Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S11827

Projektin nimi: Reimari 3

Osio: Pohjois-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa on henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.6.2011 ja päättyy 31.5.2012

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymä

Organisaatiotyyppi: Ammatillinen oppilaitos

Y-tunnus: 0208916-8

Osoite: Närvilänkatu 8

Puhelinnumero: 06-825 0000

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.kpedu.fi

Projektin kotisivun osoite: projekti.kpedu.fi/(S(uurhxzydvxqeso2f2clsgovf))/Default.aspx?siteid=381

Vastuuhenkilön nimi: Anne Eteläaho

Asema: Opiskelijahuollon koordinaattori

Sähköposti: anne.etelaaho(at)kpedu.fi

Puhelinnumero: 044 72 50 106

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Pohjanmaa

Seutukunnat: Kaustisen, Kokkolan

Kunnat: Kannus, Halsua, Kaustinen, Lestijärvi, Perho, Toholampi, Kokkola, Veteli

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

1. Peruskoulun päättäneet nuoret osallistuvat seurantajärjestelmään. Seurantaa toteutetaan seudullisella, kuntakohtaisella ja oppilaitos- ja koulutusalakohtaisella tarkkuudella. Tämän tason seuranta voidaan kytkeä esimerkiksi nuorten erilaisiin nivelvaiheisiin, jotka on nostettu esiin keskeisinä palveluiden tehostamisen kohtina. Tällaisia nivelvaiheita ovat esimerkiksi ammatillisten opintojen keskeyttäminen, työpajatoiminnan aloittaminen tai vaikkapa työsisäoppimisjakso.

2. Hankkeen toinen kohderyhmä on Krp:n koulutusyhtymän opistoista ammattiin vastavalmistuneet alueen nuoret, jotka eivät ole saaneet omaa ammattiuraansa auki (noin 100–150). Heidän syrjäytymisen ehkäisemiseksi käytetään kaikkia mahdollisia toimenpiteitä.

3. Kolmas kohderyhmä on työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevat alle 25-vuotiaat. Tilannetta tutkitaan tarkemmin, suunnitellaan erilaisia palveluita mm. tehostettua ohjaamista koulutukseen ja harjoittelemaan sekä kehitetään ryhmämuotoista toimintaa.

4. Neljäs kohderyhmä koostuu, opiskelijoista, joilla on ollut HOJKS ja ovat keskeyttäneet opintonsa sekä ilman koulutuspaikkaa olevat nuoret, jotka tarvitsevat tehostettua ohjausta koulutukseen. Heidän tilannetta selvitetään ja heille suunnitellaan palveluita ja ohjataan tehostetusti eri palveluiden piriin.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Perheet, yritykset, oppilaitokset koulutusyhtymä, ammattikorkeakoulu, työ-ja elinkeinotoimisto, opettajat, työntekijät.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 128, joista naisia 35

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 26, joista naisten työpaikkoja 14

