tapahtuu laboratorioiden sisäisiä ja yhteisiä toimintamalleja kehittämällä, ideoimalla uusia palveluja, aktiivisella markkinoinnilla sekä yhteistyöllä alan muiden toimijoiden kanssa. Hanke on oleellinen osa MILAn ja BIOn kehittämis/yhteistyösuunnitelmaa ja tukee CEMIS -kehittämisohjelman toteuttamista erityisesti palvelututkimuksen osalta.

KYK:n innovaatiotoiminnassa on havaittu olevan osaamis- ja palveluaukkoja. Samoin on havaittu, että oman osaamisen tunnistaminen, tuotteistaminen ja kaupallistaminen edellyttävät kehittäviä toimenpiteitä. Yritysyhteistyötä ja kansainvälistä kilpailukykyä halutaan tehostaa.

Hankkeen yleisenä tavoitteena on, että KYK:ssa kehitetään kohderyhmien innovaatio- ja yrittäjyysosaamista konkreettisella tavalla. Mentorointi- ja konsultointiklinikoilla yhdistetään innovatiivinen tutkimustieto, teknologinen osaaminen, käytännön toiminta, uusien ideoiden ja palvelujen kehittäminen sekä henkilökohtainen kehitysprosessi dynaamiseksi kokonaisuudeksi.
Hankkeen kohderyhmänä ovat KYK:ssä toimivat tutkimusjohtajat, professorit, kehityspäälliköt, tutkijat, laboratorio- ja tietohallintohenkilöstö, t&k-hankkeita valmistelevat projekti- ja suunnitteluhenkilöstö sekä tutkimusasiamiehet. Hanke on kestoltaan 2-vuotinen ja toteutetaan vuosina 2010-2012. Henkilötyökuukausia kertyy kaikkiaan 106.


* Määrittelemme palvelututkimuksen seuraavasti: tutkimusyksikön ja yrityksen kahdenkeskinen yhteistyömuoto, jossa tutkimusyksikkö tuottaa yritykselle sen tarvitsemaa tietoa, tutkimusta tai palveluja.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista laaditaan laboratorioiden nettisivuille projektiesittely, johon on sisällytetty projektin tavoitteet, aikataulu ja resurssointi. Projektin eri vaiheissa, 2-3 kertaa, hanketta esitellään median edustajille. Projektin sisältö liittyy oleellisesti markkinointiin ja PR-työhön, joten hanketta esitellään lukuisia kertoja hankkeen aikana eri tahoille. Laboratorion sisäisessä viestinnässä käytetään henkilöstökokousta (kerran kuussa/MILA ja 2 kertaa kuussa/Bio). Tiedotusmateriaaleissa käytetään EU-tunnuksia.

Lisäksi koulutuksista ja valmennuksista ja mentoroinnista tiedotetaan kohderyhmille henkilökohtaisesti.

Projektin tuloksista, hyvistä käytänteistä ja toiminnan eri muodoista tiedotetaan sanomalehdissä, internetissä, elinkeinoelämän lehdissä, TV:ssa ja yritysten ja polis -verkoston omissa lehdissä.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvät käytännöt ja hyödylliset kokemukset kirjataan ylös projektipäällikön toimesta ja käsitellään ohjausryhmässä. Kyseistä tietoa levitetään median ja ei-tieteellisten julkaisujen kautta.

Lisäksi hyviä käytänteitä levitetään väli- ja loppuraportoinnin yhteydessä järjestettävissä seminaareissa ja tiedotustilaisuuksissa. Toisaalta yritysten kanssa pidettävät innoareenat ja work shopit ovat hyviä käytänteiden levittämispaikkoja.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 580 477

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 566 707

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 682 915

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 666 715

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Mittalaitelaboratorion ja Biotekniikan laboratorion palvelututkimuksen ja innovaatiokyvykkyyden kehittämishanke (PALi -hanke) toteutettiin 1.12.2010 - 31.1.2013.

Hanke käynnistyi 1.12.2010, jolloin Biotekniikan laboratorio ja Mittalaitelaboratorio toimivat erillisinä yksikköinä Kajaanin yliopistokeskuksen sisällä. PALi -hankkeen tavoitteena oli suunnitella yliopistokeskukseen uusi toimintamalli, joka juurrutetaan organisaation perustoimintaan. Uuden toimintamallin tuli edistää yksiköiden palvelututkimusta,innovaatiokyvykkyyttä, yritysyhteistyötä ja kansainvälistymistä. Oulun yliopisto päätti, että 1.1.2011 Kajaanin yliopistokeskuksessa otetaan käyttöön uusi toimintamalli ja organisaatio. Yliopisto perusti Kajaanin yliopistokeskukseen mittaustekniikan yksikön Cemis-Oulun.

Pali -hanke oli osaltaan tukemassa uuden toimintamallin suunnittelua. Projekti osallistui toimintamallin käyttöönottoon ja kehittämiseen edelleen niin, että palvelututkimusta pystyttiin tarjoamaan yrityksille näiden TKI -toiminnan tueksi. Hanke onnistui tavoitteessaan hyvin.

