Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11793

Projektin nimi: Korkeastikoulutettujen työllistymis- ja ohjauspalvelut Pohjois-Karjalassa

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.8.2011 ja päättyy 31.12.2013

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Etelä-Savon elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: Yliopistokatu 2, PL 111

Puhelinnumero: 013 251 111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: https://aducate.uef.fi/projektit/korko/

Vastuuhenkilön nimi: Ulla Turtiainen

Asema: Koulutusjohtaja

Sähköposti: ulla.turtiainen(at)uef.fi

Puhelinnumero: 040 566 670

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Joensuun

Kunnat: Nurmes, Juuka, Kitee, Rääkkylä, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Joensuu, Ilomantsi, Outokumpu, Tohmajärvi, Kontiolahti, Polvijärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen varsinaisena kohderyhmänä ovat:

- Itä-Suomen yliopiston alkuvaiheen opiskelijat
- Itä-Suomen yliopiston henkilöstö
- Itä-Suomen yliopiston ainejärjestöt ja opiskelijatuutorit
- Yrittäjät ja muut työnantajat
- TE-toimiston henkilöstö

Opiskelijakohderyhmät ovat pilottiryhmiä, joilla toimintamalleja kehitetään ja testataan. Pilottiryhmät ovat kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opiskelijat ja yhteiskuntatieteen opiskelijat.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisinä kohderyhminä ja hyödynsaajina ovat Itä-Suomen elinkeinoelämän toimijat. Hankkeen toimenpiteiden kautta vahvistetaan vuorovaikutusta elinkeinoelämän ja yliopiston välillä, mikä osaltaan turvaa osaavan työvoiman saatavuutta. Hankkeen toimenpiteiden avulla tuetaan opiskelijoiden jäämistä alueelle myös opintojen jälkeen mm. kiinnittämällä opiskelijoita työelämään opintojen eri vaiheissa.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 139, joista naisia 116

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Korkeakoulutettujen työllistymis- ja ohjauspalvelut -hankekokonaisuus muodostuu kolmesta maakunnallisesta hankkeesta, joista jokaisella on omat kohderyhmät, jotka ohjaavat alueellisia hanketoimenpiteitä. Jokaisen hankkeen tavoitteet tukevat laajemman hankekokonaisuuden toteuttamista ja osahankkeissa pilotoidaan hankkeen aikana erilaisia toimenpiteitä. Nämä mallinnetut hyvät käytänteet siirretään muihin maakuntiin, jolloin eri kohderyhmät hyötyvät laajemmin tehdyistä piloteista.

Pohjois-Karjalan hankkeessa kehitetään ja pilotoidaan akateemisten työllistymistä tukevia ohjaukseen perustuvia toimintamalleja ja vahvistetaan yliopistokoulutuksen ja työelämän yhteyksiä. Tavoitteena on turvata koulutetun työvoiman jääminen Itä-Suomen alueelle opintojen suorittamisen jälkeen.

Akateemisella koulutuksella ja tutkimuksella on merkittävä asema yhteiskunnan kehittymisessä. Yliopistot edistävät ja tukevat alueellista toimintaa ja elinkeinoelämää. Ne vastaavat mm. tulevaisuuden osaamistarpeisiin niin tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan kautta kuin myös kouluttamalla osaavaa työvoimaa. Tiivis yhteistyö elinkeinoelämän kanssa edesauttaa omalta osaltaan osaavan työvoiman kouluttamista. Yritys- ja työelämäyhteistyön vahvistaminen on akateemisen osaamisen kehittämiseksi ja edistämiseksi sekä osaavan työvoiman alueellisen sitouttamisen kannalta tärkeää. Opiskelijoiden on kyettävä seuraamaan oman toimialansa ja sen työelämävaateiden kehittymistä sekä kyettävä soveltamaan akateemista osaamistaan myös muissa työelämän konteksteissa.

