Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11733

Projektin nimi: KOPPI - kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2011 ja päättyy 28.2.2015

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Terveyden ja hyvinvoinnin laitos

Organisaatiotyyppi: Tutkimuslaitos

Y-tunnus: 2229500-6

Osoite: PL 30, Mannerheimintie 166

Puhelinnumero: 029 524 6000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.thl.fi

Projektin kotisivun osoite: www.thl.fi/koppi

Vastuuhenkilön nimi: Ville Grönberg

Asema: Yksikön päällikkö

Sähköposti: ville.gronberg(at)thl.fi

Puhelinnumero: 0295247130

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kanta-Häme, Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin, Forssan

Kunnat: Espoo, Vantaa, Forssa

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä on palvelujen ja hyvien käytäntöjen kehittäminen ja mallintaminen, eivät henkilöt.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat mukana olevien kuntien työllisyys-, sosiaali- ja terveyspalvelut sekä työvoiman palvelukeskukset, Kela ja sen paikallistoimistot, paikalliset/seudulliset TE-toimistot, oppilaitokset ja kuntoutuslaitokset sekä muut kunnat. Näiden johto, asiantuntijat ja työntekijät, sekä muut kunnat ja yhteistyö näiden tahojen kanssa. Kuntouttavan työtoiminnan asiakkaat sekä ne järjestöt, yhdistykset ja säätiöt, joilta kunnat ostavat kuntouttavan työtoiminnan palveluita.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeessa tavoitteena on selkeyttää ja kehittää kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja siihen kuuluvia elementtejä siten, että ne vastaavat paremmin asiakkaiden kuntoutustarpeisiin ja että toiminta sisältää tietyt "vähimmäisvaatimukset".

Hankkeessa tarkastellaan kuntouttavan työtoiminnan roolia ja paikkaa palvelujärjestelmässä ja
kuntoutusprosessissa. Tavoitteena on selkeyttää paikallisia kuntoutuspolkuja ja -verkostoja ja luoda pysyviä yhteistyörakenteita eri toimijoiden välille. Hankkeen tuloksena syntyy vaikeasti työllistyvien palveluiden hyviä toimintamalleja. Työttömien terveystarkastuksia ja hoitoonohjausta koskevia hyviä käytäntöjä juurrutetaan osaksi kuntien toimintaa. Lisäksi kehitetään kuntouttavan työtoiminnan yhteyttä muihin kuntoutusta edistäviin palveluihin sosiaali- ja terveydenhuollossa, KELA:ssa, työ- ja elinkeinohallinnossa ja oppilaitoksissa.

Hankkeen tuloksia levitetään mm. Innokylä-innovaatioverkoston (www.innokyla.fi) avulla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen viestinnän lähtökohtana ovat avoimuus, näkyvyys- ja julkisuusperiaate. Tavoitteena on aktiivinen ja vuorovaikutteinen tiedotus koko projektin ajan. Tiedotustyön tavoitteena on tehdä työttömien toiminta- ja työkyvyn arvioinnin ja kuntoutuksen monialaisen yhteistyön hyviä käytäntöjä tunnetuksi ja vaikuttaa niiden käyttöönottoon mahdollisimman laajasti.
Tiedotuksessa käytetään apuna mm. Innokylä-innovaatioverkostoa, jossa hanke on esillä. Hankkeelle tuotetaan www-sivut, jotka sijoittuvat THL:n internet-sivujen alle. Hanketta esitellään seminaareissa ja muissa tapahtumissa. Hankkeesta tiedotetaan medialle hankekumppanien paikkakunnilla ja valtakunnallisesti (lehdet, internet, muut kanavat).

Viestinnän tärkeimmät tavoitteet liittyvät päättäjien, sidosryhmien ja aktiivisen sosiaali- ja
työllisyyspolitiikan parissa työskentelevien informoimiseen.

