Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11784

Projektin nimi: Työvirta - tuottavuutta ja hyvinvointia yritysverkostossa

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.9.2011 ja päättyy 31.3.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Tampere Business Campus TBC ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 1966093-0

Osoite: Finlaysoninkuja 13

Puhelinnumero: 044 3574415

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.businesscampus.fi

Projektin kotisivun osoite: www.uta.fi/jkk/tyovirta/index.html

Vastuuhenkilön nimi: Heidi Keso

Asema: toiminnanjohtaja

Sähköposti: heidi.keso(at)tbc.fi

Puhelinnumero: 0400 55 44 33

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pirkanmaa

Seutukunnat: Etelä-Pirkanmaan, Ylä-Pirkanmaan, , Tampereen, Lounais-Pirkanmaan, Luoteis-Pirkanmaan

Kunnat: Pirkkala, Nokia, Virrat, Ruovesi, Akaa, Orivesi, Ylöjärvi, Tampere, Parkano, Vesilahti, Ikaalinen, Valkeakoski, Kangasala, Lempäälä, Mänttä-Vilppula, Sastamala

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin varsinainen kohderyhmä ovat ne pirkanmaalaiset pienet ja keskisuuret yritykset, jotka ovat valmiita kehittämään tuottavuutta ja työhyvinvointia erilaisin johtamisen ja organisaation kehittämiseen liittyvin keinoin. Toimenpiteitä tehdään yritysten koko henkilökunnan kanssa, esimiehet ja johto edellä.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisiä kohderyhmiä ovat alueen yrityspalvelut, elinkeinoyhtiöt, työelämän järjestöt, tutkimuslaitokset ja yksityiset palveluntuottajat. Näiden tahojen yhteistyö parantaa tarjottavien palveluiden vaikuttavuutta ja asiakaskeskeisyyttä. Yrityspalvelua järjestävien tahojen työhyvinvointiosaaminen parantaa asian jalkautumista yrityksiin.

Toimintaan osallistuu myös suuria yrityksiä joiden toivotaan jakavan työhyvinvointiin liittyviä käytäntöjään pienemmille yrityksille. Hankkeen aikana on tarkoitus tunnistaa alueen työelämän asiantuntijat ja kehittäjät ja saada heidät verkostoitumaan.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 900, joista naisia 300

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 703, joista naisia 234

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Työvirta - tuottavuutta ja hyvinvointia yritysverkostossa -projekti kehittää työelämän laatua pienissä ja keskisuurissa pirkanmaalaisissa yrityksissä liiketoimintalähtöisesti. Yrityksissä olevia hyviä työhyvinvoinnin käytäntöjä tunnistetaan ja levitetään. Tutkimuslaitoksissa olevaa tietoa jalkautetaan yrityksiin ja hyviä käytänteitä jaetaan yritysten kesken. Strategian, työprosessien, esimiestyön ja johtamisen pitkäjänteisellä, systemaattisella kehittämisellä lisätään työhyvinvointia ja tuottavuutta yrityksissä. Yrityskehittäjät, palveluntuottajat ja yrityksistä koostuva vertaisverkosto tukevat yritystä sen moninaisissa kehittämishaasteissa. Hanke tuo pirkanmaalaisille työpaikoille uutta tietoa ja yritysten kokemuksia työhyvinvoinnin tekijöistä, hyvistä käytännöistä sekä niiden vaikutuksista tuottavuuteen. Hanke aktivoi työelämän osapuolia työelämän laadun kehittämiseen yrityksissä sekä tuo työelämän laadun kehittäjien palveluverkoston lähelle yrityksiä.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille tehdään tiedotussuunnitelma, jonka mukaisesti projektin palveluista tiedotetaan pk-yrityksille hyödyntäen projektikumppaneiden verkostoja. Lisäksi tiedotetaan nettisivujen ja alueellisten kick-off -tilaisuuksien avulla sekä erilaisissa yritystilaisuuksissa ja yrityskäynneillä. Hankkeen tulisi olla esillä yritysten seuraamilla foorumeilla, esim. yrittäjälehdissä. Yhdessä työnantajajärjestöjen kanssa toteutetaan yrityksille suunnattu kampanja työelämän laadun ja työhyvinvoinnin edistämisestä.

