Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11803

Projektin nimi: Osaamisella töihin

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2011 ja päättyy 31.8.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Jyväskylän koulutuskuntayhtymä, Jyväskylän aikuisopisto

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0208201-1

Osoite: Viitaniementie 1 A

Puhelinnumero: 040 341 5111

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.jao.fi

Projektin kotisivun osoite: www.jao.fi

Vastuuhenkilön nimi: Vesa Saarikoski

Asema: Kuntayhtymän johtaja

Sähköposti: vesa.saarikoski(at)jao.fi

Puhelinnumero: 040 341 5100

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän

Kunnat: Toivakka, Petäjävesi, Muurame, Uurainen, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Kohderyhmään kuuluvat työttömät nuoret aikuiset (20-29v) sekä palkkatukityössä tai työelämävalmennuksessa, työharjoittelussa ja työkokeilussa työskentelevät henkilöt.
Projektiin valitaan kohderyhmästä ne, jotka eniten hyötyvät projektin toimenpiteistä ja ovat kiinnostuneita osaamisensa kehittymisestä.

Kohderyhmään kuuluvien määrät:
75 työttömät nuoret aikuiset (20-29 v)
45 palkkatuetussa työsuhteessa
(osaamiskartoitus, tutkintotavoitteinen koulutus)
145 palkkatuetussa työsuhteessa/ työelämävalmennuksessa/ työharjoittelussa/työkokeilussa
(lupa- ja korttikoulutukset)

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin välilliseen kohderyhmään kuuluu kuntien ja kolmannen sektorin toimijat ml. työllisyysprojektit, joiden kanssa neuvotellaan opiskelijaryhmien kokoamisesta ja/tai yksittäisten tukityöllistettyjen koulutustarpeista sekä koulutusten toteuttamiseen liittyvästä yhteistyöstä. Alueella toimivat ja projektiin mukaan tulevat yritykset hyötyvät osaavamman työvoiman saatavuuden turvaamisesta.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 273, joista naisia 80

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 339, joista naisia 134

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 30, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 11, joista naisten tutkintoja 8

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Hankkeen tavoitteeena on edistää Keski-SuomenTE-toimiston Jyväskylän seudun työttömien nuorten aikuisten ammatillisen polun rakentumista. Tavoitteena on parantaa nuorten työttömien ja palkkatukityössä toimivien mahdollisuuksia työllistyä avoimille työmarkkinoille ammatillista osaamista lisäämällä.

Hankkeen tuloksena
1) Ammatillinen polku on rakentunut työttömille nuorille aikuisille.
Osallistujalle nimetään oma opinto-ohjaaja, jonka tuella osallistuja rakentaa ammatillista polkua. Ohjaavassa koulutuksessa suunnitellaan ammatillinen polku ja ohjataan hakeutumaan ammatilliseen tutkintoon. Osallistujia ohjataan myös hakemaan tarvittaessa työkokemusta lisää.

2) Ammatillisen tutkinnon suorittamisessa on hyödynnetty erilaisia opiskelun toteutumistapoja ja tehostettu työssäoppimisen ohjausta
Hankkeen osallistujille kohdennetussa työvoimapoliittisessa, tutkintotavoitteisessa koulutuksessa kokeillaan erilaisia toimintatapoja opiskelun keskeyttämisen ehkäisemiseksi. Työssäoppimisen ohjaajina toimivat sekä ammatilliset että ohjaavat kouluttajat yhdessä.
Koulutuksen totetuksissa syntyneitä hyviä käytänteitä siirretään Nuorten aikuisten osaamisohjelman käyttöön.

3) Palkkatuettuun työsuhteeseen on liitetty osaamisen tavoitteellinen kehittäminen.
Toimintamalli, jossa palkkatuettuun työhön liittyy ammatillisen osaamisen tavoitteellinen kehittäminen. Palkkatukityössä toimivat voivat osallistua työantajan kanssa sovitulla tavalla osaamiskartoitukseen, osatutkintotavoitteiseen koulutukseen työn ohessa ja työssä tarvittavien lupien ja korttien koulutuksiin. Lupa-ja korttikoulutuksiin voivat osallistua myös työkokeilussa toimivat työntekijät. Saatujen hyvien käytänteiden siirtäminen mahdollisiin Toppis-koulutuksiin Keski-Suomessa.

Hankkeeseen osallistuu 265 henkilöä, joista 75 työtöntä ja 190 palkkatukityössä tai työkokeilussa toimivaa työntekijää.

