Euroopan unioni

Vipuvoimaa EU:lta

Euroopan sosiaalirahaston (ESR) rahoittaman projektin kuvaus

1. Projekti

Projektikoodi: S12585

Projektin nimi: Liikuntaseurasta työtä ja tekemistä -esiselvitysprojekti

Osio: Valtakunnallinen osio

Toimintalinja: 2: Työllistymisen ja työmarkkinoilla pysymisen edistäminen sekä syrjäytymisen ehkäiseminen

Projektityyppi: Projekti, jossa ei ole henkilöitä mukana

Suunnitelman mukainen toteutusaika: Alkaa 1.2.2014 ja päättyy 30.9.2014

Toiminnan tila: Toiminta päättynyt

Vastuuviranomainen: Keski-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus

2. Projektin toteuttaja

Toteuttajaorganisaation nimi: Keski-Suomen Liikunta ry

Organisaatiotyyppi: Järjestö tai yhdistys

Y-tunnus: 0953553-8

Osoite: Rautpohjankatu 10

Puhelinnumero: 0505333858

Toteuttajaorganisaation Web-osoite: http://www.kesli.fi

Projektin kotisivun osoite: www.kesli.fi/liite

Vastuuhenkilön nimi: Petri Lehtoranta

Asema: aluejohtaja

Sähköposti: petri.lehtoranta(at)kesli.fi

Puhelinnumero: 050 5333858

3. Projektin toteutusalue ja kohderyhmän kuvaus

3.1 Maantieteellinen kohdealue

Maakunnat: Keski-Suomi

Seutukunnat: Jyväskylän, Äänekosken, Saarijärven-Viitasaaren, Jämsän, Joutsan, Keuruun

Kunnat: Kinnula, Keuruu, Jämsä, Pihtipudas, Konnevesi, Kannonkoski, Kuhmoinen, Toivakka, Petäjävesi, Kyyjärvi, Multia, Viitasaari, Muurame, Joutsa, Uurainen, Luhanka, Kivijärvi, Saarijärvi, Laukaa, Jyväskylä, Hankasalmi, Karstula, Äänekoski

3.2 Varsinaiset kohderyhmät

Keski-Suomen Liikunta ry:n jäsenenä olevat liikuntaseurat (yli 100 yhdistystä), joille lähetetään työllistämistoimintaa koskeva kysely. Teemahaastattelujen ja kyselyn kautta arvioidaan saatavan kattava näkemys keskisuomalaisten liikuntaseurojen tilanteesta ja tarpeista työllistää nuoria. Toimenpiteistä arviolta 3 % kohdistuu Saarijärven/Viitasaasen seutuun.

3.3 Välilliset kohderyhmät

Keskisuomalaiset työelämästä syrjäytyneet tai syrjäytymisuhan alla olevat nuoret.

3.4 Aloittaneiden henkilöiden määrä

Suunniteltu: 0, joista naisia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisia 0

4. Projektin tavoitteet, tulokset ja vaikutukset

4.1 Uusien työpaikkojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten työpaikkoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten työpaikkoja 0

4.2 Uusien yritysten määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten perustamia 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten perustamia 0

4.3 Suoritettujen tutkintojen määrä

Suunniteltu: 0, joista naisten tutkintoja 0

Toteutunut seurantatietojen mukaan: 0, joista naisten tutkintoja 0

5. Suunnitelman mukainen tiivistelmä toteutuksesta

Nuorisotyöttömyys Keski-Suomessa on huolestuttavan korkea ja uhka lisääntyvälle nuorten syrjäytymiselle. Nuoret eivät saa kokemuksia itsensä toteuttamisesta työn kautta, vaan järjestöjen rooli sosiaalisen hyvinvoinnin ja itsensä kehittämisen näkökulmasta nousee yhä tärkeämpään rooliin. Liikuntaseura pystyy tarjoamaan tänä päivänä nuorelle monenlaista tekemistä. Liikuntaseura pystyy aktivoimaan nuoria monella tasolla ja avaamaan heille työllistymismahdollisuuksia, jota kautta he kiinnittyvät vahvemmin yhteiskuntaan.

Esiselvityksen tavoitteena on kartoittaa keskisuomalaisten liikuntaseurojen kykyä ja halukkuutta tarjota enenevässä määrin työtä sekä oppimis- ja harjoittelupaikkoja keskisuomalaisille nuorille.

Projektin tuloksena syntyy näkemys siitä, kuinka halukkaita liikuntaseurat olisivat työllistämään nuoria eri tavoin ja lisäämään nuorten osallisuutta. Lisäksi selvitetään myös, millaista osaamista seurat tarvitsevat lisää, jotta ne voisivat entistä enemmän tarjota nuorille työtä erilaisilla toimintamalleilla.

6. Tiedotus ja hyvien käytäntöjen levittäminen

6.1 Tiedotussuunnitelma

Projektista tiedotetaan sen käynnistymisvaiheessa sekä tulosten synnyttyä.
Projektista tiedotetaan Keski-Suomen Liikunta ry:n internet-sivuilla.

6.2 Suunnitelma hyvien käytäntöjen levittämisestä

Esiselvityksen tulosten pohjalta kirjoitetaan sähköinen raportti, joka on toimijoiden käytettävissä.

