Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11814

Projektin nimi: Seutukunnallinen Työpaja 2

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2011 ja päättyy 31.12.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Suupohjan peruspalveluliikelaitoskuntayhtymä

Organisaatiotyyppi: Kuntayhtymä

Y-tunnus: 2204227-9

Osoite: Hallintoaukio, PL 100

Puhelinnumero: 06 241 320 00

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.llky.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kolmasovi.fi

Vastuuhenkilön nimi: Esko Kiviniitty

Asema: sosiaalipalvelujohtaja

Sähköposti: esko.kiviniitty(at)llky.fi

Puhelinnumero: 050 386 4706

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Etelä-Pohjanmaa

Seutukunnat: Suupohjan

Kunnat: Kauhajoki, Karijoki, Isojoki, Teuva

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat yli 25-vuotiaat vaikeasti työllistyvät työnhakijat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, kuten pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, ammattikouluttamattomat ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet sekä romanit.

Painopisteenä v 2014 projektitoiminnalle ovat yli 54-vuotiaat heikossa työmarkkina-asemassa olevat työnhakijat, joihin kuuluvat projektin toiminta-alueella mm. vähemmistöjen edustajat (esim romanit), erilaiset oppijat ja osatyökykyiset henkilöt. Kohderyhmälle kehitettävien palvelujen kannalta olennaisessa roolissa ovat välityömarkkinoiden eri toimijatahot, kuten moniammatillinen yhteistyöverkosto, poikkihallinnollinen viranomaisyhteistyö, alueella toimivat työpajat, niiden koordinaatio, oppilaitokset, oppisopimustoimistot, kolmannen sektorin eri toimijat, yritykset jne.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin keskeiset välilliset kohderyhmät, yhteistyötahot ja toimijat ovat projektin toiminta-alueen TE-toimisto, sosiaali- ja terveystoimet, päihdehuolto, nuorisotoimi, Kela, työnantajat, yritykset, oppilaitokset, kolmannen sektorin toimijat, seurakunta, yhdistykset sekä muut toimijat, kuten Kauhajoen virkistysuimala-urheilutalo, Kauhajoen kansanopisto, evankelinen opisto, poliisi.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 365, joista naisia 205

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 310, joista naisia 138

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 50, joista naisten työpaikkoja 26

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 61, joista naisten työpaikkoja 32

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 1, joista naisten perustamia 1

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Suupohjan alueella vaikeasti työllistyvien suhteellinen määrä työnhakijoista on verrattain suuri. Työllisyystilanteen parantuessakaan kaikki vaikeasti työllistyvät eivät ole valmiita työskentelemään avoimilla työmarkkinoilla, vaan he tarvitsevat työllistyäkseen yksilöllisesti ja mahdollisesti aivan uudelta pohjalta suunniteltuja ja toteutettuja palveluita ja tukitoimia. Toimivat välityömarkkinat sekä yleisestikin heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden kanssa toimivat tahot ovat merkittävässä asemassa työllistämisen edistämisessä.

Seutukunnallinen Työpaja 2 -projektin varsinaiseen kohderyhmään kuuluvat yli 25-vuotiaat vaikeasti työllistyvät työnhakijat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, kuten pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, ammattikoulutetut ja ammattikouluttamattomat sekä romanit. Lisäksi kohderyhmään kuuluvat mm. palvelumallit, joiden avulla vaikeasti työllistyvien palveluketjua kehitetään.

Projektin tavoitteena on edistää heikossa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden työllistymistä ja madaltaa työelämän kynnystä edelleen kehittämällä välityömarkkinoiden toimintamalleja. Projektissa kehitetään työvalmennuspalveluja ja tiivistetään entisestään eri toimijoiden ja sidosryhmien, kuten yrityksien ja työnantajien, kanssa tehtävää yhteistyötä.
Projektin pääasialliset menetelmät ovat työvalmennus, yksilövalmennus, ryhmävalmennus, starttivalmennus, spurttivalmennus, yrityskoordinaatiotoimintamalli, moniammatillinen arviointimalli- ja palveluohjausmalli jne Myös oppilaitosyhteistyötä syvennetään ja opinnollistamista kehitetään mm. oppilaitosten, oppisopimustoimistojen ja työpajatoiminnnan verkostoyhteistyönä.

