Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S12577

Projektin nimi: Paikallinen kehittämispolku -toimintamallin käyttöönotto Helsingissä

Osio: Etelä-Suomen suuralueosio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.1.2014 ja päättyy 31.10.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Hämeen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Helsingin kaupunginosayhdistykset ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0347119-0

Osoite: Toinen Linja 3 (4. krs)

Puhelinnumero: 045 1452595

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: www.helka.net

Projektin kotisivun osoite: www.stadinkehittamispolku.blogspot.fi/

Vastuuhenkilön nimi: Pirjo Tulikukka

Asema: toiminnanjohtaja

Sähköposti: pirjo.tulikukka(at)helka.net

Puhelinnumero: 041 5222071

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Uusimaa

Seutukunnat: Helsingin

Kunnat: Helsinki

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Perustettavien paikallisten Kehittämisryhmien jäsenet (henkilöt valikoituvat projektin aikana). Jäsenet valitaan kolmikantaperiaatteella (asukkaat/yritykset ja yhteisöt/kaupunki)
Esimerkiksi:
- Helsingin paikallisit kehittäjiä ja kehittäjätahoja (mm. Kallio-liike, Prototype Helsinki, Dodo jne.)
- Helsingin yrittäjät ry ja sen alajärjestöt
- Paikallisia yrityksiä
- Helsingin kaupunginosayhdistyksiä
- Helsingin valtuutettuja
- Helsingin kaupungin viranhaltijoita
- Vuosaaren demokratiapilotin avainhenkilöitä

3.3 Välilliset kohderyhmät

Projektin tuloksena syntyy paikallisen kehittämisen toimintamalli, joka alkaa tukea ja edistää paikallista kehittämistoimintaa. Projektin vaikutus ulottuu pidemmälle; parin vuoden kuluessa toteutuu kehittämistoimintaa, joka vahvistaa kaupunginosien yhteisöjä, ennaltaehkäisee syrjäytymistä, lisää yrityksiä ja työpaikkoja ja parantaa alueen ihmisten hyvinvointia. Paikalliset yhteisöt toimijoineen ovat projektin välillisiä kohderyhmiä ja välillisiä hyötyjiä, mm. MML, SPR, Lions, Helsingin työttömät, Mielenterveyskuntoutujien ym. paikallisyhditykset jne. )Vaikutus ulottuu myös koko kaupunkiin, jonka kansainvälinen brändi aktiivisena ja demokraattisena kaupunkina vahvistuu.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Kansalaislähtöinen paikallinen kehittämisen toimintamalli rakenneteilla Helsingissä
Projektin ideana on rakentaa ja viedä käytäntöön paikallista kaupunginosien kehittämistä tukevaa joustavaa toimintamallia, joka antaa mahdollisuuksia parantaa paikallista taloutta, elinvoimaa ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja muita sosiaalisia ongelmia lähiyhteisöllisyyttä vahvistamalla. Lopullisen toiminnan tavoitteena on aktivoida myös ryhmiä, jotka ovat passivoitumassa - pitkäaikaistyöttömät, maahanmuuttajat, moniongelmaiset nuoret, jne. Kun toimintamalli saadaan käytäntöön syntyy realistisia hankkeita ja vaikuttavia hanketuloksia.
Miksi uusi malli? Helsingin kaupunginosissa syntyy koko ajan uusia, yhteisöllisyyttä ja kestävää kehitystä vahvistavia sosiaalisia innovaatioita (ravintolapäivä, kaupunkiviljely ym.). Osa kehittämisestä on järjestäytynyttä, osa on nopeatempoisia kaupunkiliikkeitä. Tällä hetkellä kehittäjätahot rakentavat hankkeensa ja hakevat niille kumppaneita ja rahoitusta kukin erillään ja toimivat oman osaamisensa varassa. Kansalaislähtöisen paikalliskehittämisen rahoituskenttä on moninainen ja hajallaan. Rahoittajat joutuvat ratkaisemaan hankkeiden rahoituksen hanke kerrallaan kirjavasta joukosta.
Paikallinen kehittämispolku -toimintamallin prototyyppi on syntynyt v. 2012- 2013 laajassa yhteistyössä Helsingin alueen paikallisten toimijoiden, Työ- ja elinkeinoministeriön, Uudenmaan liiton, ELY-keskuksen, maaseudun Leader-asiantuntijoiden (Suomen kylätoiminta ry) sekä muiden avainsidosryhmien kanssa.

