Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11787

Projektin nimi: TRIANGELI

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2011 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Turun kaupunki sosiaali- ja terveystoimi

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0204819-8

Osoite: Yliopistonkatu 30

Puhelinnumero: 02 262 6111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.turku.fi

Projektin kotisivun osoite: www.turku.fi/turku.info/kehittyvä kaupunki ja seutu/Triangeli-projekti

Vastuuhenkilön nimi: Markku Lehtinen

Asema: Kehityspäällikkö Turun sosiaali- ja terveystoimessa tutkimus- ja kehitysyksikössä

Sähköposti: markku.lehtinen(at)turku.fi

Puhelinnumero: 02 262 6226 tai 050 55 32 440

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Varsinais-Suomi

Seutukunnat: Turun

Kunnat: Naantali, Kaarina, Lieto, Turku, Rusko, Raisio

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen kohderyhmänä ovat Turun seudun työikäiset, heikossa työmarkkina-asemassa olevat työttömät maahanmuuttajat. Lisäksi projekti toimii palveluntuottajana työeläkelaitoksien ammatillisen kuntoutuksen maahanmuuttaja-asiakkaille. Hankkeen kaikki toimepiteet kohdistuvat näihin kohderyhmiin. Yläkoulun, lukion, keskiasteen koulutuksen päättäneisiin ja ilman jatkokoulutuspaikkaa jääneisiin yli 17-vuotiaisiin maahanmuuttajanuoriin sekä toisen asteen keskeyttäneisiin maahanmuuttajanuoriin myös kohdistetaan kaikkia toimenpiteitä. Ns. väliinputoajanuoret, erityistä tukea tarvitsevat nuoret (huonosti suomea puhuvat, syrjäytymisvaarassa olevat, lukihäiriöiset jne) eivät ole Triangelin asiakkaita. Heidät ohjataan Turun Osallisena Suomessa hankkeen toimenpiteisiin ja muihin tukea antaviin palvelujärjestelmiin ja hankkeisiin. Kohderyhmään kuuluu sekä kotouttamislain piiriin kuuluvia, että yli kolme vuotta maassa asuneita.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Maahamuuttaja-asiakkaiden perheet, oppilaitokset, yritykset, hankkeet sekä työ- ja elinkeinotoimiston kansainvälinen yksikkö sekä lisäksi kaikki hankesuunnitelmassa mainitut verkostokumppanit.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 700, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 786, joista naisia 276

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 20, joista naisten työpaikkoja 10

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 3, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 8, joista naisten perustamia 1