Vuoden 2014 osalta erityisesti yli 54-vuotiaille tarjotaan räätälöityjä palveluja, jotka tukevat hyvinvointia, työllistymistä, terveydentilan ja työkyvyn seurantaa sekä niiden kartoitusta.
Vuoden 2014 haettuun lisärahoitukseen liittyvät toimenpiteet työkyvynarviointimallin ja terveydenseurantamallin kehittämiseksi. Em.kehittämis-ja ohjaustyöhön palkataan sosiaali-ja terveysalan kokemusta ja/tai koulutusta omaava henkilö. (sairaanhoitaja, terveydenhoitaja tms.)

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektin käynnistysvaiheessa laaditaan koko projektin toimintakautta koskeva tiedotussuunnitelma. Tiedotussuunnitelmaan kirjataan muun muassa seuraavia asioita: projektin tiedottamisen lähtökohdat, tavoitteet ja vastuuhenkilöt. Lisäksi siinä kerrotaan projektin sisäisestä ja ulkoisesta tiedottamisesta, aikatauluista, visuaalisesta ilmeestä ja tiedottamisen tulosten seurannasta. Tiedotussuunnitelma tarkentuu ns. vuositiedotussuunnitelmassa.

Tiedottamisen tavoitteena on varmistaa ESR-projektin näkyvyys paikallisella ja seudullisella tasolla. Sen avulla myös vahvistetaan verkostomaista yhteistyötä.

Projektista, sen eri vaiheista ja tuloksista tiedotetaan kohde- ja sidosryhmien tarpeiden mukaisessa laajuudessa ja sopivin välinein. Viestintäkanavina käytetään muun muassa projektin yleisesitettä, verkkosivuja, lehtiartikkeleita ja lehti-ilmoituksia sekä sahköpostia esimerkiksi ohjausryhmälle, rahoittajille, kuntien yhteyshenkilöille, TE-toimistolle jne.

Tarpeen ja tarkoituksen mukaisesti projekti järjestää tiedotus- ja esittelytilaisuuksia, seminaareja ym. tapahtumia sekä projektin työntekijät osallistuvat työkokouksiin, seminaareihin ym. tilaisuuksiin, joissa on samalla mahdollisuus kertoa omasta projektistaan ja siinä tehtävästä toiminnasta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvistä käytännöistä sekä myös niistä käytännöistä, jotka eivät mahdollisesti sujuneet ihan toivotulla tavalla, mutta joista on kuitenkin otettu opiksi ja joista on jotain opittu, kerrotaan säännöllisesti ja avoimesti erilaissa tilaisuuksissa, kuten projektin ohjausryhmän kokouksissa (ohjausryhmä kokoontuu 2-3 kertaa/vuosi), erilaisissa työryhmissä, seminaareissa, työkokouksissa ja koulutuksissa. Em. tapahtumiin ja tilaisuuksiin osallistutaan säännöllisesti useita kertoja/kuukausi.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 366 222

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 361 510

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 469 516

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 463 471

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin lähtökohtana on ollut toiminta-alueen verrattain suuren vaikeasti työllistyvien joukon työllistymisen edistäminen, työmarkkinoille kuntoutumisen edistäminen ja nopeuttaminen, sekä kyseisen kohderyhmän kanssa toimivien tahojen eri toimintojen vaikuttavuuden ja tuloksellisuuden edistäminen yhteistyötä kehittämällä.

Tähän pyrittiin kokeilemalla erilaisia työmenetelmiä, joilla lisättiin kuntouttavan työtoiminnan sisällön vaikuttavuutta. Myös kuntoutumisen eteneminen asiakkaan näkökulmasta suunnitelmallisesti ja asiakasystävällisesti oli tärkeä osa tavoitetta. Tähän pyrittiin löytämällä uusia innovaatioita välityömarkkinoiden tarjontaan, toimenpiteiden sisältöön ja toimijoiden väliseen yhteistyöhön.

Projektin varsinaisena kohderyhmänä olivat yli 25-vuotiaat vaikeasti työllistyvät työnhakijat ja heikossa työmarkkina-asemassa olevat henkilöt, kuten pitkäaikaistyöttömät, vajaakuntoiset, ammattikouluttamattomat ja ammatillisen koulutuksen suorittaneet sekä romanit.

Projektin aikana havaittiin, että varsinkin iäkkäämpien työnhakijoiden kohdalla työkyvyn ja terveyden tarkempi tutkiminen ja seuranta osana valmennusta auttaisivat avoimille työmarkkinoille kuntoutumisen nopeutumista ja/tai oikeisiin palveluihin ohjautumista. Lisäksi yli 50-vuotiaiden työnhakijoiden osuus kaikista alueen työnhakijoista oli suuri, kunnittain vaihdellen 35 ja 47 % välillä. Näistä lähtökohdista haettiin vuodelle 2014 jatkoaikaa ja lisärahoitusta terveydentilan ja työkyvyn seuranta- ja arviointimallin kehittämiseksi valmennuksen tueksi yli 54-vuotiaille heikossa työmarkkina-asemassa oleville työnhakijoille.