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 3, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Reimari 3. hankkeen kohderyhmänä ovat peruskoulunsa päättäneet nuoret, jotka osallistuvat seurantajärjestelmään. Toinen kohderyhmä on Keski-Pohjanmaan koulutusyhtymän yksiköistä ammattiin vastavalmistuneet nuoret, jotka eivät ole saaneet omaa ammattiuraansa auki. 3. Kolmas kohderyhmä on työ- ja elinkeinotoimistossa työttömänä työnhakijana olevat alle 25-vuotiaat. 4. Neljäs kohderyhmä on opiskelijat, joilla on ollut HOJKS ja he ovat keskeyttäneet opintonsa. Toimenpiteet: 1. Hankkeen aikana Koulutusyhtymän sisällä tehostetaan HOJKS-opiskelijoiden ohjausta ottamalla käyttöön uusia menetelmiä. Hyödynnytetään Facebook- palvelua ohjauksen välineenä, ohjataan HOJKS keskeyttämisvaarassa olevia työvaltaiseen koulutukseen, Teknostarttiin ja koulutuskokeiluihin sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään. Kehitetään keskeyttämiskaavaketta, sen prosessia ja seurantaa sekä te-toimistoon siirtyvien tiedonsiirtokaavaketta. Kehitetään HOJKS keskeyttäneiden jälkiohjausta. Tehdään Te-toimiston kanssa yhteistyössä HOJKS-keskeyttäneiden tilanteen tarkistaminen ja tehostettu ohjaus. Seurataan kokkolalaisten peruskoulunsa päättäneiden sijoittumista KOULUTA järjestelmän kautta kehitettyä seurantajärjestelmää hyödyntäen ja pyritään ohjaamaan ilman paikkaa olevat koulutukseen. 2. Hankkeen aikana valmistuville sekä työttömille nuorille tarjotaan tehostettua tiedottamista, työhallinnon palveluista ja koulutusmahdollisuuksista, tämä tapahtuu osittain sähköistä mediaa hyödyntäen. 3. Työttömille nuorille tarjotaan tehostettua ohjausta te-toimistosta. Hankkeeseen tulee 1,5 henkilöä toteuttamaan palvelutarvearviointia ja tehostettua ohjausta, se on uusi palvelu, missä toimintaan ohjautuvat ne nuoret, joilla ei ole työkokemusta ja jotka eivät ole löytäneet harjoittelupaikkoja tai heistä herää huoli te-toimiston työntekijöiden keskuudessa. Sama projektityöntekijä voi tavata nuorta useamman kerran, voi pitää tiivistä yhteyttä työharjoittelupaikkoihin, keskeistä on yksilöllinen ohjauskeskustelu ja mahdollisuus kartoittaa tuen tarve, työntekijällä on erityisosaamista eri ostopalveluista ja muista nuorten tukipalveluista. Kohderyhmälle ostetaan palveluja Te- toimiston omalla rahoituksella, kokeillaan mm. tuettua ohjausta työharjoittelupaikkoihin. Kehitetään toimenpiteitä nuorten yhteiskuntatakuu. Tuotteet: Sähköistä mediaa hyödyntävä neuvontapalvelu koulutusyhtymän ja te-toimiston käyttöön. 2. Ohjataan HOJKS keskeyttämisvaarassa olevia systemaattisesti. 3. Kehitetään keskeyttämiskaavake. 4. Kehitetään Te-toimistoon siirtyvien tiedonsiirtokaavake 5. HOJKS-keskeyttäneiden tilanteen tarkistaminen ja tehostettu ohjaus. 6. Seurantamallin edelleen kehittäminen. 7. Sähköistä mediaa hyödyntävä neuvontapalvelu koulutusyhtymän ja te-toimiston käyttöön. 8. Palvelutarvearvioinnin ja tehostetun ohjauksen kehittäminen yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi. 9. Tehdään yhteenveto mihin hankkeessa olleet nuoret on ohjattu.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Rekrytointi-/markkinointivaiheessa tehdään esite ja tiedotetaan sähköpostitse koulutusyhtymän, työ- ja elinkeinotoimiston, työvoimanpalvelukeskuksen ja Kokkotyö-säätiön henkilöstölle.Lehdistötiedote laaditaan hankkeen alkuvaiheessa ja hankkeen päätyttyä. Käydään eri organisaatioiden tilaisuuksissa kertomassa hankkeesta sekä peruskoulun oppilashuoltoryhmille tiedotetaan käymällä lähialueen oppilashuoltoryhmien kokouksissa. Yhtymän yhteisessä opiskelijahuollon kehittämisryhmässä käydään hanketta läpi. Tulosten levittäminen toteutetaan hankkeen aikana ja lopussa. Hankkeesta kerrotaan eri yhteyksissä erilaisissa koulutustilaisuuksissa. Hankkeen loppuvaiheessa järjestetään hyvien käytäntöjen levittämistilaisuus, johon kutsutaan eri organisaatioiden edustajia, tilaisuuteen kutsutaan myös eri koulutuksen järjestäjiä.Hankkeen lopussa järjestetään tiedotustilaisuus. Partnerit osallistuvat koulutusseminaareihin sekä informaatiopäiville levittääkseen informaatiota hankkeesta. Muita tiedotuksessa ja projektin tulosten levityksessä käytettäviä menetelmiä ovat:-
- - Www-sivusto projektin tulosten julkaisemiseksi. Sivuja käytetään myös partnerien projektinaikaisessa työskentelyssä. Www-sivujen materiaalia voidaan julkaista myös cd-romina. Www-sivusto julkaistaan osoitteessa www.reimari.fi
Te-toimiston ja Koulutusyhtymän sivuille mainos olemme facebookissa tai muussa sähköisessä mediassa ja ohjeistus millaisia asiota voi kysyä ko. palvelun kautta.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Projektin aikana kerrotaan hankkeen hyvistä käytännöistä eri tahoille,päättöseminaarissa
esitellään hankkeen aikana luodut hyvät käytännöt. Hyvistä käytännöistä tiedotetaan myös verkostokumppaneille. Hanke verkostuu muiden vastaavien hankkeiden kanssa sekä tekee tiivistä yhteityötä Step Up-hankkeen kanssa. Hankkeen ulkomaiset verkostot muodostuvat Cimon Leonardo mobility hankkeiden kautta mm. Liettuasta ja Saksasta.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 69 853

