Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11572

Projektin nimi: Proaktiivisesti kohti rakennemuutosta (ENNE)

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 4: Jäsenvaltioiden ja alueiden välinen yhteistyö ESR-toiminnassa

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2011 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Päijät-Hämeen koulutuskonserni -kuntayhtymä, Lahden ammattikorkeakoulu

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0993644-6

Osoite: Teinintie 4

Puhelinnumero: 03 828 19

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.phkk.fi, www.lamk.fi

Projektin kotisivun osoite: www.lamk.fi/enne

Vastuuhenkilön nimi: Jari Hautamäki

Asema: Yhteyspäällikkö

Sähköposti: jari.hautamaki(at)lamk.fi

Puhelinnumero: 0500 498 127

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Valtakunnallinen projekti

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektiin osallistuvat alueet
1. Päijät-Hämeen maakunta (Suomi)
2. Kymenlaakson maakunta (Suomi)
3. Kujawsko-Pomorskien alue (Puola)
4. Galwayn alue (Irlanti)

Päijät-Hämeen yritysklusterit, vahvat toimialat ja niihin kuuluvat yritykset
1. Ympäristöklusteri
2. Mekatroniikkaklusteri
3. Viljaklusteri
4. Asumisklusteri
5. Hyvinvointiala
6. Matkailuala
7. Logistiikka-ala

Projektiin osallistuvat kehittämisverkostot
1. Maakunnallinen aikuiskoulutuksen suunnittelu- ja kehittämisverkosto (P-H)
2. Päijät-Hämeen ennakointiverkosto

Projektin kehittämisverkostojen keskeisiä organisaatioita
1.Päijät-Hämeen liitto
2.Hämeen ELY-keskus
3.Lahden Alueen Kehittämisyhtiö Oy- LAKES
4.Päijät-Hämeen koulutuskonserni
5.Lahden ammattikorkeakoulu
6.Lahden yliopistokeskus
7.Lappeenrannan teknillinen yliopisto
8.Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinotoimisto
9. Heinolan työ- ja elinkeinotoimisto
10.Päijät-Hämeen yrittäjät ry
11.Elinkeinoelämän keskusliitto
12.Päijät-Hämeen kunnat
13.Kymenlaakson liitto
14.Kymenlaakson ammattikorkeakoulu
15. Kaakkois-Suomen ELY-keskus
16.Kouvola Innovation Oy
17.Torun Regional Development Agency
18.National University of Ireland

Valtakunnallisiin ESR -kehittämisohjelmiin kuuluvat EAKR- ja ESR-projektit
1.Päijät-Hämeen Opin ovi
2.Opin ovi, Hämeen TE-keskus
3.Rajukaasu - Rakennemuutoksen johtaminen Kaakkois-Suomessa
4.Osaamistarpeiden klusteriennakointi viljaketjussa
5.Elinkeinopolitiikan koordinointihanke

3.3 Välilliset kohderyhmät

Seuraavat tahot hyötyvät projektin tuloksista ja vaikutuksista, mutta eivät kuulu varsinaisiin kohderyhmiin.

1. Eurooppalaiset alueet ja viranomaiset
2. Valtakunnan kaikki maakunnat, alueet ja viranomaiset
3. Muiden maakuntien ja alueiden yritykset ja työyhteisöt
4. Koulutuksen, työ- ja elinkeinoelämän ja aluekehitysorganisaatiot sekä niiden johto ja asiantuntijat
5. Valtakunnallisiin kehittämisohjelmiin kuuluvat muut ESR -projektit
6. Opetusministeriö
7. Valtakunnan muut ELY -keskukset

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Projektilla haetaan hyvää käytäntöä äkillisiin rakennemuutoksiin varautumiseen eurooppalaisilla alueilla. Projektin kehittämistyön kohteena ovat uudenlaiset tutkimusmenetelmät, joilla kyetään tunnistamaan alueellisia rakennemuutosriskejä sekä niiden realisoitumista ennalta ehkäiseviä tekijöitä. Tutkimusmenetelmien tulkitsemiseksi projekti luo hyvänä käytäntönä alueellisen varautumismallin, mikä yhdistää laadullisen ja määrällisen tietämyksen. Erityisesti projekti paneutuu alueellisten kehittäjäverkostojen ja yritysklustereiden, innovaatioympäristöjen ja alueiden johtamisen merkitykseen äkilliseen rakennemuutokseen varautumisessa.