Hankkeen ohjausryhmä hyväksyy viestinnän pääkohdat ja tiedotussuunnitelman. THL vastaa hankkeen yleisen viestinnän suunnittelusta, kokonaistoteutuksesta ja ilmeestä ja vastaa hanketta koskevan materiaalin ja julkaisujen välittämisestä tiiviissä yhteistyössä muiden hankeosapuolien kanssa. Hankkeessa noudatetaan ESR-ohjeita viestinnän ja tiedotuksen suhteen.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

2011
- Suunnitellaan ja toteutetaan hankkeen esittelymateriaali
- Aloitetaan kuntouttavan työtoiminnan kehitystyö
- Aloitetaan Innokylän oppimisverkoston luominen
- Järjestetään aloitusseminaari

2012
- Jatketaan kuntouttavan työtoiminnan kehittämistä
- Innokylän oppimisverkostoon kutsutaan mukaan kuntouttavan työtoiminnan arviointiin ja kehittämiseen muita toimijoita
- Viestitään hankkeesta laajasti eri foorumeilla

2013
- Järjestetään väliseminaari tammikuussa 2013
- Levitetään hankkeen tuloksia ja hyviä käytäntöjä eri foorumeilla (seminaarit, työpajat).

2014
- Järjestetään 2. väliseminaari alkutalvella 2014.
- Juurrutetaan hankkeen tuloksia kuntien toimintaan.
- Levitetään hankkeen tuloksia eri foorumeilla ja tilaisuuksissa.
- Järjestetään hankkeen loppuseminaari.

2015
THL vastaa hankkeen loppuunviennistä helmikuun 2015 loppuun.
Levitetään hankkeen tuloksia tiedotuksen ja viestinnän keinoin:
- Julkaisu hankkeen tuloksista julkaistaan alkutalvella 2015 (taitto, painatus ym.).
- Päivitetään hankkeen internet-sivut, jossa on kuvattuna hankkeen tulokset. Hyödynnetään THL:n uusia aihesivustoja viestinnässä.
- Siirretään loput kehitettyistä toimintamalleista Innokylän verkkoympäristöön.
- Artikkeli hankkeen tuloksista Kuntoutus-lehden 1/2015 numeroon (nuorten kuntoutusta koskeva näkökulma).
- Pidetään viimeinen hankkeen ohjausryhmän kokous helmikuussa 2015.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 584 280

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 571 841

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 687 390

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 674 951

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

KOPPI - Kohti kuntouttavampia työelämäpalveluita -hankkeen (2011-2015) tavoitteena oli kehittää kuntouttavan työtoiminnan sisältöä ja mallintaa siihen kuuluvia elementtejä sekä selkeyttää asiakkaiden hoitoon ja kuntoutukseen ohjaamisprosesseja. Kehittämisen tukena toteutettiin pilotteja. Hankkeessa kehitettiin myös monisektorista yhteistyötä ja vahvistettiin kuntouttavan työtoiminnan yhteyttä muihin kuntoutusta edistäviin palveluihin. Tavoitteena oli myös asiakasosallisuuden lisääminen palveluiden kehittämisessä. Päämääränä oli löytää uusia ratkaisuja niille ihmisille, joiden kohdalla tavoitteena on päästä eteenpäin työllistymisen polulla sekä niille, joille tärkeintä on toimintakykyä ylläpitävä toiminta.

Hanke koostui Espoon kaupungin, Vantaan kaupungin ja Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän osahankkeista, THL koordinoi hanketta. Tärkeitä keinoja käytännön toteutuksessa ovat olleet verkostoituminen ja yhteistyö kunnan muiden tahojen, hankkeiden ja järjestöjen kanssa. Yhteistyön myötä kuntouttavan työtoiminnan rooli paikkakunnilla on selkeytynyt, yhteistyörakenteet ovat vahvistuneet ja kuntouttavaa työtoimintaa on kehitetty vastaamaan paremmin asiakkaiden palveluntarpeeseen. Osa hankkeessa kehitetyistä asioista on jo siirtynyt tai ne ovat siirtymässä osaksi kunnan perustoimintaa. Hankkeessa kehitetyt toimintamallit on kuvattu Innokylä-verkkopalveluun (www.innokyla.fi), linkit toimintamalleihin löytyvät hankkeen verkkosivuilta (www.thl.fi/koppi).