Hanke toimii Keski-Suomen TE-toimiston alueella, jossa sen toiminta-alueen kuntia ovat Hankasalmi, Jyväskylä, Laukaa, Muurame, Petäjävesi,Toivakka ja Uurainen.

Hanketta toteuttaa Jyväskylän aikuisopisto vuosina 2011-2014.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektille on laadittu tiedotussuunnitelma, josta käy ilmi mitä ja miten asioita tiedotetaan kohderyhmälle ja heidän työantajilleen, toiminnan suunnitteluun ja toteutukseen osallistuville tahoille sekä julkisuudelle.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Syksy 2013.
Nuorten aikuisten opiskelijoiden kohderyhmässä ohjausvastuun osittainen siirtäminen ohjaajilta vastuukouluttajille. Hyvien ohjauskäytänteiden levittäminen ja käyttöönotto,
Raportin laatiminen nuorten aikuisten ammatillisen polun rakentumisen pedagogisten ratkaisujen ja ohjauksen työparityöskentelyn malleista ja niiden toimivuudesta.
Toimintamallin kuvaus palkkatukityössä toimivien työntekijöiden ohjauksesta työn ohessa suoritettavaan tutkintotavoitteiseen ammatilliseen koulutukseen.
Toppis-koulutusten hyvien ja huonojen käytänteiden selvittäminen. Yhteistyö Jkl-Muuramen-Jämsän ja Keuruun kuntakokeilujen kanssa Toppis-koulutusten saamiseksi Keski-Suomeen. Projektissa saatujen hyvien käytänteiden siirtäminen mahdollisiin Toppis-koulutuksiin.

Kevät 2014
Ammatillisen polun rakentumisen pedagogisista ratkaisuista tiedottaminen ja keskustelu Jyväskylän aikuisopiston koulutuspäällikkö-, koulutusala-, sekä ohjauspalvelutiimeissä.
Opinto-ohjaajan ja Nuorten aikuisten osaamisohjelmassa käynnistyvien ryhmien ja/tai yksittäisten opiskelijoiden vastuukouluttajien työparityöskentelyn käynnistyminen projektin toimintamallien mukaisesti.
Yhteistyötilaisuuksien järjestäminen kolmannen sektorin työvalmentajille ja aikuiskoulutuksen hakeutumisvaiheen ohjaajille. Aiheena koulutukseen hakeutumisen toimintatavat.
Palkkatukityössä toimivien koulutuksiin liittyvien toimintamallien siirtäminen mahdollisiin Toppis-koulutuksiin yhteistyössä kuntakokeilu-hankkeiden kanssa. .

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 388 192

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 370 211

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 464 900

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 443 379

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tavoitteena oli edistää työttömien nuorten aikuisten ja palkkatukityössä tai työkokeilussa toimivien työllistymistä avoimille työmarkkinoille heidän ammatilista osaamistaan lisäämällä.
Projektin tavoitteena oli monipuolistaa työssäoppimisen ja tutkintotilaisuuden ympäristöjä.

Projekti haastatteli henkilökohtaisesti 112 hakijaa ja esitti TE-toimistolle valittavaksi 83 työtöntä nuorta aikuista, joiden ammatillista polkua projekti toiminnallaan ja palveluillaan vei eteenpäin. Kaikille tarjottiin työvoimapoliittisena koulutuksena alalle ohjaava jakso. Sen suorittaneilla oli mahdollisuus aloittaa ammatillisen tutkinnon suorittaminen työvoimapoliittisena koulutuksena. Koulutusten ajan osallistujat saivat tehostettua ohjausta, jota toteuttiin osin osallistujalle nimetyn opinto-ohjaajan ja ammatillisen vastuukouluttajan työparityöskentelynä. Ohjaukseen kuului myös työllistymisen edistäminen.

Alalle ohjaavaan jaksoon osallistui 83 opiskelijaa, joista 60 päätti jatkaa opintojaan ammatillisessa koulutuksessa. Heistä 33 suoritti näyttötutkintona ammatillisen tutkinnon ja 12 suoritti osatutkinnon.

Projektiin osallistumisen keskeytti erilaisista tukitoimista huolimatta 34 osallistujaa (41 %) ja sen päätti 49 osallistujaa (59 %): Huomion arvoista on se, että ammatillisen tutkinnon suorittamisen keskeyttäneistä 27 opiskelijasta 77 %:lla taustalla oli aiempia opintojen keskeyttämisiä.