Hyvän käytännön kehittämisen case-alueena toimii Päijät-Hämeen maakunta. Lähimpänä yhteistyöalueena toimii paljon äkillistä rakennemuutoskokemusta omaava Kymenlaakson alue. Kehittämisprosessi toteutetaan kansallisten asiantuntijatahojen, Päijät-Hämeen ja Kymenlaakson aluekehitystahojen, kansainvälisten yhteistyökumpppanien, Päijät-Hämeen työ- ja elinkeinoelämän klustereiden ja yritysten, alueellisten kehittäjäverkostojen sekä oppilaitosten välisenä yhteiskehittelynä, missä käytetään työpajatyyppisiä ja asiantuntijavaihtoihin perustuvia yhteisöllisiä menetelmiä. Kansainvälisinä partnereina toimivat irlantilaisen National University of Irelandin ja puolalaisen Torun Regional Development Agencyn asiantuntijat. He osallistuvat kehittämistyöhön ja tuovat siihen omia kokemuksiaan ja asiantuntijuuttaan äkilliseen rakennemuutokseen varautumisen keskeisistä tekijöistä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin tiedottaminen ja hyvien käytäntöjen levittäminen kohdistuu erityisesti seuraaviin kohderyhmiin

1. Ministeriöt (TEM,OKM)
2. Alueet ja aluehallintoviranomaiset
3. Alueelliset kehitysorganisaatiot
4. Yritysklusterit ja niihin kuuluvat yritykset
5. Koulutuksen järjestäjät ja oppilaitokset
6. Em. organisaatioiden asiantuntijat ja johto
7. Maakuntapoliitikot ja kuntien päättäjät
8. Valtakunnalliset ESR kehittämisohjelmat
9. Kansainväliset partnerit
10. Yhteistyöprojektit (ESR)

Projektin tuottamien hyvien käytäntöjen levittämisessä ja tiedottamisessa käytetään seuraavia tapoja, käytäntöjä ja teknologioita

1. Alueelliset tulevaisuus- ja rakennemuutostyöpajat
2. Työelämän neuvottelukuntien tapaamiset (yritysklustereiden edustajat)
3. Tieteellinen julkaisu
4. Sähköiset artikkelit ja raportit sekä kansainvälinen esittely/levitysmateriaali
5. Verkoston toteuttamat dialogiset arvioinnit
6. Ohjausryhmän kokoukset
7. Projektin kehittämistyöryhmien kokoukset
8. Projektin www-sivut
9. Sosiaalisen median välineet (esim. Facebook, blogi)
10. Kansainväliset partneritapaamiset ja asiantuntijavaihdot
11. Regional Studies Association Winter Conference 2012 (eurooppalaisten aluekehittäjien vuosittainen tapaminen)
12. Lehtikirjoitukset ja mahdolliset pakinat
13. Loppuseminaari

Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä ja tiedottamisesta (projektisuunnitelma liite 1.)

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Aikataulutettu suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä on kuvattu projektisuunnitelman liitteessä 1. Projektin tiedottamisen ja hyvien käytäntöjen levittämisen kohteet, käytännöt ja teknologiat on kuvattu kohdassa tämän hakemuksen kohdassa 11.1.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 342 589

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 340 847

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 433 657

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 431 452

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Kansainvälinen yhteistyö hyvien käytäntöjen etsimiseksi ja levittämiseksi

9. Loppuraportin tiivistelmä

Rakenteellisen muutoksen luonne on viime vuosina muuttunut yhä kompleksisemmaksi. Odottamattomat ja yllättävät muutokset globaalissa toimintaympäristössä ovat tuottaneet äkillisiä rakennemuutoksia mm. metsä- ja paperi- sekä elektroniikkateollisuuteen. Viime aikoina rakennemuutokset ovat levinneet myös julkiselle sektorille mm. varuskuntalakkautusten ja julkisen sektorin heikentyneen talouden tuottamien henkilöstövähennysten muodossa. Äkillisiin rakennemuutoksiin varautumisen tutkiminen ja kehittäminen on tarkoituksenmukaista kompleksisten ja sumeiden ilmiöiden yleistyessä. Tällöin niiden ennakoiminen alueilla muuttuu proaktiiviseksi varautumiseksi, missä pyritään löytämään niitä tekijöitä, joihin panostamalla rakennemuutosten negatiivisiin vaikutuksiin voidaan paremmin sopeutua.

Projektin tavoitteena on ollut luoda hyvä eurooppalainen käytäntö, alueellinen varautumismalli, jota soveltamalla alueet voivat varautua odottamattomiin ja nopeisiin rakennemuutoksiin. Projektin tuottaman mallin sisältämiä prosesseja ja menetelmiä soveltamalla alueet voivat edistää äkillisiin rakennemuutoksiin varautumisen yhteistoimintaa, laajentaa rakennemuutokseen liittyvää tietoperustaa sekä hahmottaa varautumisen kannalta merkittäviä tekijöitä ja kehittämistoimenpiteitä. Projekti on tutkinut äkilliseen rakennemuutokseen varautumista tieteellisestä lähtökohdasta, sillä siihen liittyvää valmista teoriaa ja käsitteistöä ei ole ollut olemassa. Tieteellinen tausta on mahdollistanut sen, että projekti on voinut pragmaattisesti tutkia ja analysoida Suomessa aikaisemmin tapahtuneiden äkillisten rakennemuutosten dynamiikkaa.

