Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11797

Projektin nimi: BioYty-hanke

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 1: Työorganisaatioiden, työssä olevan työvoiman ja yritysten kehittäminen sekä yrittäjyyden lisääminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2011 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Pohjanmaan elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Pudasjärven kaupunki

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 0188962-2

Osoite: Varsitie 7

Puhelinnumero: 08 5875 5300

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.pudasjarvi.fi

Projektin kotisivun osoite: www.pudasjarvi.fi/pudasjarvi-info/projektit/bioyty

Vastuuhenkilön nimi: Ritva Kinnula

Asema: palvelusuunnittelija

Sähköposti: ritva.kinnula(at)pudasjarvi.fi

Puhelinnumero: 0400 324 013

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Pohjanmaa

Seutukunnat: Oulunkaaren, Nivala-Haapajärven, Koillismaan, Haapavesi-Siikalatvan

Kunnat: Utajärvi, Taivalkoski, Yli-Ii, Kärsämäki, Pyhäjärvi, Reisjärvi, Kuusamo, Haapajärvi, Ii, Nivala, Pudasjärvi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Projektin toimenpiteet tähtäävät biopolttoainetuotannon kone- ja kuljetustehtävissä toimivien yritysten ja heidän palveluksessa olevan henkilöstön aseman vahvistumiseen harvaan asutulla maaseudulla. Tavoitteena on kehittää kone- ja kuljetusyrittäjien aluyrittäjyyden lähtökohdista, mikä merkitsee ympräivuotisempaa työllisyyttä ja parantuvaan palveluverkostoa harvaan asutulla maaseudulla. Palvelurakenteiden kehittymistä tukeva toiminta tukee ikääntyvän ja harvenevan väestön elämän hallintaa sekä edistää turvallisuuden tunnetta. Tavoitteena on myös tuotekitystoiminnan kautta löytää uusia innavaatioita biomassojen käyttöön ja edistää logistisen järjestelmän toimintaa pitkien etäisyyksien maaseudulla.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Kuten edellisessä kohdassa mainittiin, turvataan harvaan asuttujen maaseutujen elinolosuhteita ja luodaan edellytyksiä muulle yritystoiminnalle, mm. tarjoamalla kone- ja kuljetuslogistiset tukipalvelut, jotka ovat yritystoiminnan tavarankujetukselle välttämättömiä.
Kohderyhmän osaamistason kohottaminen ja monipuolistaminen edellyttää koulutusta, joka lisää alan opetuksen kysyntää ja tukee näin oppilaitosten säilymistä taantuvilla paikkakunnilla.
Tuotekehitystoiminta edellyttää perustutkimusta, jota joudutaan hankkimaan esim. yliopistolta tai vastaavalta alan korkeaa osaamista tuottavalta oppilaitokselta ja/tai tutkimusyksiköltä.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 54, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 428, joista naisia 27

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 30, joista naisten työpaikkoja 5

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 40, joista naisten työpaikkoja 4

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 5, joista naisten perustamia 1

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 7, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Biopolttoaineisiin perustuvan yhteistyöhanke (BioYty) on jatkumoa Pudasjärven kaupungin harjoittamalle elinkeinopoliittiselle linjaukselle. Kirike-hankkeessa on käsitelty laajasti Pudasjärven maantieteellistä, yhteiskunnallista ja elinkeinopoliittista tilaa, joka vaikuttaa mm. väestökehityksen näkökulmasta varsin negatiiviselta. Erityistä huolta kaupunginpäättäjät kantavat väestön muuttotappiosta ja ikääntymisestä, joka on johtanut kehitykseen, jonka seurauksena nuorempi ja koulutetumpi väestönosa muuttaa suurempiin kasvukeskuksiin, kuten Ouluun ja paikkakunnalle on jäämässä ikääntyvä ja syrjäytymässä oleva väestö. Pudasjärven mahdollisuutena kuitenkin koetaan monimuotoinen ja puhdasluonto, joka pitää sisällään mm. mittavat biomassavarannot, joita voidaan kestävällä tavalla hyödyntää nykyistä paljon enemmän.

Pudasjärvi kärsii vaikeasta rakenteellisesta työttömyydestä, johon ei ilman aktiivisia toimenpiteitä ole tulossa muutosta. Pudasjärven kaupunki on omassa elinkeino-ohjelmassaan linjannut Kirike-hankkeen selvitystyön pohjalta toimialat, joille uusia työpaikkoja pyritään ensisijaisesti synnyttämään. Pudasjärven mahdollisuuksina nähdään luonnonvaroja hyödyntävät perustoimialat (energia, mekaaninen puun-jalostus, rakentaminen, matkailu ja palveluyrittäminen), joiden tueksi tarvitaan toimivaa logistista järjestelmää, joka käytäntöön vietynä merkitsee uusia työpaikkoja myös kone- ja kuljetusalalle.