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteena on heikossa työmarkkina-asemassa ja työttömänä olevien maahanmuuttajien työllistäminen ja edistää näin heidän integroitumistaan yhteiskunnan täysivaltaisiksi jäseniksi monipuolisien ja yksilökeskeisen palvelumallin avulla. Vuosittain työllistämisprosessissa arvioidaan olevan yhtensä 300 asiakasta. Tavoitteena on, että 30 % työllistymisprosessiin; työelämävalmennukseen, työharjoitteluun ja kuntouttavaan kielitukeen osallistuneista työllistyy avoimille työmarkkinoille, mikä tarkoittaa 90 työllistynyttä vuosittain. Muihin työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin ja ammatillisiin koulutuksiin ohjautuu vuosittain arviolta 20 % eli 60 henkilöä. Työelämävalmennus ja työharjoittelupaikkoja varten luodaan vuosittain 150 yrityskontaktia.
Hankkeen toimenpiteet tukevat Kataisen 1. hallituksen ohjelmaa, Varsinais-Suomen liiton maahanmuuttopoliittista ohjelmaa ja Turun kaupungin kotouttamisohjelmaa.
Hanke edistää työllistämistoiminnan kehittämisessä tarvittavia kustannustehokkaiden toimintamallien käyttöönottoa. Hankkeet tulokset tuovat pysyviä kustannussäästöjä toimentulotukimenoissa asiakkaiden työllistyessä. Hankkeessa toimii kokopäiväisinä projektipäällikkö ja neljä yrityskoordinaattoria ja puolipäiväinen projektikoordinaattori (1.1.2013 kokopäiväinen). Kuntottava kielituki hankitaan ostopalveluna yksityiseltä sektorilta. Kehitettävistä toimintamalleista pyritään saamaan pysyviä toimintamalleja niin kaupungin työllistämistoimintaan kuin TE-toimistonkin työkäytäntöihin.
Kaupunki sitoutuu rahoittajille määrällisten ja laadullisten tavoitteiden saavuttamiseen ja on osaltaan valmis vastaamaan valtioneuvoston esittämiin kehittämistavoitteisiin ja haasteisiin.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin toiminnasta ja sen etenemisestä, tuloksista jne. tiedotetaan kaupungin www-sivuilla ja järjestetään tiedotustilaisuuksia. Sidosryhmille järjestetään erillisiä verkostotapaamisia, joissa tietoja jaetaan puolin ja toisin. Tiedotustilaisuuksiin kutsutaan myös asiakkaiden edustus.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeen toimintamallien tuotteistamis- ja mallintamistyö käynnistetään vuoden 2013 aikana. Hyviä käytäntöjä pyritään juurruttamaan pysyviin työkäytäntöihin jo hankkeen aikana. Kehitystyötä tehdään yhdessä hankkeen sidosryhmien ja omistajien kanssa. Ohjausryhmän rooli on levittämisessä keskeinen.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 849 683

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 756 805

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 1 132 912

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 1 009 136

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Maahanmuuttajien alkuvaiheen neuvonnan ja ohjauksen kehittäminen

9. Loppuraportin tiivistelmä

Triangeli-projektin tavoitteena oli tavoittaa vuosittain 300 maahanmuuttajataustaista asiakasta, joista 90 työllistyy avoimille työmarkkinoille ja 60 ohjataan työvoimapoliittisiin toimenpiteisiin. Lisäksi tavoitteena oli luoda 300 uutta yrityskontaktia.

Projektin asiakastyössä työskenteli neljä yrityskoordinaattoria, joiden työ perustui asiakaslähtöiseen, matalan kynnyksen työmalliin. Asiakkuus oli vapaaehtoista. Asiakkaille tarjottiin yksilöllistä ja kokonaisvaltaista palvelua. Asiakkuuden alussa selvitettiin asiakkaan toiveet,tavoitteet, koulutus- ja työhistorian. Tarvittaessa asiakasta autettiin päivittämään työnhaun asiakirjat ja hänet ohjattiin toimintoihin, jotka paransivat hänen työllistymisedellytyksiään (lupakortit, kieli- tai muu koulutus). Tavoitteiden mukaisesti asiakasta tuettiin koulutus- tai työpaikkojen haussa, etsittiin työ- tai työharjoittelupaikkoja ja valmennettiin työhaastatteluihin. Tarvittaessa asiakasta informoitiin mm. harrastusmahdollisuuksista ja ohjattiin myös muihin palveluihin.

Yrityskoordinaattori toimi linkkinä asiakkaan ja työnantajan välillä. Yhteydenotot työnantajiin toteutuivat pääasiassa yrityskäynnein, sekä puhelimitse ja sähköpostitse. Yritykset valikoituivat asiakkaiden kiinnostuksen mukaan, näin vältyttiin kohtaamattomuusongelmalta. Työnantajien suhtautuminen yhteydenottoihin oli pääsääntöisesti positiivista. Mutkattomat, lyhyehköt yrityskäynnit olivat työnantajien mieleen; keskusteluissa päästiin suoraan asiaan ja yrityskoordinaattori oli jo alustavasti arvioinut työntekijäehdokkaan soveltuvuutta kyseiseen yritykseen. Lisäksi yrityskoordinaattori avusti työhallinnon lomakkeiden täytössä ja tarvittaessa myös muissa pulmatilanteissa.

