Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11807

Projektin nimi: ProTeK2000

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.7.2011 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Kotkan-Haminan seudun koulutuskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 1958694-5

Osoite: Kymenlaaksonkatu 29

Puhelinnumero: 0103959000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.ekami.fi

Projektin kotisivun osoite: www.prostek.fi

Vastuuhenkilön nimi: Kallioniemi Kimmo

Asema: Koulutuspäällikkö

Sähköposti: kimmo.kallioniemi(at)ekami.fi

Puhelinnumero: 0103959409

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Kymenlaakso

Seutukunnat: Kotkan-Haminan, Kouvolan

Kunnat: Iitti, Virolahti, Hamina, Kotka, Kouvola, Miehikkälä, Pyhtää

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

1. Prosessialan yritysten henkilöstö
2. Verkostoon osallistuvien sidosryhmien henkilöstö
3. Oppilaitosten henkilöstö

3.3 Välilliset kohderyhmät

1. Prosessialan yritykset
2. Cursor Oy
3. Kinno Oy
4. Te- toimistot
5. ELY-keskus

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 118, joista naisia 45

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Tavoite:

Koota automaatio- ja prosessialan alueellinen yhteistyöverkosto, jonka avulla parannetaan automaatio- ja prosessialan yritysten koulutetun työvoiman saatavuutta ja osaamista sekä kehittää koulutuksen ennakointia ja kysyntälähtöisyyttä prosessialalla.

Tulokset:

1.On perustettu pysyvä oppilaitosten ja yritysten yhteistyöfoorumi sekä luotu alan kehittämiskumppanuuden malli, joka sisältää yhteistyö-, koulutusten yhteissuunnittelun- ja tuotteistusmallin. Oppilaitoksen ja yritysten syvenevä yhteistyö toteuttaa ja kehittää omalta osaltaan oppilaitoksen työelämän kehittämis- ja palvelutehtävää ja parantaa opetushenkilöstön työelämäosaamista.Yhteistyökumppanuus ja perustettava tuotekehitys- ja oppimisympäristö luo yrityksille mahdollisuuden kehittää innovaatioita yhteistyössä opettajien ja asiantuntijoiden kanssa.

2.Alan osaamistarpeiden pohjalta on tuotteistettu alan yritysten henkilöstölle, yrittäjiksi aikoville ja prosessiteollisuudessa aiemmin työskennelleille soveltuvia ja osaamista kehittäviä eripituisia koulutusmoduuleita. On suunniteltu koulutustarjotin, jatkokehitysmalli ja käyttöönottosuunnitelma.

Toimenpiteet:

1. Yhteistyöfooruminen perustaminen, 2. Nykytila-analyysi ja alan osaamistarpeiden kartoitus, 3. Tuotekehitys (verkoston toimintamalli, koulutukset, yrityshautomo, oppimisympäristö), 4. Levitys ja vakiinnuttaminen.

Tuotteet:

1. Yhteistyöfoorumin toimintamalli
2. Tuotekehitysmalli
3. Oppimisympäristön toimintamalli
4. Ennakointitietoon perustuva perus-, täydennys- ja jatkokoulutusmalli(koulutustarjotin)
5.Yhteissuunittelu prosessiteollisuuden koulutuksen kehittämiseksi
6. Oppimisympäristöjen yhteiskäyttö

Vaikutukset:

Pitkällä aikavälillä projekti luo edellytyksiä kohentaa prosessialan (kemia ja biotekniikka, elintarvikealan) yritysten työvoiman saatavuutta, kehittää alan henkilöstön substanssiosaamista, tukee uuden yrittäjyyden syntymistä sekä alalle työllistymistä. Perustettavan yhteisfoorumin ansiosta syntyy oppilaitoksen ja elinkeinoelämän kehittämiskumppanuus, koulutuspalvelujen kysyntälähtöisyys vakiintuu ja oppilaitosten työelämä- ja ennakointiosaaminen kehittyy.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Viestintäsuunnitelma (markkinointisuunnitelma) laaditaan projektin alkaessa ja se koskee koko projektia (kohderyhmän tavoittaminen, yhteyden pito projektin kestäessä ja hyvien käytäntöjen levittäminen).
Projektista laaditaan esite. Oppilaitoksen verkkosivuilla on myös projektin tiedotukseen liittyvää materiaalia. Kumppaniorganisaatioiden vastuuhenkilöt huolehtivat tiedotuksesta omissa organisaatioissaan. Sidosryhmille ja yrityksille tiedotetaan projektista henkilökohtaisesti projektin kuluessa.

Projektissa aikaansaatuja tuloksista levitetään sidosryhmätapaamisissa ja oppilaitoksen sisäisissä tilaisuuksissa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektista laaditaan projektin kuluessa tulosten käyttöönottosuunitelma, joka päivitetään projektin päättyessä. Suunnitelmassa määritellään käyttöönoton vastuutahot ja henkilöt. Projektille laaditaan oma osio EKAMI:n www-sivustolle, jossa levitetään projektin hyviä käytäntöjä ja tuloksia. Tiedotukseen pyritään käyttämään myös yhteistyökumppaneiden www-sivuja, Intranetiä, yleisiä keskustelufoorumeja ja muita viestintäkanavia. Hankkeen tuloksista tiedotetaan seutukunnan yritysten ja hankkeen muiden sidosryhmien järjestämissä seminaareissa ja muissa tilaisuuksissa. Ennen projektin päättymistä järjestetään päätösseminaari, jossa esitellään projektin tuloksia ja projektissa kehiteltyjä tuotteita ja hyviä käytänteitä.
Tiedotuksessa huomidaan ESR-viestinnän ohjeistukset.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 187 000

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 185 468

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 220 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 218 198

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektissa perustettiin ja vakiinnutettiin Kymenlaaksoon automaatio- ja prosessialan toimijoiden yhteistyöverkosto, PROSTEK.

