Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11813

Projektin nimi: Itä-Suomen korkeakoulujen koulutusosaamisen vienti: kaupallisen toiminnan aktivointi

Osio: Itä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.10.2011 ja päättyy 31.8.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Pohjois-Savon liitto

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Itä-Suomen yliopisto

Organisaatiotyyppi: Yliopisto

Y-tunnus: 2285733-9

Osoite: PL 1627

Puhelinnumero: 0207 872 211

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.uef.fi

Projektin kotisivun osoite: -

Vastuuhenkilön nimi: Jussi Virsunen

Asema: johtaja

Sähköposti: jussi.virsunen(at)uef.fi

Puhelinnumero: 050 382 4076

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Pohjois-Savo, Pohjois-Karjala

Seutukunnat: Koillis-Savon, Pielisen, Karjalan, Keski-Karjalan, Varkauden, Joensuun, Sisä-Savon, Ylä-Savon, Kuopion

Kunnat: Nurmes, Keitele, Tervo, Juuka, Rautalampi, Kitee, Rääkkylä, Kaavi, Iisalmi, Varkaus, Kiuruvesi, Sonkajärvi, Siilinjärvi, Liperi, Valtimo, Kesälahti, Lieksa, Rautavaara, Nilsiä, Kuopio, Pielavesi, Joensuu, Ilomantsi, Leppävirta, Outokumpu, Tohmajärvi, Tuusniemi, Juankoski, Vesanto, Lapinlahti, Suonenjoki, Kontiolahti, Polvijärvi, Vieremä

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Hankkeen välittömänä kohderyhmänä ovat
1) Itä-Suomen yliopiston eri yksiköt, jotka vievät koulutuspalveluitaan kansainvälisille markkinoille
2) Savonia-ammattikorkeakoulun eri yksiköt, jotka vievät koulutuspalveluitaan kansainvälisille
markkinoille

3.3 Välilliset kohderyhmät

Hankkeen välillisenä kohderyhmänä ovat
1) yhteistyöoppilaitokset ja muut yhteistyökumppanit ulkomailla ja kotimaassa (mm. koulutuksen
vientiorganisaatiot), joiden kanssa kehitetään markkinointiyhteistyötä
2) ulkomaiset asiakkaat, joille tuotteistettuja vientituotteita tarjotaan
- yritykset ja organisaatiot (ml. valtiot), jotka ostavat oppilaitosten tarjoamia koulutus- ja
asiantuntijapalveluja
- kansainvälisten yritysten henkilökunta, jotka täydentävät osaamistaan
täydennyskoulutuksella Suomessa tai kohdemaassa
- perus- ja jatko- ja täydennyskoulutukseen hakeutuvat ulkomaiset henkilöasiakkaat
3) suomalaiset yritykset, joiden ulkomainen henkilökunta tarvitsee erilaista täydentävää
koulutusta
4) ulkomailta rekrytoiva opetus- ja tutkimushenkilöstö oppilaitosten painopistealoilla

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Vuoden 2009 alussa valmistunut korkeakoulujen kansainvälistymisstrategian tavoitteena on, että osaamisen ja koulutuksen viennistä tulee kansallisesti merkittävä vientituote. Suomessa koulutusosaamisen vienti on volyymiltaan suhteellisen pientä, mutta mahdollisuutena on koulu-tusmarkkinoiden globalisoituminen ja kysyntä erilaisille tuotteille ja palveluille. Suomessa koulu-tusosaamisen tuotteistamisessa ja kansainvälistymisessä ollaan vasta alussa ja tukimuodot ovat vasta kehittymässä.

Tämä hanke liittyy tiiviisti sekä Itä-Suomen yliopiston koulutusosaamisen tuotteistamishankkee-seen (UEF International - Itä-Suomen yliopiston koulutusosaamisen vienti: palvelujen tuotteistaminen) että Savonia-ammattikorkeakoulun ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulun koulutusosaamisen tuotteistamishankkeeseen (ISAT-EXPORT- menestystuotteilla koulutusviennin eturintamaan).

Tämän kaupallisen toiminnan aktivointiin tähtäävän hankkeen tavoitteena on
1. tunnistaa koulutusviennin potentiaaliset kohderyhmät ja oppilaitosten palvelutarjontaan ja
osaamisaloihin parhaiten soveltuvat markkina-alueet, vientitavat ja kumppanuudet
2. laatia Itä-Suomen yliopistolle ja Savonia -ammattikorkeakoululle koulutusvientistrategiat ja
niiden osana selvittää pysyvän organisaation ja toimintamallin eri toteutusvaihtoehtoja sekä
tukea niiden kehittämistä
3. käynnistää oppilaitosten palvelutarjonnan aktiivinen ja suunnitelmallinen markkinointi valituille
kohdealueille ja -asiakasryhmille

Hankkeen lyhyen aikavälin tuloksena on kehitetty uusia pysyviä koulutusosaamisen vientituotteita ja laajennettu markkina-aluetta sekä luotu kansainvälistä yhteistyöverkostoa koulutusvientiin ja toimitaan osana kansallisia koulutusosaamisen vientiä tukevia verkostoja esim. Future Learning Finland -klusteri.

Pitkän aikavälin tuloksena Itä-Suomen yliopisto ja Savonia-ammattikorkeakoulu ovat kärkituotteillaan tunnettuja kansainvälisillä koulutusmarkkinoilla, kansainvälisistä osaamistuotteista on syntynyt oppilaitoksille merkittävä tulonlähde. Myös alueen vetovoimaisuus sekä kotimaasta että erityisesti ulkomailta hakeutuvien perus-, jatko- ja täydennyskoulutusopiskelijoiden sekä opetus- ja tutkimushenkilökunnan näkökulmasta on kasvanut.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Hankkeesta tiedotetaan proaktiivisesti jo ennen hankkeen käynnistymistä, sen toiminnan aikana sekä toimintakauden loppupuolella. Erityistä panostusta kohdennetaan hyvien käytäntöjen identifiointiin ja levittämiseen.