7. Projektin julkinen rahoitus, euroa

Myönnetty EU- ja valtion rahoitus: 26 350

Toteutunut EU- ja valtion rahoitus: 26 350

Suunniteltu julkinen rahoitus yhteensä: 31 000

Toteutunut julkinen rahoitus yhteensä: 31 000

8. Vastuuviranomaisen tekemä projektin luokittelu

8.1 Horisontaalinen luokittelu

Tasa-arvo: Sukupuolineutraali projekti

Kestävä kehitys: Projektilla ei ole erityistä vaikutusta kestävän kehityksen kannalta

Kumppanuus: Kumppanuutta selvästi edistävä projekti

Innovatiivisuus: Ei erityistä innovatiivisuutta projektin tavoitteena

Valtakunnallisen osion kehittämisohjelma

Välityömarkkinat/siirtymätyömarkkinat

9. Loppuraportin tiivistelmä

Esiselvityshankkeen tarkoituksena oli selvittää kysely- ja haastattelutulosten perusteella keskisuomalaisten liikuntaseurojen nykytilannetta nuorten työllistämisen suhteen, sekä seurojen halukkuutta ja kykyä, sekä osaamistarpeita nuorten työllistämiseen liittyen. Vastauksia haettiin seuraaviin kysymyksiin, joiden perässä on lyhyesti myös selvityksen tulos.
1. Kuinka yleistä on liikuntaseurojen nuoriin kohdistuva työllistämistoiminta?
Webropol-kyselyyn vastanneista seuroista hieman yli puolet ja haastatelluista seuroista jokainen työllisti jollain muotoa alle 30-vuotiaita nuoria. Työtehtävät ovat enimmäkseen palkkioperusteisia tehtäviä, kuten ohjaus ja valmennus. Kokoaikaisesti ja osa-aikaisesti nuoria työllistyi kyselyyn vastanneista seuroista vain hieman alle neljäsosaan. Haastatelluista seuroista nuoria työllistyi kokoaikaisesti noin puoleen ja osa-aikaisesti alle puoleen seuroista. Nuoria kokoaikaisesti työllistäneet seurat työllistivät yleensä yhden nuoren.
2. Millaisia tehtäviä seuroilla on tarjota nuorille?
Eniten nuoria liikuntaseuroissa tarvittaisiin ohjaaja- ja valmentajatehtäviin. Myös tapahtumien järjestämiseen ja erilaisiin markkinointitehtäviin, sekä tiedotus- ja viestintätehtäviin kaivattiin tekijöitä useassa seurassa. Järjestettäviä tapahtumia olivat mm. leirit, festarit, seuran pikkujoulut jne. Markkinointitehtävistä esiin nousivat mm. markkinointimateriaalin suunnittelu ja toteuttaminen (esim. esitteet ja hinnastot). Tiedotus- ja viestintätehtävistä esimerkkeinä mainittiin mm. sosiaalisen median hyödyntäminen, nettisivujen päivittäminen/kehittäminen, sekä viestintä- ja digisuunnitelmien tekeminen.
3. Onko seuroilla halukkuutta työllistää jatkossa lisää nuoria?
Iso osa Webropol-kyselyyn vastanneista seuroista oli halukkaita työllistämään jatkossa lisää nuoria ja halukkaita ottamaan työharjoittelijoita oppilaitoksista. Haastatelluista seuratoimijoista jokainen ilmoitti olevansa halukas työllistämään jatkossa lisää nuoria ja suhtautui positiivisesti myös harjoittelijoiden osaamisen hyödyntämiseen.
4. Onko seuroilla riittävästi ymmärrystä/osaamista nuorten työllistämiseen liittyvistä mahdollisuuksista?
Webropol-kyselyyn vastanneista (n=35) 17 ja haastatelluista (n=15) 12 oli sitä mieltä, että heidän tietonsa ja/tai osaamisensa nuorten työllistämiseen liittyen ovat ainakin joltain osin puutteellisia. Kysymykseen seurojen halusta saada lisätietoa ja osaamista nuorten työllistämisestä puolet halusi lisätietoa ja osaamista asiaan liittyen. Haastatelluista toiminnanjohtajista lähes kaikki ilmoittivat haluavansa lisätietoa ja -osaamista nuorten työllistämisestä.
5. Millaista osaamista seuratoimijat tarvitsevat lisää jotta onnistuvat työllistämisessä?
Haastatteluissa nousi useasti esille tarve entistä selkeämmän, nuorten työllistämistä helpottavan ajankohtaisen tiedon kokoamiseen ja sen hyödyntämiseen käytännössä. Useilla seuroilla erilaisten tukimuotojen, kuten Sanssi-kortin tai oppisopimuksen hyödyntäminen nuorten työllistämisessä oli vielä epäselvää. Askarruttavia asioita olivat mm. tuen hakeminen, seuralle aiheutuvat kustannukset ja lakisääteiset työsopimukseen liittyvät asiat. Osaamistarpeet liittyivät usein työnantajana toimimiseen, erilaisten tukimuotojen hallitsemiseen sekä lakisääteisten velvollisuuksien hoitamiseen työllistäjänä ja työnantajana.
6. Kuinka paljon liikuntaseuroilla on osaamista työnantajana toimimisesta?
Niissä seuroissa, joissa oli jo palkattua henkilökuntaa (esimerkiksi toiminnanjohtaja), kokivat omaavansa jonkin verran osaamista. Toisaalta lisäkoulutusta toivottiin myös seuran hallituksen luottamushenkilöille, jotka varsinaisesti vastaavat seuran toiminnan kehittämisestä, ja toimivat esimiehenä toiminnanjohtajalle. Yhdistyksen puheenjohtaja ei välttämättä ymmärrä olevansa esimiesasemassa suhteessa palkattuun työntekijään. Uutta henkilöä palkattaessa olisi tärkeää sopia, kuka vastaa uuden työntekijän perehdyttämisestä ja kuka on hänen esimiehensä.