Korkeakoulutettujen työllistymis- ja ohjauspalvelut Itä-Suomessa hankekokonaisuuden tavoitteena on tukea korkeakoulutettujen työelämään siirtymistä. Maakuntakohtaiset painotukset kohderyhmän ja pilotointikohteiden osalta valikoituvat kunkin maakunnan korkeakoulutettujen työllistymisen kysymysten mukaisesti. Pilotointien tulokset ovat laajalti levitettävissä ja kokemukset sovellettavissa korkeakouluopiskelijoiden työllistymisen edistämisessä. Hankkeen toimenpiteet ovat

1. Korkeakoulutettujen työllistymistä tukevat ohjausmallit
- opintojen suorittamisen suunnittelu huomioiden työllistymisnäkökulma
- opintojen loppuvaiheen työelämäcoachaus
2. Korkeakoulutettujen työelämäyhteistyö

Pohjois-Karjalassa kohderyhmänä ovat opintojen alkuvaiheessa olevat yliopisto-opiskelijat sekä Itä-Suomen yliopiston henkilöstö sekä tuutorit ja ainejärjestöt, TE-toimistojen henkilöstö ja työnantajat.
Hanketta toteuttaa Itä-Suomen yliopisto. Hankkeen toiminta-aika on 1.8.2011-31.12.2013.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeen toiminnasta laaditaan tiedotussuunnitelma, jossa huomioidaan tiedottaminen hankkeen sisäisesti, tiedottaminen hankkeen kohderyhmille sekä tiedottaminen alueellisesti. Tiedottamisessa hyödynnetään sisäisen tiedottamisen kanavia, median välineitä (internet, maakuntalehdet, lehdistö- ja mediatiedotteet) sekä tiedottamiseen tuotettavaa materiaalia (esitteet yms.)

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hankkeessa syntyneitä hyviä käytänteitä levitetään hankkeen järjestämissä tilaisuuksissa. Tämän lisäksi hyvät käytännöt kootaan hankkeen internet-sivuille, jota hankkeen hallinnoija ylläpitää hankkeen päättymisen jälkeen viisi vuotta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 426 130

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 406 721

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 501 330

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 478 496

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Korkeasti koulutettujen työllistymis- ja ohjauspalvelut Pohjois-Karjalassa (KORKO) -hankkeen tavoitteena oli tukea korkeakoulutettujen työelämään siirtymistä sekä vahvistaa elinkeinoelämän ja yliopiston välistä vuorovaikutusta. Hankkeen pilotteina toimivat Itä-Suomen yliopiston yhteiskuntatieteiden laitos sekä kasvatus- ja aikuiskasvatustieteiden osasto. Projektin varsinaisen kohderyhmän muodostivat yliopiston alkuvaiheen opiskelijat, henkilöstö, ainejärjestöt ja opiskelijatuutorit, yrittäjät ja muut työnantajat sekä TE-toimiston henkilöstö. Hankkeen välillisiä kohderyhmiä olivat Itä-Suomen elinkeinoelämän toimijat. Hanketta (1.8.2011-31.12.2013) rahoittivat ESR, ELY-keskus, P-K:n Maakuntaliitto ja Itä-Suomen yliopisto, ja sitä hallinnoi Koulutus- ja kehittämispalvelu Aducate.

Hankkeessa järjestettiin opetusta, ohjausta ja työelämätapahtumia sekä tuotettiin ohjausmateriaaleja. Yksilö- ja pienryhmäohjaus muodostivat suuren osan toimintaa. Uraohjauksen tavoitteena oli tukea opiskelijoiden kasvua akateemisiksi asiantuntijoiksi. Opinto- ja urasuunnitteluun liittyvää päätöksentekoa tuettiin tarjoamalla välineitä mm. itsetuntemuksen lisäämiseen sekä vaihtoehtoisten opiskelu- ja työmahdollisuuksien arviointiin. Esimerkki tällaisesta käytännöstä on Historia- ja maantieteen laitoksen vuoden 2013 alussa käynnistynyt mentorointiohjelma, jonka avulla opiskelija pystyy suuntaamaan opintojaan työelämän tieto- ja taitotarpeita vastaavaksi. Se myös lujittaa yliopiston ja työnantajien välistä yhteistyötä. Mentoreina toimivat pääasiassa yliopiston ko. laitosten alumnit eli entiset opiskelijat.