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 68 322

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 82 181

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 80 578

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

9. Loppuraportin tiivistelmä

Hankkeessa on ollut mukana yhteensä 227 nuorta, joista naisia 83.
1.Hankkeen aikana Koulutusyhtymän sisällä
on tehostettu HOJKS-opiskelijoiden ohjausta ottamalla käyttöön uusia menetelmiä.
Hyödynnetty Facebook-palvelua ohjauksen välineenä, luotu Opo-Aapon ja Työkkärin Tessa facebook profiilit. Hankkeen aikana on ohjattu HOJKS keskeyttämisvaarassa olevia työvaltaiseen koulutukseen, Teknostarttiin ja koulutuskokeiluihin sekä kuntoutuksen asiakasyhteistyöryhmään.
Kehitetty keskeyttämiskaavaketta, sen prosessia ja seurantaa sekä te-toimistoon siirtyvien tiedonsiirtokaavaketta. Hankkeen aikana on kehitetty HOJKS-keskeyttäneiden jälkiohjausta. Tehty Te-toimiston kanssa yhteistyössä HOJKS-keskeyttäneiden tilanteen tarkistamista ja tehostettua ohjausta. Hankkeessa on toiminut myös opinto-ohjaaja. Toimipaikkoina olivat Kokkolan ammattiopisto ja 1 päivä viikossa myös Keski-Pohjanmaan maaseutuopiston Kannuksen yksikkö. Tehtävät projektissa olivat lähinnä löytää Hojks-keskeyttäneitä tai keskeyttämisvaarassa olevia opiskelijoita ja lähestyä heitä lähinnä opinto-ohjaajan työnkuvan merkeissä.
Myöskin jo valmistuneisiin, lähinnä Hojksattuihin otettiin yhteyttä kysellen heidän sen hetkistä työllistymistään/jatko-opintojaan. Koulutussuunnittelijan kanssa suunniteltiin tiedonsiirtolomaketta Hojks opiskelijoiden kohdalla mahdollisille viranomaisille, esim. opisto/TE-toimisto. Lisäksi on seurattu kokkolalaisten peruskoulunsa päättäneiden sijoittumista KOULUTA-järjestelmän kautta ja kehitettyä seurantajärjestelmää hyödyntäen ja pyritty ohjaamaan ilman paikkaa olevat koulutukseen.
Hankkeen tavoitteena on ollut tukea alle 25-vuotiaita työnhakijoita löytämään nopeasti itselleen soveltuva paikka työelämästä ja/tai koulutuksesta.
Hankkeen aikana valmistuville sekä työttömille nuorille on tarjottu tehostettua tiedottamista, työhallinnon palveluista ja koulutusmahdollisuuksista, tämä on tapahtunut osittain sähköistä mediaa hyödyntäen. Hankkeessa 1,5 henkilöä on toteuttanut tehostettua ohjausta, se on ollut uusi palvelu, missä toimintaan ohjautuvat ne nuoret, joilla ei ole työkokemusta ja jotka eivät ole löytäneet harjoittelupaikkoja tai heistä herää huoli te-toimiston työntekijöiden keskuudessa.
Sama projektityöntekijä on voinut tavata nuorta useamman kerran, pitää tiivistä yhteyttä työharjoittelupaikkoihin, keskeistä on ollut yksilölliset ohjauskeskustelut ja mahdollisuus kartoittaa tuen tarve, työntekijöillä on erityisosaamista eri ostopalveluista ja muista nuorten tukipalveluista.
Ohjauskeskustelut aloitettu heti työnhaun alkuvaiheessa, suunnitelmia on tehty nuoren omista tavoitteista käsin. Tapaamisia on ollut jopa muutaman viikon välein, jotta motivaatio säilyisi, vaikka alkuperäinen suunnitelma ei toteutuisi. Nuorten ohjausta yksilöllisten tarpeen mukaisiin palveluihin (TE-toimiston omat palvelut, ostopalvelut, työvoiman palvelukeskus, muiden toimijoiden palvelut). Tavoitteena on ollut prosessin etenemisen seuranta. nuoren joustava siirtyminen palvelusta toiseen. Lisäksi on pyritty hyödyntämään sähköistä mediaa mm. työnhakupalveluista tiedottamisessa (Työkkärin Tessa facebookissa). Lisäksi toimijat ovat olleet mukana nuorten palveluiden kehittämisessä alueella (verkostot).
Hankkeen työntekijät ovat seuranneet palveluprosessin etenemistä ja huolehtineet nuoren joustavasta siirtymisestä palvelusta toiseen (saattaen vaihto).
Hankkeen aikana työntekijät ovat toimineet tarvittaessa linkkinä nuorille tarjottavien palveluiden välillä ja kehittäneet toimintamalleja yhteistyön helpottamiseksi.
Lisäksi työntekijät ovat hankkeen aikana on kokeilleet sähköisen median mahdollisuuksia työnhakuun liittyvien palvelujen tiedottamisessa (facebook, Työkkärin Tessa).