Hankkeen tiedottaminen on tarkemmin kuvattu erillisessä tiedotussuunnitelmassa.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvien käytäntöjen levittäminen aloitetaan välittömästi niiden identifioinnin jälkeen. Täten jo hankkeen aikana on odotettavissa hyvien ja parhaiden käytäntöjen levittämistoimenpiteitä hyödyntäen mm. FLF -klusteritoimintaan ja siihen osallistuvaa toimijaverkostoa.

Keskeisimmät hyvät ja parhaat käytännöt kootaan hankkeen loppuvaiheessa yhteen ja niistä tiedotetaan tehokkaasti kansallisesti ja kansainvälisesti

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 444 462

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 429 502

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 634 945

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 613 573

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Suomen koulutusjärjestelmää pidetään yhtenä maailman parhaista. Suomi on jatkuvasti menestynyt erinomaisesti OECD:n PISA-vertailuissa. Ammatillisen koulutuksen puolella menetystä on tullut Euro ja World Skills -kisoissa. Myös kansainvälisissä vertailuissa opiskelijat nostavat Suomen kärkimaiden joukkoon. Suomeen tehdään paljon korkean tason delegaatiovierailuja joka puolelta maailmaa tutustumaan mm. koulutusjärjestelmään ja opetusalaan.

Vuonna 2010 laadittu Suomen koulutusvientistrategia nostaa esiin koulutusosaamisen vientipotentiaalia ja sen markkinamahdollisuuksia, mutta kuvaa myös toimialan tilannetta sekä haasteita.

Hankkeen lähtökohtana oli muuttunut yhteiskunnallinen tilanne koulutusviennin osalta, mikä avaa mahdollisuuksien ikkunan (window of opportunity) korkeakoulujen kehittymiselle ja kansainvälisen yhteistyön kasvattamiselle.

Kansainvälisillä markkinoilla menestyminen edellyttää myös koulutusvientituotteiden osalta huolellista tuotteistustyötä ja kaupallisen toiminnan aktivoinnin valmistelua prosessien osalta. Käytännössä tämä tarkoittaa kohdemarkkinoiden kartoitusta, markkinaselvityksiä, asiakaskohderyhmien tunnistamista ja oman tarjonnan ja osaamisen tuotteistamista valituille kohderyhmille, ratkaisumyynnin suunnittelua ja palvelukokonaisuuksien räätälöintiä asiakastarpeen mukaiseksi.

Hankkeen tavoitteena oli aktivoida koulutusosaamisen vientiä ja tukea kärkivientituotteiden myyntiä valituille kohdemarkkinoille ja asiakasryhmille sekä kehittää asiakaslähtöisesti uusia pysyviä koulutusosaamisen vientituotteita, jotka hankkeen jälkeen ovat kiinteä osa yliopiston palvelutarjontaa ja muodostavat osan yliopiston rahoituksesta.

Lisäksi hankkeen keskeisenä tavoitteena on nostaa yliopiston koulutusviennin ja kansainvälisenmarkkinoinnin ja -myynnin osaamista, luoda käytännön kokemuksia toteutetuista projekteista ja antaa valmiuksia palvelutuotteen hinnoitteluun, markkinointiin ja myyntiin kansainvälisille markkinoille.

Yliopiston strategisena tavoitteena on olla kansainvälisesti tunnettu yliopisto. Osana kansainvälistymistä nähdään myös koulutusvientitoiminta. Hankkeen tuloksena voidaan todeta, että koulutusvienti on uusi osa yliopiston toimintaa ja siitä odotetaan yhtä täydentävän rahoituksen kanavaa tulevaisuudessa.

Savonia-ammattikorkeakoulun osalta strategia ja strategian toteutusohjelma laadittiin kaudelle 2013-2016. Ohjelmadokumenteissa määriteltiin koulutusvienti osaksi kriittisiä menestystekijöitä ja asetettiin vuosille 2013-2016 viennin kehittämisen tavoitteet, keinot ja mittarit.

Voidaankin todeta, että hankkeessa pilotoiduilla toimenpiteillä on myös pitkän aikavälin vaikutusta koko alueen vetovoimaisuuteen mm. osaavan työvoiman saatavuuden ja yritysten alueelle tekemien investointipäätösten osalta. Tästä esimerkkinä nähdään koulutusviennin alueelle tuoma kansainvälinen näkyvyys ja markkinointiarvo sekä volyymin kasvaessa myös myönteiset aluetaloudelliset vaikutukset esim. ulkomaiset maisteriopiskelijat tuoman ostopotentiaalin kautta. Hankkeen vaikutukset alueen vetovoimaisuuden kasvuun toteutuvat täysimääräisenä koulutusviennin toimintojen ja tilausten realisoituessa ja vuorovaikutuksen kohdemaiden asiakkaiden kanssa laajentuessa entisestäänkin.

Itä-Suomen yliopiston tunnettuus on kasvanut hankkeen aikana uusien markkinoiden ja kumppanuuksien myötä. Vaikka ulkomaisten täydennyskoulutusopiskelijoiden määrä on vielä varsin vähäinen, voidaan hankkeen aikana tehtyjen toimenpiteiden olettaa vaikuttavan myös pidemmällä aikavälillä: hankkeen aikana rakennettuja palvelutuotteita voidaan räätälöidä erilaisille kohderyhmille. Lisäksi hankkeen aikana luotuja kontakteja syvennetään edelleen.