Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11825

Projektin nimi: TyöSara

Osio: Länsi-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 3: Työmarkkinoiden toimintaa edistävien osaamis-, innovaatio- ja palvelujärjestelmien kehittäminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.11.2011 ja päättyy 31.8.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen liitto

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Laukaan kunta, vapaa-aikatoimi

Organisaatiotyyppi: Kunta

Y-tunnus: 0176478-2

Osoite: Laukaantie 14

Puhelinnumero: 014- 2675001

Toteuttajaorganisaation Web-osoite:

Projektin kotisivun osoite:

Vastuuhenkilön nimi: Virta Seppo

Asema: Vapaa-aikatoimen johtaja

Sähköposti: seppo.virta(at)laukaa.fi

Puhelinnumero: 014-2675720

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken

Kunnat: Konnevesi, Laukaa

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Laukaan ja Konneveden pitkäaikaistyöttömät sekä etuusasiakkaat

3.3 Välilliset kohderyhmät

- sosiaali- ja terveystoimi
- kohderyhmän läheiset henkilöt

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Laukaassa on tuotettu palveluja laadukkaasti työttömille työnhakija asiakkaille, myös Konnevedelle vuodesta 2008. Laukaassa palvelut on tuotettu lähellä asiakasta ja kaikilla eri viranomaistahoilla on ollut oma palvelupiste ja omat osaavat asiakastyöntekijät. Konnevedellä työhallinnon henkilökohtainen palvelu päättyi useita vuosia sitten ja kulkuyhteydet Laukaaseen ovat toimivat. Asiakkaiden näkökulmasta paikallisten palvelujen etuina ovat olleet palvelujen tavoitettavuus, taloudellisuus, nopeus sekä tunnettavuus.
Valtion sekä elinkeino,-liikenne- ja ympäristökeskuksen kohdentaessa työ-ja elinkeinotoimistojen palvelut asiakassegmentoinnin myötä uudelleen, kuntien vastuulle on jäänyt ja tulevaisuudessa tulevat jäämään entistä selvemmin ne työttömät työnhakija-asiakkaat, joiden työmarkkinoille palaaminen edellyttää oikea-aikaista moniammatillista eri viranomaistoimijoiden tiivistä yhteistyötä. Ensisijaisesti asiakkaat hyötyvät suoran työhön ohjaamisen sijaan muusta aktivointitoimenpiteestä.
Hankkeen avulla varmistetaan nykyisten toimijoiden yhteispalvelujen laatu ja tehokkuus sekä kehitetään palvelumalleja positiivisten asiakasvirtojen kasvattamiseksi. Hankerahoituksella luodaan Laukaan ja Konneveden kuntiin kustannustehokkaat toimintaresurssit: valtion ja kunnan työllisyydenhoidon palvelut entistä vahvemmin saman katon alle. Henkilökunnan osaamista ja ammatillisuutta vahvistetaan koulutuksilla; tuetaan asiakkaan yhteisöllisyyttä, osallistumista ja osallisuutta.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

- laaditaan esite
- maakunnan lehdistön kautta
- internet

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

- yhteistyöverkostojen säännöllisissä tapaamisissa
- eri organisaatioiden omissa palavereissa
- kuntien välisessä yhteistyössä
- loppuraportin julkistaminen