BioYty -hanke mielletään Pudasjärvellä hankkeena, joka on johtamassa PohBio-hankkeen perustyön pohjalta konkreettisiin toimenpiteisiin ja tämä edistää uudenlaisen yrityskulttuurin kautta kehittyvään toimeliaisuutta Pudasjärvellä ja jatkossa muuallakin Suomessa. Yritys-toiminnan vilkastuminen vaikuttaa paikkakunnan työllisyyteen uusina työpaikkoina. Alue-tuotannon koulutusohjelmat valmistavat alalle henkilöitä, joiden ammattitaito ei tänä päivänä vastaa vaatimuksia, joita alueyritystoiminnan tuotantoketjussa menestyminen edellyttää. Alueyritystuotannosta on tavoitteena kehittää yksityisen yritystoiminnan varaan perustuvaan biomassatuotantoa ja haja-asutuspalvelua Pudasjärven kaltaisille maaseutupaikkakunnille.

Alueyrittäminen on tapa niputtaa harvaanasuttujen alueiden lisääntyvät palvelutarpeet ja samanaikaisesti vauhdittaa luontoon ja biomassoihin liittyvää elinkeinotoimintaa, johon nyt oman positiivisen lisänsä on antamassa Uusiutuvan energian tukipaketti. Nykyiset harvaanasuttujen alueiden työvoimaresurssit eivät riitä Uusiutuvan energian tukipakettia toteuttamaan, mm. tämä on painava tekijä, jonka vuoksi olemme Pudasjärvellä vahvasti liikkeellä. BioYty-hanke pilotoi alueellisen tuotannon ja -palvelun näkökulmalle perustuvaa toimintamallia, jota noudattamalla vahvistetaan toteuttamisen edellyttämää yrittäjyyttä, riittäviä työvoimareservejä sekä tarjotaan samanaikaisesti asianmukaista tukea sekä ammatillista koulutusta ja valmennusta.

Avainsanoja: alueyrittäjä, biopolttoaine, monialaosaaminen, bioyhteistoiminta, harva-asutuspalvelut

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin yleisötiedottaminen hoidetaan paikallisten lehtien välityksellä ja paikallista laajempaa merkitystä sisältävät asiat julkaistaa tilanteeseen soveltuvaa mediaa hyödyntäen. Hankkeelle perustetaan omat sivut Pudasjärven kaupungin kehittämis- ja elinkeinopalveluiden sivujen yhteyteen. Tavanomaiseen, päivittäiseen viestintään käytetaan sähköpostia, puhelinta, postia ja välittömiä keskustelukontakteja.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin toimenpiteiden vakutuksesta kehittyy uudenlaista käytäntöjä ja toimintakulttuuria, joka testataan yhteistyökumppaneiden organisatioissa ja siirtyvät sitä kautta myös varsinaisten hanketoimijoiden ulkopuolisten käyttöön. Projekti on valmis luovuttamaan yleistä, ulkopuolisia toimijoita kiinnostavaa tietoa pyydettäessä tai aktiivisesti tiedottamaan silloin kuin siihen katsotaan olevan tarvetta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 268 064

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 243 230

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 291 664

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 263 133

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Biopolttoaineisiin perustuvan yhteistoiminta -hankkeen yhteiskunnallinen tavoite on mallintaa pysyviä palvelurakenteita Pudasjärven kaltaisille harvaan asutetuille alueille, joissa haasteena ovat mm. pitkät etäisyydet, ikääntyvä ja harveneva väestö. Elinkeinopoliittisesti kehittämishankkeen tavoite on lisätä kotimaisten ja paikallisesti saatavien energiavirtojen käyttöä etenkin tuotanto- ja logistiikkajärjestelmiä kehittämällä sekä uusinvestointeja vauhdittamalla.

Yhteisyritys/alueyritys ja päätoimialojen yhteistyö organisoituu toiminnallisesti ja rakenteellisesti siten, että yrityksien muodostama verkosto on lähellä potentiaalisia biomassalähteitä ja rinnalla sivutoimena voidaan harjoittaa palvelutuotantoa, joka kohtaa harvaanasuttujen alueiden yhteisölliset tarpeet joustavasti.

Projektin toimenpiteissä on tähdätty biopolttoainetuotannossa olevien kone- ja kuljetustehtävissä toimivien yritysten ja heidän palveluksessaan olevan henkilöstön ammattitaidolliseen kehitykseen, joka käytännössä on merkinnyt lukuisten koulutuspäivien ja eri tapahtumien järjestelyitä. Koulutuksella olemme pystyneet valmentamaan alalle uusia, kone- ja kuljetustehtävistä kiinnostuneita nuoria, joista monet ovat hakeutumassa alalle tai alan koulutukseen.