Projektissa kartoitettiin koko Kymenlaakson automaatio- ja prosessiteollisuus ja siihen kiinteästi liittyviä sidosryhmiä (kunnossapito ja asennusyritykset). Kartoituksen myötä otettiin yhteyttä yli 70 yritykseen. Näistä 48 yritykseen suoritettiin C&Q-osaamistarvehaastattelut. Haastattelussa kartoitettiin yrityksen nykytila, osaamistarpeet ja työvoimatarpeet.

Kasvotusten paikan päällä yrityksissä tehtyjen haastatteluiden myötä kontaktoiduttiin yrityksiin ja pystyttiin kertomaan perustettavasta PROSTEK-yhteistyöfoorumista ja sen tarkoituksesta. Ekami ja Ksao vastasivat yhdessä koko Kymenlaakson alueelta osallistuvien yritysten kontaktoinnista ja suoritetuista osaamistarpeiden kartoituksista.

Projektin hallinnoijana oli Etelä-Kymenlaakson ammattiopisto (Ekami).
Osatoteuttajana oli Kouvolan seudun ammattiopisto (Ksao), joka osallistui yhteistyöfoorumin toimintaan, yhteistoiminta-, tuotekehitys- ja koulutusmallin yhteiskehittelyyn, ja joidenkin koulutusmoduulien tuotekehitykseen.

Projektin aikana kohderyhmiksi muodostuivat koko Kymenlaakson ja lähialueen yritykset ja niiden henkilöstö, Kymenlaakson ammattiopiston eri alojen opettajat, henkilökunta ja oppilaat sekä Kymenlaakson ammattikorkeakoulun ja Tampereen ammattikorkeakoulun alan opettajat. Lisäksi kohderyhmään kuuluivat maanlaajuisesti prosessialaa opettavien ammattiopistojen prosessialan opettajat.

Yhteistyöfoorumi (PROSTEK) luotiin järjestämällä koko alan toimijoille (oppilaitokset, yritykset, järjestöt) tarkoitettuja avoimia verkostofoorumeja. Yhteistyöfoorumiin koottiin ja nimettiin edustajat alan keskeisistä toimijoista.

Yritysten ja oppilaitosten tuotekehitysseminaarit ohjasivat ja ohjaavat tulevaisuudessakin tuotekehitys- ja oppimisympäristöjen sekä koulutusten kehitys- ja suunnittelutyötä.

Yhteistyöfoorumissa ja projektin aikana toteutetuissa C&Q-osaamistarvehaastatteluissa kartoitettiin prosessialan tulevaisuuden osaamistarpeita, jotka suuntaavat alan kehitystyötä. Yhteistyöfoorumi sekä projektin ohjausryhmä johtivat ja ohjasivat tuotekehitys- ja oppimisympäristön suunnittelua sekä koulutusten kehitys- ja suunnittelutyötä. Järjestetyissä asiantuntija- ja ajankohtaisseminaareissa parannettiin mm. tuotekehitysosaamista kutsumalla eri alojen asiantuntijoita luennoitsijoiksi.

Automaatio- ja prosessialan osaamisen kehittämistarpeiden kartoituksen pohjalta suunniteltiin uusia koulutustuotteita. Kehitettävät koulutustuotteet suunniteltiin yhteistyössä ohjausryhmän yritysten kanssa. Kymenlaakson liiton rahoittamassa ProTeK3000-projektissa hankittava koulutus- ja tuotekehitysympäristö oli keskeisessä asemassa suunniteltavien koulutusten toteutuksessa.

ProTeK2000-projekti tuki tuotekehitys- ja oppimisympäristön käyttöönottoa. Tuotteistettavat koulutukset suunnataan yritysten henkilöstölle, alan yrittäjiksi aikoville ja prosessiteollisuudessa aiemmin työskennelleille ja alan perustutkinnon suorittaneille.

Ekami ja Ksao laativat yhdessä projektin tulosten käyttöönottosuunnitelman projektin päättyessä. Suunnitelmassa jatkotoimenpiteet vastuutetaan Ekamin ja Ksaon koulutuksista vastaaville koulutuspäälliköille.

Kehitetyt uudet koulutustuotteet ja moduulit sekä haastateltujen yritysten erityistarpeet on liitetty Ekamin koulutustarjontaan ja prosessiteollisuuden perustutkinnon opetussisältöön.

PROSTEK-yhteistyöfoorumista on luotu pysyvä elin, jonka tehtävänä on mm. koota alan ennakointitietoa ja kehittämistarpeita sekä kehittää alan koulutusta. PROSTEK-yhteistyöfoorumi kokoontuu joka syksy vuorovuosin Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa.

Projektissa luotiin ja vakiinnutettiin Tuotekehitysseminaari -käytänne toteutettavaksi joka toinen vuosi keväisin vuoroin Etelä- ja Pohjois-Kymenlaaksossa. Yhteistyöfoorumeissa ja tuotekehitysseminaareissa järjestettiin ja järjestetään tulevaisuudessa asiantuntija- ja ajankohtaisseminaareja, joissa parannetaan mm. tuotekehitysosaamista kutsumalla alan asiantuntijoita luennoitsijoiksi. Yhteistyöfoorumin johdolla luodaan alan kehittämiskumppanuuskäytäntöjä ja tuotekehitysseminaareilla luotiin tuotekehitys- ja koulutusten yhteissuunnittelumalleja.