Kehittämispolku -prototyypissä kaupunginosan asukkaat, yritykset ja kaupungin edustajat muodostavat Kehittämisryhmän (= Kehrä), joka priorisoi paikallisesti kootusta alueen kehittämissuunnitelmasta parhaat hankeideat. Ideoita kerätään avoimissa kansalaiskokouksissa, sosiaalisen median ja muun avoimen vuorovaikutuksen kautta kaikkien kommentoitavaksi. Kehrä muodostuu kolmikantaperiaatteella: hallinnon, paikallisten yrittäjien sekä asukkaiden ja järjestöjen edustajista.

Ammattimaista tukea paikalliskehittäjät saavat tarkoitusta varten perustettavalta Paikalliskehittämisen keskukselta (=Sukkula). Sukkula on voittoa tavoittelematon paikalliskehittämisen koordinaatio- ja tukiyhteisö Kehrien ja kehittäjien tarpeisiin. Sukkulan ammattiosaajat toimivat välittäjinä kaupunkilaisten ja rahoittajien välillä, jolloin voimavaroja säästyy molemmin puolin. Sukkula keskittyy paikalliskehittämisen hankehallinnan, rahoituksen ja viestinnän sekä joukkoistamisen tukipalvelujen tarjoamiseen. Sukkulan omistajiksi kaavaillaan paikallisia yhteisöjä, kehittämisorganisaatioita sekä Helsingin kaupunkia.
Projektin käytännön työnä on antaa tarvittava tuki ensimmäisten paikallisen Kehrien järjestäytymiseen ja niiden kehittämissuunnitelmien laatimiseen sekä koota omistajatahot Sukkulaa perustamaan ja vastata sen perustamisesta käytännössä. Aktiivinen markkinointi- ja projektiviestintä laajalle sidosryhmäverkostolle on on välttämätön osa projektityötä .

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tehdään erillinen viestintäsuunnitelma, jota päivitetään tarvittaessa. Projektissa on erittäin laaja sidosryhmäverkosto. Viestintä on monikanavaista ja proaktiivista. Viestintä painottuu sähköiseen viestintää ja sosiaaliseen mediaan, jonka avulla pystytään tavoittamaan laaja sidosryhmäkenttä. Viestinnässä pidetään yhteyttä myös muiden suurten kaupunkien paikalliskehittäjatahoihin ja viranhaltijoihin. Projektipäällikkö kirjoittaa blogia projektin etenemisestä. Sinne tallennetaan aineistoa, linkkejä ja muuta materiaalia. Tärkein vuorovaikutus onnistuu tapaamisissa, kokouksissa ja työpajoissa. Viestintämateriaalin laatimisessa käytetään viestinnän ammattilaisen apua.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Hyvät käytännöt kuvataan (kts. 8.1. ja 8.2.) ja kussakin vaiheessa valmistuneet aineistot toimitetaan avainsidosryhmille (Helsingin paikallistoimijoille, suurempien kaupunkien avainhenkilöille ja muille avainkohderyhmille). Hyvät käytännöt tallennetaan sähköiseen muotoon Helkan kotisivuille ja projektin blogiin. Projekti varmistaa projektissa kootun tieto-taidon ja aineistojen siirtymisen perustettavan Sukkulan henkilökunnalle. Sitä varten laadintaa jatkotoimintasuunnitelma ja suositukset toimintamallin käytön laajentamiseksi.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 37 500

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 37 500

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 50 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 50 000

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Tasa-arvopainotteinen projekti

Kestävä kehitys: Merkittävästi kestävää kehitystä edistävä projekti

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Selvästi innovatiivisia tuloksia tuottava projekti

9. Loppuraportin tiivistelmä

Projektin tarkoituksena oli viedä käytäntöön ja testata Helsingin kaupunginosien paikallisen kehittämisen uutta toimintamallia, joka antaa tulevina vuosina mahdollisuuksia toteuttaa sosiaalisia innovaatioita, parantaa paikallista elinvoimaa ja työllisyyttä sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä lähiyhteisöllisyyttä ja yhteistyötä vahvistamalla. Em. uusi toimintamalli-protyyppi syntyi vuonna 2013 Helkan koordinoimana laajana paikallisten yhteisöjen yhteisenä työnä.