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 93 700

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 92 809

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 206 370

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 204 425

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektia lähdettiin suunnittelemaan tilanteessa, jossa TE-toimisto oli aloittanut mittavan muutosprosessin palveluissaan. TE-hallinnon toimipistettä Laukaassa oltiin sulkemassa ja työntekijöitä siirtämässä Jyväskylään. Kuntien vastuulle oli ja on edelleen jäämässä entistä enemmän ne työttömät asiakkat, joiden työmarkkinoille palautuminen edellyttää eri viranomaistoimijoiden välistä tiivistä yhteistyötä. Projektin kohderyhmään kuuluivat pitkään työttöminä olleet henkiöt ja ne henkilöt, jotka tarvitsevat erityistä tukea ja apua työllistymistä vaikeuttavien ongelmien ratkaisemisessa, sekä alle 25-vuotiaat ammattikouluttamattomat nuoret.
Projektin tavoitteena oli, että asiakkaat saavat henkilökohtaisen, yksillöllisen ohjauksen ja tuen koko asiakkuusprosessin ajan, yhden luukun periaatteella.
Projektin alkaessa, projektisuunnitelman mukaisesti, samaan toimipisteeseen saatiin sijoitettua kaikki työllistämisasioiden ohjaamisen kanssa työskentelevät avainhenkilöt. Syntyi Laukaan kunnan ja TE-toimiston yhteinen palveluyksikkö, Laukaalainen mini TYP. Laukaan kunta sijoitti yksikköön sosiaalitoimen palveluohjaajan, kuntouttavan työtoiminnan ohjaajan sekä uuden TyöSara projektin- ja TyöKii hankkeen työntekijät. TE-hallinnosta toimipisteeseen jäi yksi asiantuntija.
TyöSara projektissa työskenteli kaksi työntekijää, hankevetäjä ja projektiohjaaja, joka oli ammatiltaan sairaanhoitaja.
Konnevedellä asiakkaat ohjautuivat projektiin sosiaalitoimen kautta ja asiakkaat olivat pääsääntöisesti henkilöitä, jotka tarvitsivat projektiohjaajan työpanosta terveysasioiden selvittämiseen ja tarvittavan verkoston luomiseen. Laukaan palvelupiste antoi asiantuntija-apua Konneveden työllistämisasiosta vastaaville työntekijöille. TyöSara projekti teki tiivistä yhteistyötä kuntaorganisaation lisäksi alueella toimivien muiden työllistämishankkeiden, kolmannen sektorin toimijoiden sekä etsivän nuorisotyön kanssa.
Projektin tuloksena syntyi mini TYP tyylinen työllistämisasioiden palvelupiste TyöSara, jossa oleelliset työllistämisasioiden kanssa työskentelevät henkilöt toimivat samassa toimipisteessä. Projektin aikana aikuissosiaalityön sosiaalityöntekijä siirtyi työskentelemään samaan toimipisteeseen.
Seututerveyskeskuksen kanssa projekti sai luotua toimivan työttömien terveystarkastusten ohjausmallin. Projektiohjaaja aloitti projektin aikana tehokkaan asiakkaiden terveysasioiden selvittämisen. Useamman asiakkaan kohdalla oli aiemmin aloitettu selvityksen hoito-ja kuntoutussuunnitelman ja tai työllistymissuunnitelman tekemiseksi, mutta suunnitelmaa ei ollut pystytty toteuttamaan. Projektiohjaaja sai seututerveyskeskukselta terveyseffica oikeudet, ja hän huolehti asiakkaan tutkimusprosessin etenemisen seurannasta, mikä vapautti palveluohjaajan ja TE-toimiston asiantuntijan työaikaa henkilökohtaista palvelua tarvirtseville asiakkaille.
Projektiohjaaja vei eteenpäin tietoa työttömien työnhakijoiden työ-ja toimintakyvyn selvitysten tärkeydestä ja loi terveysasioihin toimivan yhteistyöverkoston molemmissa kunnissa.
Projektin aikana kuntouttavan työtoiminnan sopimuksen tekokäytäntöä muutettiin Laukaassa. Aikaisemmin sopimus kuntouttavaan työtoimintaan tehtiin TE-hallinnon asiantuntijan luona aktivointisuunnitelman yhteydessä. Nyt aktivointisuunnitelma tehdään erikseen ja kuntouttavaan työtoimintaan otettiin käyttöön oma sopimuslomake, jolloin sopimusta voidaan tarvittaessa jatkaa ilman virastokäyntiä. Projektin aikana tehtiin molemmille kunnille yhteiset arviointi- ja palautelomakkeet asiakkaiden työ-ja toimintakyvyn arviointia varten. Lomakkeet ovat käytössä myös muilla yhteistyökumppaneilla ja paikkakuntien kolmannen sektorin toimijoilla.
Projektin aikana luotiin tiivis moniammatillinen verkosto palvelemaan kohderyhmän asiakkaita. Asiakasasioiden vastuun jakaminen nopeuttaa asiakasprosessia ja vähentää päällekkäistä työtä.
Projektin toiminnan tuloksena on kohderyhmän asiakkaille saatu selvästi enemmän pidempiaikaisia ratkaisuja kuin ennen projektia (eläke, työllistyminen, kuntoutus, koulutus).
TyöSara projektin aikana luotua toimintamallia kehitetään edelleen vastaamaan tuleviin lakimuutoksiin.