Projektin toteutukseen vaikuttivat merkittävästi projektin aikana tapahtuneet toimintaympäristön muutokset. Projektista tuli 2013 hallinnollisesti osa Palvelukeskus Trillaa sekä toteuttajaorganisaation aikuissosiaalityön ydinprosessia. Tällä projektin virtuaalisten ja Trillan fyysisten työpajojen yhteistyö saatiin vakiinnutettua ja syvennettyä projektin tavoitteita edistävälle tasolle. Myös yhteistyötahojen, kuten esim. Te-palveluiden omassa toiminnassa tapahtuneet muutokset ovat osaltaan vaikuttaneet projektin toteutukseen. Lisäksi yleinen taloudellinen tilanne heikkeni projektin toteutusaikana.

Projektin osallistujamäärätavoite oli 365 ja yritysten sekä muiden organisaatioiden 13 kumpiakin. Projektiin osallistui kaikkiaan 310 henkilöä, joista naisia 44,5%, 15 yritystä ja 10 muuta organisaatiota. Uusia työpaikkoja projektissa syntyi 61, tavoitteen ollessa 50. Työsuhteita syntyi kaikkiaan 115. Lisäksi syntyi yksi uusi yritys. Projektin määrällisiä tuloksia voidaan tässä valossa pitää erittäin onnistuneina.

Projektin tavoitteet olivat:
- Välityömarkkinoiden, palveluiden ja toimenpiteiden vaikuttavuuden parantaminen koordinoimalla, jäsentämällä ja vahvistamalla projektin toiminta-alueen välityömarkkinoita ja kehittämällä uusia malleja, toimintamenetelmiä ja palveluja.
- Jo toimivien välityömarkkinoiden yhteistyömallien kehittäminen.
- Välityömarkkinoiden keskeisien palveluiden ja moniammatillisen yhteistyön kehittäminen.
- Palveluohjauksen kehittäminen osana palveluketjua.
- Työvalmennuspalvelumallin, arviointimallin, yrityskoordinaatiomallin sekä työkyvyn arvioinnin ja terveydenseurannan mallin kehittäminen.
- Oppisopimuspolkujen, oppilaitosyhteistyön ja opinnollistamisen kehittäminen.
- Palvelumallien kehittäminen yli 54-vuotiaille asiakkaille työurien pidentämiseksi, ennenaikaisen eläköitymisen ehkäisemiseksi, arjen- ja elämänhallinnan parantamiseksi sekä asiakaskunnan terveyden seurannan ja terveystietouden edistämiseksi.

Näihin tavoitteisiin on pystytty vastaamaan projektin ja toteuttajaorganisaation toimenpitein ja tulokset ovat olleet hyviä.

Projektissa kehitettiin yrityskoordinaatiomalli yritysyhteistyöverkoston luomiseksi sekä sen jatkoksi edelleensijoitusmalli, jonka avulla Trillaan palkkatuella työllistetty asiakas voitiin siirtää työskentelemään tilapäisesti työvoimaa tarvitsevaan yritykseen.

Projektissa kehitettiin lisäksi syksyn 2014 aikana terveyden seurantamalli yli 54-vuotiaiden asiakkaiden kanssa käytettäväksi. Mallilla asiakkaan tilannetta kartoitettiin kokonaisvaltaisesti sekä yksilöllisesti. Mallin avulla asiakkaat ohjautuivat paremmin terveydenhuollon palveluihin, tunsivat oman terveydentilansa ja huolehtivat siitä paremmin, työkykyä vahvistettiin, asiakas osattiin ohjata paremmin oikeisiin palveluihin ja heidän työuriaan saatiin pidennettyä sekä kuntoutumista työmarkkinoille nopeutettua.

Projektin hyödyllisyyttä arvioitiin myös taloudelliselta kannalta, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen tilaamassa Neppari-arvioinnissa käytettyä menetelmää soveltaen. Projektin hyödyllisyys kuntatalouden näkökulmasta laskettiin kaavalla vältetyt työmarkkinatuen takaisinperinnät + työsuhteista syntyvät verotulot - projektin kustannukset (kuntaosuus). Tulokseksi saatiin, että projektin asiakkaiden työllistymisestä saatu hyöty kattaa moninkertaisesti projektille maksetun kuntien rahoitusosuuden.