Projektin tuloksena syntyi viisi paikallista kehittämisryhmää eli Kehrää. Kehrät ovat projektin aikana järjestäytyneet, määritelleet toiminta-ajatuksensa ja tehtävänsä, hahmotelleet toiminta-alueensa yhteisiä kehittämisteemoja ja aloittaneet ensimmäisten kehittämishankkeiden suunnittelun ja niihin tarvittavien toimintaryhmien kokoamisen. Kehrät toimivat avoimina verkostoina, jonka toiminta tukeutuu laajaan verkostoitumiseen sekä tiedon ja osaamisen joukkoistamiseen.
Kaikkiaan projektin aikana järjestettiin Kehrien kokoamista ja työtä varten 9 valmistelukokousta, 6 laajaa ideatyöpajaa ja 13 Kehrän kokousta. Kehrien kokouksiin kutsuttiin varsinaisten Kehrään ilmoittautuneiden lisäksi ideapajoissa mukana olleiden henkilöiden ja tahojen verkosto.

Paikallisen kehittämisen tuki- ja koordinaatiotoimintojen (Sukkula) perustamisedellytyksiä kartoitettiin yhteistyössä avainsidosryhmien kanssa niin, että Sukkula on mahdollista perustaa kevään 2015 aikana. Selvitystyöhön kuului a) Sukkulan toiminta-ajatuksen ja tehtävien tarkentaminen, b) organisaatiomallin selvittäminen, c) potentiaalisten jäsenten/omistajien kartoittaminen sekä d) alkuvaiheen toimintarahoituksen selvittäminen. Työn aikana kerättiin käytännön tieto-taitoa paikallisten toimijoiden valmiuksista ja tukitarpeista Kehrissä sekä laajempien temaattisten hankkeiden tarvitsemasta koordinaatiosta. Hankkeistamiseen ja rahoituksen löytämiseen kaivattiin eniten apua ja osaamista.

Joukkoistamisen parhaiden sähköisten työvälineiden kartoituksesta ja vertailusta tehtiin yhteenveto tärkeimpien työvälinevaihtoehtojen osalta. Työ oli esiselvitys paikallisen kehittämisen sähköisen työvälineen kokoamista varten, joka käynnistyy loppusyksystä 2014.

Projektin lopussa laadittiin jatkotyösuunnitelma 2014-2015, jossa määriteltiin paikallisen kehittämispolun toteutuksen jatkotavoitteet, konkreettiset toimenpiteet ja resurssitarpeet. Myös rahoitusvaihtoehdot kartoitettiin.

Kehräverkostoille tehtiin arviointikysely Kehrän alkutaipaleesta ja tulevaisuudennäkymistä. Kyselyyn vastasi 38 henkilöä, ja sen tulokset on nähtävissä 3. selvitysraportissa (31.10.2014).

Kaiken kaikkiaan projektissa onnistuttiin viemään käytäntöön paikallista kaupunginosien kehittämistä tukevan toimintamallin prototyyppi ja luomaan Kehrien toiminnalle perusedellytykset. Projektin tavoitteet saavutettiin kaikilla osa-alueilla. Kehrien järjestäytymisen ja työskentelyn osalta asetetut tavoitteet ylittyivät merkittävästi. Prototyyppi osoittautui toimivaksi ja perusta jatkotyölle on luotu. Mallin tulee olla jatkossakin joustava ja ketterä muutoksille. Toimintaympäristö on suuressa muutoksessa, joka heijastuu myöskin paikalliseen kehittämiseen ja luotuun toimintamalliin. Kansalaislähtöinen toiminta ja itseorganisoituva työ edellyttää itsenäisyyttä ja vapauksia. Se hyötyy suuresti tiedon ja osaamisen joukkoistamisesta, joka kuitenkin onnistuakseen tarvitsee jonkinlaisia rakenteita ja resursseja. Työn jatkuminen erinomaisen alun jälkeen on hyvin tärkeää. Rahoituksen epävarmuus on työn jatkumisen suurin haaste.