Hankkeen vaikuttavuudesta ja tuotoksista tiedottamista on esitelty tarkemmin vuoden 2014 toimien esittelyn yhteydessä kohdassa 9.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyviä käytäntöjä levitetään toisilta oppimisen menetelmiä hyödyntäen hankekumppaneiden järjestämissä tilaisuuksissa. Hankkeen eri aihepiireistä, strategiatyöstä, prosessijohtamisesta sekä johtamisen suunnittelusta ja työhyvinvoinnista voidaan järjestää toisilta oppimisen tapahtumia yrityskohtaisten ja yritysten yhteiskoulutusten lisäksi (toimintasuunnitelma).
2012: hyvien käytäntöjen tunnistaminen ja pilottiyritysten kokemusten kuvaaminen, hankekumppaneiden asiakastilaisuuksien hyödyntäminen, työhyvinvointikampanja työpaikolle monikanavaisesti toteutettuna (tapahtumat, radio, lehdistö)
2013: toisilta oppimisen tapahtumia eri seutukunnilla sekä työhyvinvointiteko -kilpailun toistaminen vuoden 2013 aikana ja parhaan käytännön valitseminen. Tehdään yhteistyötä kilpailun osalta Elinkeinoelämän keskusliiton kanssa sekä muutenkin Kauppakamarin ja Pirkanmaan yrittäjien kanssa.
2014: Hankkeen vaikuttavuudesta ja tuotoksista viestimisen yhtenä osa-alueena on hankkeessa kerättyjen hyvien käytäntöjen viestiminen ja levittäminen sekä hyvien käytäntöjen ja niistä tiedon saatavuuden turvaaminen myös hankkeen päättyttyä yliopiston hallussa olevien www-sivujen ylläpidon avulla.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 501 894

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 472 065

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 501 894

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 472 065

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Työvirta - Tuottavuutta ja hyvinvointia yritysverkostossa -hankkeen toteuttivat vuosina 2011-2014 yhdessä Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulun Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos sekä Tampere Business Campus TBC ry.

Työvirta-hanke kohdistui 93 pk-yritykseen ja 703 työntekijään. Palveluja oli tuottamassa yli 50 kouluttajaa 25 eri yrityksestä tai yhteisöstä.

Yritykset osallistuivat noin 150 eri toimenpiteeseen hankkeessa. Aktiivisimmat osallistuivat liki kymmeneen eri toimenpiteeseen ja suurimmat yksittäiset toimenpiteet kestivät yli 10 työpäivää. Monesti oli koko henkilöstö mukana työhyvinvointityössä. Jotkut prosessit kasvoivat ja kehittyivät hankkeen aikana ja jatkuvat edelleen.

Työvirta-hankkeessa työhyvinvoinnin kehittämistyön lähtökohtana ja tarkoituksena oli saada pk-yritykset ymmärtämään, kuinka työhyvinvointia laaja-alaisesti kehittämällä voidaan lisätä henkilöstön sitoutumista ja työtyytyväsyyttä sekä samalla kasvattaa työn tuottavuutta. Hyvinvoivat työntekijät tekevät myös hyvää tulosta.

Pitkään työhyvinvoinnin kehittämisellä on tarkoitettu vain lyhytkestoisia interventioita, mutta työn kokonaisvaltainen kehittäminen on jäänyt vähemmälle. Työvirrassa työhyvinvoinnin kehittämisen eri toimenpiteillä pyritään työelämän laadun kehittämiseen siten, että hyvinvoivasta ja tuottavasta henkilöstöstä tulee yrityksen strateginen kilpailuetu.

Hankkeessa tehtyjen kehittämistoimenpiteiden keskeisenä tavoitteena oli, että yrityksissä huomioitiin myös henkilöstönäkökulma yrityksen strategiaa kehitettäessä ja tämän mahdollistamiseksi organisaation tilasta olisi jatkuvasti saatava informaatiota suhteessa asetettuihin tavoitteisiin.