Keskeyttämisen tapahtuivat pääosin ennen ensimmäisen tutkinnon osan suorittamista. Keskeyttämisen suurimmat syyt olivat psyykkiseen terveyteen ja päihteisiin liittyvä jaksamattomuus, runsaat poissaolot sekä elämäntilanteen muutoksista johtuneet asiat.

Kaikista projektiin osallistuneesta työttömästä nuoresta oli projektin päättyessä työssä avoimilla työmarkkinoilla 12 ja palkkatuetussa työsuhteessa 4 henkilöä, työkokeilussa tai kuntouttavassa työtoiminnassa 4 henkilöä, opiskelua oli jatkanut 4 henkilöä, työmarkkinoiden ulkopuolelle oli siirtynyt 8 henkilöä ja kahdesta ei ollut tietoa saatavilla. Työttömänä työnhakijana oli 41. Kaikkiaan projektiin osallistuneista oli työsuhteessa, työkokeilussa tai opiskelemassa 34 % ja työttömänä työnhakijana 49 %.

Ammatillisen tutkinnon suorittaneista työsuhteessa oli 11 henkilöä, opiskelua oli jatkanut 3 ja työmarkkinoiden ulkopuolella oli 1 henkilö. Työttömänä työnhakijana oli 18 tutkinnon suorittanutta. Yhteensä työssä tai opiskelemassa oli 42 % ja työttömänä työnhakijana 55 %.

Palkkatukityössä tai työkokeilussa kolmannella sektorilla toimineet työntekijät suorittivat määräaikaisen työn ohessa sekä osatutkintoja että työssä tarvittavia lupia ja kortteja.

Kolmannen sektorin työ- tai yksilövalmentaja keskusteli valmennusprosessin aikana valmennettavan kanssa ajantasaisen ammatillisen koulutuksen tärkeydestä ja kertoi projektin tarjoamasta koulutusmallista eli työn ohessa opiskelusta ilman oppisopimuksen solmimista.

Koulutukseen hakeutujalle tehtiin projektin työnä alustava henkilökohtaistettu opiskelusuunnitelma, jonka mukaisesti projekti kilpailutti ja hankki koulutuksen järjestäjiltä koulutuksen ammatillisen tutkinnon osassa tai tutkinnossa tarvittavan ammattitaidon saavuttamiseksi sekä tutkintotilaisuuden järjestämisen. Työntekijä osallistui koulutuksiin ns. yksittäisenä opiskelijana henkilökohtaisen opiskelusuunnitelmansa mukaisesti ja suoritti tutkinnon osan, kun tarvittava ammattitaito oli saavutettu.

Palkkatukityössä tai työkokeilussa toimivat suorittivat työn ohessa 11 koko tutkintoa ja 36 osatutkintoa. Tutkintosuorituksia tehtiin 11 eri tutkinnossa. Huomion arvoista on se, että vain 7 opiskelijaa opiskeli omana ryhmänään, kaikki muut opiskelivat yksittäisinä opiskelijoina jo olemassa olevissa koulutusryhmissä oman ohjelmansa mukaisesti.

Palkkatukityössä tai työkokeilussa toimivat työntekijät suorittivat yhteensä 323 eri työssä tarvittavaa lupaa tai korttia joko järjestetyissä ryhmissä tai yksittäisinä osallistujina muissa ryhmissä.
Työssä tarvittavia kortteja hankittiin mm. työturvallisuudesta, tulityöstä, tieturvasta, ensiavusta ja hygieniaosaamisesta. Lisäksi suoritettiin anniskelu- ja ikärajapasseja, trukkikortteja, sosiaali- ja terveydenhuollon turvakortteja, ADR-peruskursseja sekä autonkuljettajan ammattipätevyyspäiviä. Korttikoulutukset toimivat myös matalan kynnyksen aloituksina tuleviin ammatillisiin opintoihin.

Kolmannen sektorin valmentajat kokosivat keskuudestaan lupa- ja korttikoulutuksen ryhmiä ja projekti hankki tarvittavat koulutukset.

Kolmannen sektorin työpaikkojen tutkinnollistamista edistettiin viiden eri työnantajan kanssa. Työpaikan tutkinnollistamiseksi ammatillinen kouluttaja teki kirjallisen näyttöympäristökuvauksen yhdessä työpaikan kanssa. Siinä arvioitiin työpaikan mahdollisuus toimia näyttötutkinnon tutkintotilaisuuden järjestämisen ympäristönä tietyissä tutkinnoissa tai tutkinnon osissa. Näyttöympäristökuvaus tallennettiin Optima-oppimisympäristön työtilaan, jonka käyttöön myös työpaikat perehdytettiin.