Triangeli-projektin asiakasvirta oli suhteellisen tasainen koko projektin ajan. Ensimmäisenä toimintavuotena, 7.2. - 31.12.2012 tavoitettiin 261 asiakasta. Vuonna 2013 projektiin kirjattiin 314 uutta asiakasta ja viimeisenä toimintavuotena, 1.1. - 30.11.2014, 211 asiakasta. Lisäksi projektissa asioi ns. neuvonta-asiakkaita, jotka eivät heikon suomen kielen taitonsa tai opintojensa vuoksi kuuluneet projektin varsinaiseen kohdetyhmään. Asiakkaista noin kolmasosa oli naisia.

Projektin päätavoitteena oli työllistää asiakkaita avoimille työmarkkinoille ilman palkkatukea. Tavoitteessa onnistuttiin hyvin, vaikkakin työllisyystilanne on heikko. Vuonna 2012 avoimille työmarkkinoille työlllistyi 42 henkilöä, seuraavana vuonna 82 ja vuonna 2014 73 henkilöä. Osa työsuhteista oli määräaikaisia, mutta moni projektin asiakkaista onnistui saamaan vakituisen työpaikan. Vuonna 2013 solmituista työtuhteista suurin osa (72 %) oli määräaikaisia ja lähes kolmannes (28 %) toistaiseksi voimassa olevia. Kyseisenä vuonna lähes 70 % työsuhteista oli kokoaikaisia.

Osalle asiakkaista työllistyminen suoraan avoimille työmarkkinoille ei ollut realistinen vaihtoehto. Heistä moni ohjattiin työvoimpoliittisiin toimenpiteisiin. Palkkatukityössä aloitti vuonna 2012 viisi henkilöä, seuraavana vuonna 39 ja vuonna 2014 43 henkilöä. Palkkatukisopimusten määrän kasvu selittyy pääasiassa edelleensjoitusmahdollisuuksien myötä. Vuonna 2012 53 henkilöä aloitti työkokeilun, vuonna 2013 84 ja vuonna 2014 110. Lisäksi asiakkaat hakeutuivat aktiivisesti työvoimapoliittisiin koulutuksiin, joista osa johti ammatilliseen perustutkintoon. Vuonna 2012 31 henkilöä aloitti työvoimapoliittisen koulutuksen, vuonna 2013 65 ja viimeisenä vuonna 58.

Ilahduttavan monet asiakkaista halusivat hankkia ammatin ja monet hakivat ja pääsivät ammatilliseen koulutukseen: vuonna 2012 10, 2013 25 ja 2014 36. Lisäksi asiakkaat osallistuivat Valma- ja kielikoulutuksiin ja osa hakeutui suorittamaan peruskoulua tai lukiota.

Edelliset luvut eivät kerro koko totuutta yrityskoordinaattoreiden työpanoksesta. Määräaikaisissa työsuhteissa aloittaneet saattoivat palata asiakkaaksi työn päättymisen jälkeen. Tuolloin työnhakuprosessi aloitettiin uudelleen. Moni asiakkaista eteni työllistymispolullaan määrätietoisesti edeten työvoimapoliittisista toimenpiteistä kohti työllistymistä.

Raportoituja yrityskäyntejä tehtiin yhteensä 349, tosin projektin alkuvaiheessa käynneistä ei pidetty systemaattisesti kirjaa. Yrityskäynnit koettiin mielekkääksi ja tehokkaaksi työtavaksi. Mutkaton lähestyminen edesauttoi kontaktin syntymistä ja kokemukset olivat erittäin postitiiviset. Myöskään yrityskäyntien tilastot eivät kerro koko totuutta yrityskoordinaattoreiden työpanoksesta. ESR-seurantaraportti huomioi kunkin Y-tunnuksen vain yhden kerran. Suurilla yrityksillä voi olla monta eri toimipistettä, joissa asiointi ei tilastoidu raporttiin.