Hankkeessa käytettiin useissa yrityksissä Synergosin Työhyvinvoinnin Tikkataulua tämän informaation saamiseksi. Tikkataulukyselyn perusteella analysoitiin yrityksen nykytila ja suunnitelma siitä, mitä toimenpiteitä yrityksessä tulisi tehdä yrityksen työhyvinvoinnin ja tuloksellisuuden parantamiseksi.

Tikkataulun tai muun tarvekartoituksen perusteella tehtiin työhyvinvoinnin yrityskohtaista kehittämistä mm. Tavoitetähtityöskentelyn avulla.

Tavoitetähtityöskentelyn tavoitteena on käynnistää prosessi, jossa yritykselle laaditaan Työhyvinvontisuunnitelma. Työhyvinvointisuunnitelman tekeminen mahdollistaa työhyvinvoinnin kytkemisen organisaation strategisiin tavoitteisiin.

Työhyvinvointisuunnitelman pohjalta tai muun nykytilan arvion perusteella jatkettiin useissa yrityksissä kehitystyötä esimerkiksi esimiesten ja johdon työtapoja ja osaamista kehittämällä tai vuorovaikutus- ja muutosjohtamista kehittämällä.

Noin 20 yritykseen koulutettiin Työhyvinvointivalmentajia, muutamaan yritykseen useampiakin henkilöitä. Työhyvinvointivalmentaja -koulutus tuo omalta osaltaan myös pitkäjänteisyyttä yrityksen sisäiseen työhyvinvoinnista huolehtimiseen.

Henkilökohtaista työhyvinvointia kehittämään toteutettiin Mindfulness ja Työhyvinvointia tietoisuustaidoilla ja positiivisella psykologialla -koulutukset, joilla tavoiteltiin, että asioiden priorisointi kiireen keskellä helpottuu, vaihtelevat ja haastavat työtilanteet sujuvat sekä suhde omaan työhön ja elämään selkeytyy.

Tuottavuutta ja toiminnan volyymiä parannettiin yrityskohtaisin toimenpitein. Ne jakautuivat volyymin kasvattamiseen tähtääviin, toimintatapaa selkiyttäviin ja prosesseihin vaikuttaviin toimenpiteisiin. Yrityksiin rakennettiin toimintajärjestelmiä, kehitettiin myynti- tai hankitaprosessia, kehitettiin projektimalli tai tehtiin työhyvinvointityön kehittämisprosessi yrityksiin.

Yritykset kokivat toimenpiteiden "avanneen uusia näkökulmia", "muuttaneen työotetta" ja aikaansaaneen "selvää muutosta tapahtunut tuottavuudessa".

Henkilökohtaisen esimiestyön kehittämistoimenpiteissä yritykset kokivat saaneensa konkreettista apua omaan esimiestyöhön. Johtoryhmävalmennus tehtiin yritykseen, jossa ei ole aiemmin esimiehiä koulutettu ja koulutuksen koettiin toimineen päänavaajana vastaaville koulutuksille jatkossa. Tämäntyyppisissä tilanteissa hankkeen antama rahallinen ja muu tuki ovat olleet erityisen merkityksellisiä ja kiitettyjä.

Esimiestyöhön ja siihen liittyvien työvälineiden kehittämiseen liittyvillä toimenpiteillä pyrittiin esimiestyön jatkuvaan kehittämiseen.

Yrityskohtaisen kehittämisen lisäksi hanke keräsi ja julkisti pirkanmaalaisista yrityksistä ja työyhteisöistä 20 erilaista työhyvinvoinnin käytäntöä. Käytännöt ovat luettavissa hankkeen www-sivuilta, www.uta.fi/jkk/tyovirta.

Sieltä löytyy myös hankeessa julkaistu e-kirja. "Tosielämän työhyvinvointia- ratkaisuja ja kokemuksia" e-kirjaan on koottu Työvirta-hankkeeseen osallistuneiden kokemuksia ja myös tietoa työhyvinvoinnin kehittämisen tueksi.

Työvirta -hanke antoi lisää puhtia yritysten kehittämistoimenpiteille jakaen tietoa paitsi tutkimuksellisista toimenpiteistä, niin myös työhyvinvointikumppanuuksista järjestämässään seminaarissa Työhyvinvoinnilla kestävää kassavirtaa maaliskuussa 2014.