Hankkeen aikana tehtiin Cemis-Oulun yritysyhteistyökartoitus ja henkilöstön osaamiskartoitus osana palvelusalkun kehittämistä.

Cemis-Oululle tehtiin yhteiset ohjeet koko TKI -palvelujärjestelmän osalta. Projektin aikana Cemis-Oululle tehtiin tutkimusinfrastruktuurin osalta tuote- ja laitekortit, jotka on otettiin käyttöön.

Cemis-Oulun palveluliiketoiminnan ylösajo on yksi hankkeen päätuloksista. Hankkeen päättymisen jälkeen vaikutukset heijastuvat positiivisesti koko organisaation tuotannolliseen toimintaan ja rahoitusperustaan.

Suurimpina palveluliiketoiminnan asiakkaina oli kaivos-, paperi-, teknologia-, elintarvike- ja bioalanteollisuus.

Kehitettiin jatkuvatoiminen optinen mittalaite (OPM) ja integroitu web -käyttöliittymä ja tietokanta. Hankkeen jälkeen mittalaitteen kaupallistamissuunnittelua jatketaan.

Lisäksi kehitettiin Barrier mittalaitte (Jukkas Instruments), johon integroitiin erityyppisiä kameroita ja ledivalo optiikkaa. Mittalaitteen kaupallistamisen valmisteluun on suunniteltu TUTLI -hanketta.

Lisäksi järjestettiin päätösseminaari 1.11.2012, jossa levitettiin hankkeessa saatuja tutkimustuloksia ja hyviä käytänteitä sidosryhmille.

Saatuja tutkimustuloksia on hyödynnetty mm. uusien kehittämis- ja tutkimushankkeiden valmistelussa. Esimerkiksi Cemis-Oulu / PALi -hanke on ollut mukana valmistelemassa yhdessä Oulun yliopiston kanssa Tekesille mennyttä pientä strategista avausta Smarctic - Tiekartta älykkääseen arktiseen erikoistumiseen. Ko. hanke sai rahoituksen.

Lisäksi on valmisteltu BIOHIVA, RAIKU, LILA ja BAKOTUS -hankkeet. Uusien kehityshankkeiden generoiminen on osoitus siitä, Cemis-Oulun innovaatiokyvykkyyden kehittäminen mentorointiklinikoissa oli onnistunut ratkaisu. Toisaalta yritysten kick off -tilaisuuksien järjestäminen oli oikeaan osunut ratkaisu, koska sitä kautta saimme kartoitettua hankkeisiin yritysten tarpeet.

Edellä mainitut toimenpiteet olivat ratkaisevassa asemassa, kun Cemis-Oulun organisaatio saatiin uudelle osaamistasolle ja samalla tiedostettiin innovaatiopotentiaalin merkitys organisaatiolle itselleen ja sen vaikutukset yritysyhteistyöhön.

Hankkeen aikana tuli mukaan toimintaan seitsemän yritystä. Tavoitteena oli viisi. Erityisesti kaivos- paperi- ja öljy-yhtiöitä kiinnosti bakteerien identifiointi ja siihen liittyvä analytiikka. Tällä hetkellä biotalouden integroituminen osaksi teknologian kehityskarttoja on tosiasia. Hankkeen käynnistysvaiheessa tehtiin oikein osuneita valintoja analytiikan kehittämisen suhteen. Ko. uuden analytiikan tarve oli ilmeinen yrityksillä. Mukana olevista yrityksistä yksi on perustamassa tuotantolaitosta Renforsin yrityspuistoon.

ORAC - ja resveratroli analytiikasta olivat kiinnostuneita kainuulaiset marja- ja luontaistuotteita tuottavat pk -yritykset. Lisäksi ko. mentelmästä oli ja on edelleen kiinnostunut Ateenan yliopisto. Yhteistyötä jatketaan ko. yliopiston kanssa myös hankkeen jälkeen. Kehitystyöllä on näin kansainvälistä ja tieteellistä merkitystä.

Projektin suosituksena on, että tulevaisuudessa Cemis-Oulun kaikki toiminnot tulisi keskittää fyysisesti samaan paikkaan. Se parantaisi Cemis-Oulun innovaatiokyvykkyyttä, toiminnallista- ja taloudellista kustannustehokkuuta sekä kilpailukyä. Lisäksi henkilöstön ristiinkoulutus eri tutkimuslaitteiden hallinnan osalta turvaisi palvelun saatavuuden lomien ja ruuhkahuippujen aikana. Lisäksi analyysimenetelmien kehittäminen "medicin ilmiön" avulla mahdollistuisi eli eri ammattiosaajat saataisiin yhteiseen kehittämispöytään, jolloin syntyisi aivan uudenlaista osaamista, kun erilaista tietotaitoa yhdistettäisiin uudella tavalla. Ratkaisu mahdollistaa palvelujen tuottamisen yhden luukun periaatteella.

Hankkeen vastuullinen johtajana oli Vesa Virtanen ja projektipäällikkönä Jouko Käsmä.