Yhteistyö
Reimari-hankkeen työntekijät ovat tiivistäneet TE-toimiston yhteistyötä Etsivän nuorisotyön, nuorten työpajatoiminnan, nuorten ohjaus- ja palveluverkoston, nuorten tiedotuspisteen (Hupi) ja Myötätuulta Elämään -hankkeen kanssa. Toimijat ja Reimari-hanke ovat tutustuneet toistensa toimintaan ja sopineet yhteisistä käytännöistä nuorten asioiden hoidossa.
Nuorten työnhakijoiden työllistymisen tukemiseksi Reimari-hankkeen saumaton yhteistyö te-toimiston työvoimapalvelujen ja ostopalvelujen kanssa on ollut ensisijaista. Nuoren palvelutarpeesta riippuen Reimari-hanke on hyödyntänyt te-toimiston työnantajapalvelun, ammatillisen kuntoutuksen, työvoimakoulutuksen, ammatinvalinnanohjauksen ja työvoiman palvelukeskuksen palveluja. Myös te-toimiston ostopalvelut ovat olleet tiiviisti mukana nuoren palveluprosessissa.
Vuoden 2011 aikana Reimari-hankkeen työntekijä oli mukana työryhmässä, joka kokoontui alustavasti pohtimaan nuorten varhaisten kuntoutuspalvelujen kehittämistarpeita Keski-Pohjanmaan alueella. Työryhmässä päätettiin hankehakemuksesta. Reimari-hankkeen työntekijä oli mukana hankehakemusta tekevässä ryhmässä 31.1.2012 alkaen.