Espoon kaupungin osahankkeessa tehtiin kuvaus Espoon kuntouttavasta työtoiminnasta. Hankkeen aikana asiakkaille kehitettiin matalan kynnyksen toimintaa, josta voi siirtyä sujuvasti esimerkiksi
kuntouttavaan työtoimintaan. Espoon Kipinässä suunniteltiin ja toteutettiin useita matalan kynnyksen ryhmiä. Nuorten tekemä ryhmätoiminnan menetelmäopas toteutettiin yhteistyössä Ester Nuoret pudokkaat -hankkeen kanssa. Espoossa toteutettiin myös aikuissosiaalityön palvelukahvila ja pilotoitiin yhdessä Vamos Espoo -yksikön kanssa nuorten ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa. Espoossa järjestettiin sidosryhmien kanssa Pajafestarit-tapahtumat 2013 ja 2014, tehtiin kartoitus kuntouttavaan työtoimintaan ohjautumisesta ja asiakasprosessista, laadittiin
kuntouttavan työtoiminnan asiakastyytyväisyyskysely ja uusi kuntouttavan työtoiminnan arviointilomake.

Forssan seudulla luotiin uusia kuntouttavan työtoiminnan paikkoja ja kehitettiin kuntouttavan työtoiminnan laatua kuntien toimintojen kehittämisellä, tiedottamisella ja moniammatillisella yhteistyöllä. Seutukunnan työpajoja kehitettiin seutukunnallisten työryhmien ja monien eri toimijoiden kanssa, josta syntyi tuloksena monia uusia toimintamalleja. Seudulla kehitettiin esimerkiksi Kuntouttavasta työtoiminnasta hoiva-alalle -toimintamalli. Kuntouttavaa työtoimintaa kehitettiin luomalla kotihoidon apuryhmiä, kehittämällä työkyvynarviointi- ja haastattelumenetelmiä, järjestämällä asiakasraateja ja toimimalla monissa työryhmissä. Lisäksi perustettiin moniammatillinen LääKE (lääkärit ja KELA) -ryhmä. Forssan seutukunnalle syntyi myös uusia hankkeita. Hankkeessa kehitettiin Hyvän mielen avaimet -koulutus, jossa annettiin tietoa mielenterveys- ja päihdeongelmien kohtaamisesta asiakastyössä. Hankkeessa kehitettiin arviointijärjestelmiä ja seutukunnalla otettiin käyttöön työkyvyn arviointimenetelmät.

Vantaan kaupungin osahankkeessa suunniteltiin ja toteutettiin kuntouttavassa työtoiminnassa erilaisia ryhmämuotoisia kuntouttavan työtoiminnan pilotteja. Yhteistyössä Petra-hankkeen kanssa kehitettiin matalan kynnyksen nuorten kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmän toimintamalli. Yhteistyössä kehitetyssä Koivukylän kuntouttavan työtoiminnan starttiryhmässä tehtiin yksilöllistä asiakastyötä ja toteutettiin uudenlaista ryhmämuotoista toimintaa CABLE-yhteisövalmennusta hyödyntäen. Vantaalla toteutettiin myös kaksi hoiva-alalle suuntaavaa kuntouttavan työtoiminnan ryhmämuotoista pilottia. Yhteistyössä Roottori-projektin ja kuntouttavan työtoiminnan kanssa suunniteltiin ja toteutettiin työyhteisövalmennusta koko kuntouttavan työtoiminnan henkilöstölle. Silta työhön -kehittämisprojektin kanssa toteutettiin työpaikkavalmentajan koulutus ja työpaikkavalmentajan valmentaja -koulutus. Vantaalla laadittiin myös uusi kuntouttavan työtoiminnan arviointilomakkeisto, ja palautteen antaminen on vakiintunut kuntouttavaan työtoimintaan.