Ohjausta vietiin myös opetussuunnitelmiin sisältyvien kurssien sisään. Ohjaustapaamisten tuloksena opiskelijat jakoivat työelämäkokemuksiaan, täsmensivät urasuunnitelmiaan, kehittivät työnhakuasiakirjojaan, avarsivat verkostojaan ja työnhaun kanaviaan, aktivoituivat työ- ja harjoittelupaikkojen haussa, löysivät oman alan työpaikkojakin. Opiskelijat toivovat työelämäteemojen syvällistä huomioimista opetuksessa, HOPS-keskusteluissa, harjoittelujen ja opinnäytteiden ohjauksessa. Kokemustemme mukaan työelämään orientoivaa ohjausta kannattaa tarjota heti opintojen alusta. Tieto oman alan asiantuntijoiden työllistymisestä ja koulutuksen vahvistamista työmahdollisuuksista tukee opiskelijoiden hyvinvointia, auttaa sitoutumaan ja jaksamaan opinnoissa. Uraohjauksen luontevimpia paikkoja ovat HOPS-ohjaus sekä oman pääaineen opinnot. HOPS-keskustelut tulee sisällyttää kiinteäksi osaksi opintoja. Kun oman alan sisällöt tai haasteet alkavat hahmottua, ollaan yleensä motivoituneita hankkimaan oman alan työ- ja harjoittelukokemusta tai virittelemään tutkimushankkeita työelämän suuntaan. Opintojen loppusuoralla työelämään orientoivaa ohjausta ja opetusta saanut opiskelija tuntee jo hyvin itsensä ja osaamisensa. Hän on kenties hankkinut työkokemusta, luonut kontakteja, hahmottaa paremmin mahdollisuutensa työelämässä ja luottaa itseensä työnhaussa. Kun valmistuminen muuttuvaan ja huonosti ennustettavaan työelämään aiheuttaa vähemmän pelkoa ja ahdistusta, on helpompi sitoutua opintojen loppuun saattamiseen.

Ohjauksen tueksi kehitetyn URALUOTSI-pelin lähtökohta on työelämäorientaatiota lisäämällä edistää valmistuneiden laadukasta sijoittumista työelämään. Opiskelijat saavat kuvan osaamisestaan ja kehittymistarpeistaan sekä tulevat tietoiseksi työelämän kvalifikaatiovaatimuksista. Opiskelijoiden opinto- ja urasuunnitteluprosessista tulee henkilökohtainen ja työelämälähtöinen. Tulevaisuuden epävarmuudesta tulee hallittavampi, opiskelumotivaatiosta korkeampi, ja opiskelijalle on mahdollisuus rakentaa omaa työelämäverkostoaan.

Lisäksi hankkeessa toimitettu artikkelijulkaisu LUOTSAUSTA JA LUOVINTAA - työelämäorientoituneen opetuksen ja ohjauksen kehittäminen Itä-Suomen yliopistossa sisältää puheenvuoroja yliopisto-opiskelijoiden työelämäorientaatiosta, ohjauksesta ja työllistymisestä. (http://epublications.uef.fi/pub/urn_isbn_978-952-61-1287-9/urn_isbn_978-952-61-1287-9.pdf).

Yliopistossa ohjaukseen saadaan lisäresursseja kiinnittämällä ohjausta opiskelevia opiskelijoita osaksi yliopiston ohjaustoimintaa. Tällöin ohjauksen opiskelijat suorittavat opintojakson tai harjoittelun omassa yliopistossa ohjaamalla muiden alojen opiskelijoita. Kaksi ohjauksen opiskelijaa pilotoi tätä mallia hankkeessa.

Työelämäyhteistyön tavoitteena oli akateemisen osaamisen ja työelämän osaamistarpeiden näkyväksi tekeminen sekä luontevan, joustavan ja helposti löydettävän työelämäyhteistyöverkoston luominen. Verkostoa rakennettiin lisäämällä työelämän edustajien, alumnien, yliopiston opetus- ja ohjaushenkilöstön sekä opiskelijoiden vuorovaikutusta. Toimintaan sisältyi muun muassa yritysvierailuja ja yliopiston ulkopuolisten asiantuntijoiden osallistumista opetuksen toteutukseen. Pilottitiedekuntiin nimettyihin työelämäyhteyshenkilöihin työnantaja voi ottaa yhteyttä, kun tarvitsee yritykseen tai organisaatioon esimerkiksi opinnäytetyön tekijää tai työntekijää.