Projektin luomassa alueellisessa varautumismallissa on sovellettu innovatiivisella tavalla tulevaisuuden tutkimuksen, yhteisöllisten oppimisen, luovan ongelmanratkaisun ja sosiaalisen median monitoroinnin menetelmiä ja mahdollisuuksia. Lisäksi projekti on kehittänyt varautumisprosessin tueksi tilastollisen mallin, minkä tulosten pohjalta voidaan arvioida suomalaisten alueiden herkkyyttä äkillisten rakennemuutosten negatiivisille vaikutuksille. Alueen äkillisen rakennemuutoksen negatiivisia vaikutuksia vahvistavien tulevaisuuden riskien ja niiden realisoitumista ennalta ehkäisevien tekijöiden tunnistaminen on sisältynyt alueelliseen varautumismalliin, mitä on kehitetty vaihe vaiheelta alueellisissa tulevaisuustyöpajoissa. Tulevaisuustyöpajoissa kehittäjäkumppanit ovat kohdanneet uudenlaisessa yhteistoimintaympäristössä. Erilaisten kohtaamisten avulla on luotu kehittämisalusta, mikä on koonnut keskeisiä viranomaisia, yrityksiä ja kehittäjätahoja ja kansainvälisiä partnereita yhteen keskustelemaan, oppimaan ja kehittämään uudenlaisia, riskien ennakointiin tähtääviä, menetelmiä ja yhteistyön muotoja.

Lähtökohtana äkillisten rakennemuutosriskien tunnistamisessa on ollut alueiden rakennemuutosherkkyys, mikä on perustunut elinkeino-, työllisyys-, koulutus- ja innovaatiopoliittisten mittarien yhteisvaikutukseen, resilienssiin. Resilienssin arvioinnilla on tähdätty siihen, että sen avulla kullakin alueella voidaan aloittaa äkilliseen rakennemuutokseen tähtäävät keskustelut ja kohdentaa keskustelua tilastojen näkökulmasta relevantteihin asioihin. Riskien tunnistamiseksi projektissa on hahmotettu alueeseen kohdentuvia muutosvoimia käyttämällä tulevaisuuden tutkimuksen menetelmiä. Tästä syntyneelle aineistolle on tehty sisällönanalyysi, minkä tuloksena on saatu esiin alueeseen tulevaisuudessa kohdentuvia muutosvoimia. Muutosvoimiin sisältyviä negatiivisia vaikutuksia on käytetty riskien tunnistamisessa ja positiivisia vaikutuksia riskien realisoitumista ennalta ehkäisevien tekijöiden tunnistamisessa.

Muutosvoimien ja riskien vaikutusten arvioinnissa on käytetty yhteisöllisiä oppimis- ja ongelmanratkaisumenetelmiä. Riskien ja niiden realisoitumista ennalta ehkäisevien tekijöiden fokusointia on tämän jälkeen jatkettu sosiaalisen median keskusteluissa. Lopuksi näistä on käyty arvioivaa ja rikastavaa keskustelua päijäthämäläisten yritysten, aluekehityksen ja koulutuksen asiantuntijoiden tapaamisissa. Lisäksi projekti on pyrkinyt tulosten levittämisessä vaikuttamaan alueen strategiseen päätöksentekoon.

Projektin kehittämistoimintaan on osallistunut neljä eurooppalaista aluetta: Päijät-Häme, Kymenlaakso, County Galway Irlannista sekä Kujawsko-Pomeranian alue Puolasta. Lisäksi kehittämisessä on ollut
osallisena päijäthämäläisiin yritysklustereihin kuuluvia yrityksiä ja alueellisiin kehittäjäverkostoihin kuuluvia julkisorganisaatioita sekä kansallisia rakennemuutoksen asiantuntijoita. Projekti on pyrkinyt hakemaan partnerialueilta tuekseen asiantuntijoita, jotka ovat tutkineet alueiden näkökulmasta verkostoitumista ja klusterisoitumista, innovaatioympäristöjä, kansainvälistä liiketoimintaa, tulevaisuuden osaamistarpeita sekä yhteistoiminnan johtamista. Yhteistyöverkosto on laajentunut koko projektin ajan. Vähitellen myös yhteistoiminta on saanut uusia muotoja ja kokeilevalla toiminnalla on löydetty hyviä käytäntöjä.