Heteharju bioenergiaterminaalitoiminnan kehittäminen ja käynnistyminen hankkeen aikana on osoittautunut toimivaksi järjestelmäksi metsähakkeen varteenotettavana toimitusketjuna. Terminaali hankitaan metsäbioenergiaa 40 kilometrin säteeltä, jossa puut kuivatetaan kesän yli, haketetaan ja kuljetetaan seuraavan lämmityskauden tarpeisiin Oulun Toppilan voimalaitokselle. Oulun ympäristöön on perustettu tai perustamassa kymmenkuntaa vastaavaa terminaalia.

Projekti teki yhteistyötä mm. Puulog-hankkeen kanssa, jonka puitteissa selvitettiin valtatie 20 reitin puuenergian kaukokuljetuslogistiikkaan liittyvää kustannusrakennetta; lähinnä terminaalivarastoinnin, kuormakoon, kuljetusetäisyyksien ja energiaraaka-aineen kuivuusasteen parametreilla. Selvityksen päätelmänä voitiin todeta, että kuormakokoa kasvatettaessa 60 tonnista 100 tonniin saakka, niin säästöä tulee kuljetusetäisyyden ylittäessä 100 kilometriä ja yli 200 kilometrin etäisyyksillä säästöt ovat noin viidenneksen luokkaa. Terminaalivarastointi on tuo yhden lisävaiheen hankintaketjuun ja sitoo pääomia, jotka kulut tulee kompensoida hakkeen paremmalla laadulla ja toimituksiin liittyvällä varmuudelle - puskurivarastot.

Yhteisyrittäjyyden periaatteelle rakennettu ja alun perin turvetuottajien ympärivuotisempi toimintakulttuuri on ottanut ensiaskeleita ja etenkin metsäenergiapuunkorjuu talvikautena on lisännyt merkittävästi alan kaipaamaa ympärivuotisuutta. Lisäksi yrittäjät suorittavat maanrakennustöiden ja muuta ympäristörakentamiseen liittyvää koneurakointia sekä teiden ja alueiden talvi kunnossapitoa.

Projektissa selvitettiin mahdollisuuksia laajentaa Pudasjärven taajama-alueen kaukolämpölaitoksen sivuliiketoimintaa mm. ORC-tekniikkaan perustuvalla sähköntuotannolla, hakkeen kuivatusta hukkalämmön avulla ja sekä pohdittiin kaukolämpölaitoksen sijaintia. Kaukolämpölaitoksen optimaalinen sijainti säilynee nykyisellä paikalla ja sivutuotantona selvitettävät (sähkö ja kuivaus) asiat eivät tällä hetkellä vaikuta kovin lupaavilta, mutta tilannetta tutkaillaan, josko ajan kanssa vielä joitakin kehittyisi.

Metsähallitus Laatumaa selvittää tuulivoiman rakentamismahdollisuuksia Pudasjärvelle, Siivikon ja Puhoksen väliselle Tolpanvaaran-Iso-Teerivaaran alueelle, noin 30 kilometriä Pudasjärven taajamasta itään. Tuulipuiston kokonaisinvestoinnin arvo on noin 100 milj. euroa, josta paikallisen rakentamisen ja tukipalveluiden osuus on noin 25 milj. euroa. Projektin toimesta on kartoitettu Pudasjärven kone- ja kuljetusyrittäjiä sekä tukipalveluita tarjoavia palveluntuottaja, joista on koostettu yritysrekisteri. Rekisteriä on tarkoitus hyödyntää mm. kun tarjolle tulee vaativimpia alueurakoiden kaltaisia tarjouspyyntöjä, kuten tämä tuulipuisto hanke, joihin ei pienten yksityisten yrittäjien omat resurssit yksistään riitä.

Projektin tavoitteet kaikilta keskeisiltä osiltaan saavutettiin, jopa osin ylitettiin. Projektissa aloittaneiden henkilöiden määrä oli moninkertainen lähtötilanteen tavoitteisiin nähden ja kaikki osallistujat olivat mukana työelämässä. Koulutuksissa mukana olevat henkilöt toimivat kone- ja kuljetustehtävissä yrittäjinä tai näiden yritysten työntekijöinä. Pääosaltaan koulutettavat olivat iältään nuoria ja heidän koulutustaso oli suhteellisen alhainen. Koulutuksissa voitiin tarjota perusvalmiuksia, jotka ovat välttämättömiä arvokkaan konekaluston käyttöön perustuvissa tuotantotehtävissä. Koulutuksissa painottui työtehtävien oikeaoppisen suorittamisen ohella työsuojelu ja ympäristö näkökohdat. Projektin aikana hankealueella bioenergia-alan tehtävissä aloitti 7 uutta kone- ja kuljetusalan yrittäjää, jotka työllistävät 40 henkilöä.